Olen onnekas siinä mielessä, että en kärsi kaamosväsymyksestä tai kaamosmasennuksesta. Tämä johtuu siitä, että olen pohjoisesta kotoisin. Kaamos on kuin turvallinen syli. Mutta silti minulle tulee kaamosväsymys oireisen tavoin 2-3 kiloa lisää painoa talven aikana.
Kaamosmasennus on kaamosväsymystä vakavampi tila. Se on kaamosoireilun ja tavallisen masennuksen tapainen. Mieliala on selkeästi kaamosväsymystä huonompi. Jos oireet alkavat haitata koti- ja työelämää, kannattaa mennä lääkäriin.
Seuraavaksi THL:n tutkimusprofessorin, kaamosmasennuksen asiantuntijan Timo Partosen ohjeita selättää kaamosväsymys.
- Kirkasvalolamppu. Sitä kannattaa käyttää aamuisin puoli tuntia. Kirkasvalolamppua kannattaa ruveta käyttämään jo viikko kaksi ennen oireiden alkamista, jos osaa ennakoida oireensa. Viimeistään lamppua kannattaa alkaa käyttää, kun ensimmäiset oireet ovat alkaneet. Ne ovat makean- ja hiilihydraattien himo yleensä iltapäivisin.
- Liikunta. Liikunta lievittää ja jopa ehkäisee kaamosoireita. Hengästyttävää, sykettä nostavaa liikuntaa pitäisi harrastaa 2-3 kertaa viikossa. Tai vaihtoehtoisesti kävelyä joka päivä noin puolen tunnin ajan.
- Pidä kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä. Kaamosaikaan uni venähtää usein tavallista pidemmäksi. Mutta se ei ole piristävää unta. Vaan usein katkonaista. Jotkut jopa kärsivät unettomuudesta. Mutta univelkaa on kartettava kuin ruttoa.
- Vältä liiallisia hiilihydraatteja. Kaamosoireisiin liittyy ruokahalun kasvu. Ja etenkin iltapäivän sokeri- ja hiilihydraattihimotukset. Ateriarytmi pitäisi kuitenkin pitää tasaisena.
- Nauti seurasta. Vaikka tekisi mieli käpertyä yksin sohvan nurkkaan, tapaile ystäviä. Se antaa energiaa.
- Marraskuun aurinkoloma, jos se on mahdollista. Marras- ja tammikuu ovat kaamoksen pahimmat. Jos marraskuussa pääsee aurinkolomalle, se voi jopa kantaa vuoden loppuun.
Kärsitkö sinä kaamosväsymyksestä? Mitä keinoja käytät sen selättämiseen?
Lähteet: Helsingin Sanomat 27.9.2018, kuvat omat
