Elämänkulku vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työuupumusta ei voida kunnolla hoitaa, jos ei ymmärretä, että elämä on osa työtä ja työ on osa elämää.
Ihmiset voivat uupua erilaisissa elämänvaiheissa, koska heidän elämänvaihe ja työn työmäärä eivät ole sopusoinnussa keskenään. Työtä pitäisi voida muokata elämäntilanteen mukaan.
Ensimmäinen rajapyykki työuupumiselle on työuran alkuvaihe. Työntekijällä voi olla silloin rahahuolia, pienet verkostot ja resurssit muutenkin. Samaan aikaan heihin ladataan suuria odotuksia, nuoruuden nälkää ja poltetta työhön. Tässä elämän ja työn ristiriidassa nuori työntekijä saattaa uupua.
Seuraava uupumisen rajapyykki on pienten lasten vanhemmuus. Aivan nimensä mukaisesti ruuhkavuodet. Tämäkin voi aiheuttaa uupumista, koska työ ei lopu kotiin päästessä vaan alkaa toisenlainen työ. Pieniä lapsia pitää syöttää. Pesukoneet käyvät herkeämättä. Isompia lapsia pitää kuljettaa harrastuksiin. Pienet lapset saattaa valvottaa yöllä.
Kolmas rajapyykki työuupumiselle on omien vanhempien vanheneminen ja huolenpito heistä. Vanhat vanhemmat haluavat yleensä asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa. Heillä voi alkaa olla muistiongelmia. Monet työntekijät menee suoraan töistä huolehtimaan vanhemmistaan. Toisen vanhemman kuoltua, toista vanhempaa halutaan kannatella ja lohduttaa surussa ja surraan itsekin.
Suomalainen työelämä ei ota työntekijän elämänkulkua huomioon. Töissä ajatellaan työ työnä elämä elämänä, vaikka niitä ei voi erottaa.
Hyvässä työpaikassa on eri ikäisiä ja erilaisessa elämänkulun vaiheessa olevia ihmisiä. Työ tulee luoda inhimillisemmäksi. Ei niin että viestitään, että ihmiset ovat aina vaihdettavissa.
Mitä mieltä sinä olet elämänvaiheen huomioon ottamisesta töissä?
Lähteet: Helsingin Sanomat 10.2.2019, kuvat Pixabay
Olisihan se tietenkin hyvä asia jos työelämässä otettaisiin huomioon eri elämänvaiheet.Oma tyttäreni jolla on kaksi pientä lasta järjesti asian niin että jättäytyi sairaanhoitajan kolmivuorotyöstä (tekee kyllä joskus jonkun vuoron silloin tällöin) ja sai päivätyön kiinteistöalalta jossa voi myös viikolla tehdä kotoa käsin. Näkyy silti olevan aikamoista veivaamista kun mieskin tekee noin kymmentuntista päivää. Isovanhemmathan onkin sitten korvaamaton apu jos asuvat lähellä. Minä katson maailmaa lähinnä lapsiperheiden näkökulmasta, kun ei ole hoidettavia vanhempia. Toinen tyttäreni asuu tässä ihan lähellä ja hänen lapsiaan likotan viikottain, hänellä kolme lasta. Työelämässä sinkut joutuvat usein tekemään ylitöitä, tai jäävät mukisematta kun ei ole kotona ketään odottamassa palveluksia. Joillakin tuntuu olevan niin paljon harrastuksia että uupuvat, no jos työ on niin tylsää niin täytyy kai sit harrastaa vaik henki menis. Mielestäni itsekin voi vaikuttaa siihen ettei uupumus yllättäis, no monilla nuorilla perheillähän on hurjat asuntovelat maksettavanaan, niin että yritettävä on. Tälläisia mietteitä tänä aamuna. Mukavaa keskiviikkoa Marja :-)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Pihakeiju. Tuo on nimenomaan ongelma, jos on isot asuntovelat, töitä on tehtävä, vaikka perheessä olisi pieniä lapsia.Sinä olet iso apu lapsenlikkana tyttäresi perheelle. Työelämässä nimenomaan sinkut pannaan tekemään ylitöitä, mutta työpaikasta riippuen kaikki työntekijät. Toinen tyttäresi onnistui loistavasti, kun pystyi muuttamaan sairaanhoitajan työnsä kiinteistöalaan, jossa töitä voi välillä tehdä kotoa käsin. Hänellä kävi iso tuuri.Hyvää torstai päivää sinulle.
Poista