Monesti sanotaan, ettei pelolle saa antaa valtaa. Pelko pois! Ei muuta kuin rohkeasti eteenpäin! Pelko on kuitenkin niin vahva tunne, ettei se tahdon voimalla katoa minnekään. Sen kanssa on hyvä istua alas ja keskustella. Meditaatio ja mindfullness ovat hyviä keinoja kohdata pelko ja keskustella sen kanssa.
Koronavirus havahdutti suomalaiset maaliskuun puolessa välissä. Normaali arki heilahti nopeasti uuteen asentoon. Elämän yllä alkoi leijua hahmottamaton pelko. Sitkeä seuralainen. Miten tässä lopulta käy? Iskeekö tauti läheisiin ja minuun? Entä tämän jälkeen?
Kirjailija ja meditaatio-ohjaaja Kati Reijosen mukaan tuntematon koetaan pelottavana, koska aivot ovat mukautuneet suojelemaan meitä. Aivot haluavat pitää meidät mukavuusvyöhykkeellä ja alkavat hälyyttää, jos siirrymme sieltä pois. Nyt olemme kaikki epämukavuusvyöhykkeellä.
Jos pelon kieltää ja vaientaa, se voi tulla jossakin muussa muodossa esiin, esimerkiksi vihana ja suvaitsemattomuutena.
Pelko saa parhaimmillaan ihmiset yhteen. Auttamisen halu ja empatia heräävät. Tämäkin nähtiin Suomessa jo heti poikkeustilan ensimmäisinä päivinä. Toisten auttaminen on hyvää lääkettä pelkoihin. Se on rohkeaa. Kun myöntää avoimesti tunteensa, voi saada yhteyden toisiin, ja huomio siirtyy omista raskaista ajatuksista muiden tarpeisiin.
Pelkoa pitäisi katsoa silmiin ja ottaa se vastaan. Pelko on vain tunne, ja tunteet tulevat ja menevät. Se väistyy, kun hyväksyy sen, eikä jää siihen roikkumaan.
Reijosen mukaan useimmat meistä elävät siinä harhassa, että kun tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, on turvassa. Mutta mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa.
Mutta jos turvaa ei ole missään, mihin ihmeeseen voimme silloin tarttua? Reijosen mielestä turva on ihmisen sisäinen voima. Ihmiset ovat paljon vahvempia kuin kuvittelevat. Kun todellinen hätä uhkaa, löydämme itsestämme uskomattomia voimavaroja.
Kun pelkoa tutkii riittävän syvältä, paljastuu peruspelko. Se on kuolema. Suuri tuntematon tekijä. Kuolemankin kanssa olisi hyvä solmia jonkinlainen rauha, koska sillehän emme voi mitään. Reijosen lempisanonta on: Jumala ei suojele meitä miltään, mutta kulkee kanssamme kaiken läpi.
Usein ne ihmiset, jotka ovat joutuneet lähipiirissä tai elämässään kohtaamaan kuoleman läheltä, silmästä silmään, suhtautuvat siihen rauhallisemmin.
Koronakriisin alussa kauppojen hyllyt tyhjenivät muun muassa wc-paperista ja hiivasta. Osa ihmisistä hamstrasi ruokaa. Varautumiseen liittyvä toiminta on yksi keino lievittää pelkoa. Ostaminen voi olla siis tapa pyrkiä hallitsemaan pelottavaa tilannetta jotenkin. Tietysti se saattaa karata käsistä. Silloin auttaa rauhoittava tieto: ruoka ei ole loppumassa.
Lähteet: Hyvä terveys 5/2020
Kirjailija ja meditaatio-ohjaaja Kati Reijosen mukaan tuntematon koetaan pelottavana, koska aivot ovat mukautuneet suojelemaan meitä. Aivot haluavat pitää meidät mukavuusvyöhykkeellä ja alkavat hälyyttää, jos siirrymme sieltä pois. Nyt olemme kaikki epämukavuusvyöhykkeellä.
Jos pelon kieltää ja vaientaa, se voi tulla jossakin muussa muodossa esiin, esimerkiksi vihana ja suvaitsemattomuutena.
Pelko saa parhaimmillaan ihmiset yhteen. Auttamisen halu ja empatia heräävät. Tämäkin nähtiin Suomessa jo heti poikkeustilan ensimmäisinä päivinä. Toisten auttaminen on hyvää lääkettä pelkoihin. Se on rohkeaa. Kun myöntää avoimesti tunteensa, voi saada yhteyden toisiin, ja huomio siirtyy omista raskaista ajatuksista muiden tarpeisiin.
Pelkoa pitäisi katsoa silmiin ja ottaa se vastaan. Pelko on vain tunne, ja tunteet tulevat ja menevät. Se väistyy, kun hyväksyy sen, eikä jää siihen roikkumaan.
Reijosen mukaan useimmat meistä elävät siinä harhassa, että kun tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, on turvassa. Mutta mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa.
Mutta jos turvaa ei ole missään, mihin ihmeeseen voimme silloin tarttua? Reijosen mielestä turva on ihmisen sisäinen voima. Ihmiset ovat paljon vahvempia kuin kuvittelevat. Kun todellinen hätä uhkaa, löydämme itsestämme uskomattomia voimavaroja.
Kun pelkoa tutkii riittävän syvältä, paljastuu peruspelko. Se on kuolema. Suuri tuntematon tekijä. Kuolemankin kanssa olisi hyvä solmia jonkinlainen rauha, koska sillehän emme voi mitään. Reijosen lempisanonta on: Jumala ei suojele meitä miltään, mutta kulkee kanssamme kaiken läpi.
Usein ne ihmiset, jotka ovat joutuneet lähipiirissä tai elämässään kohtaamaan kuoleman läheltä, silmästä silmään, suhtautuvat siihen rauhallisemmin.
Koronakriisin alussa kauppojen hyllyt tyhjenivät muun muassa wc-paperista ja hiivasta. Osa ihmisistä hamstrasi ruokaa. Varautumiseen liittyvä toiminta on yksi keino lievittää pelkoa. Ostaminen voi olla siis tapa pyrkiä hallitsemaan pelottavaa tilannetta jotenkin. Tietysti se saattaa karata käsistä. Silloin auttaa rauhoittava tieto: ruoka ei ole loppumassa.
Lähteet: Hyvä terveys 5/2020
