Hiljaisuus hoitaa

 

Minulle hiljaisuus on hyvin tärkeä asia. Aistiyliherkkänä minua vaivaavat usein ympäristön äänet. Metsässä rauhoitun, ja luonnon äänet hellivät mieltä.

Hiljaisuus antaa minun olla. Se ei pakota eikä vaadi mitään. Se on voimavara, joka uudistaa mieltä, on luovuuden ja elinvoiman lähde.

Tarvitsemme hiljaisuutta työn ja ympäristössä vallitsevan hälyn ja melun vastapainona. Hyviä rauhoittavia ääniä ovat myös luonnon äänet, tuulen humina, veden solina, linnun laulu.

Kun ei tarvitse reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, elimistö rentoutuu ja pystymme kääntämään ajattelua sisäänpäin. Pääsemme vuoropuheluun sisäisen maailmamme kanssa.

Hyviä ääniä ovat myös lasten leikki ja nauru. Kun ei tarvitse reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, elimistömme rentoutuu ja pystymme kääntämään ajatukset sisään päin, vuorovaikutukseen sisäisen maailman kanssa.

Kehityshistoria on totuttanut meidät luonnon ääniin. Jos peto uhkasi oli taisteltava tai paettava. Niinpä kova melu herättää yhä pelkoa, ja saa kehon hälytystilaan.

Aivojen mantelitumake havaitsee äänen eli mahdollisen vaaran.Hypotalamus aktivoi autonomisen hermoston ja aivot vapauttavat kehoon stressihormoni adrenaliinia ja kortisolia. Hälytystila tuntuu kehossa: pupillit  laajenevat, suu kuivuu, hengitys tihenee, sydän lyö nopeammin, lihakset jännittyvät ja ruoansulatus hidastuu.

Äkkinäiset impulssiäänet saavat aikaan aina pienen taistele- tai pakene-reaktion, vaikka tietäisimme mistä se tulee ja ettei se uhkaa.

 

Melu kuormittaa aina elimistöä. Se nostaa pulssia ja verenpainetta. Haitallisinta on jatkuva melu, kuten liikenteen melu varsinkin yöaikaan. Tämä heikentää unen laatua ja lisää sydän- ja versisuonisairauksia, kerryttää ylipainoa ja heikentää veren sokerin säätelyä.

Avokonttorissa ajatuksia häiritsevät eniten puheet, joista saa selvää. Vaikka haluaisi keskittyä omaan työhönsä, aivot kuuntelevat ja keskittyminen vaikeutuu, ja stressi lisääntyy.

Osa ihmisitä on hyvin herkkiä kuormittumaan melusta. Joitakin  kovemmat äänet vain energisoivat positiivisesti. He saattavat olla parhaassa työympäristössä kahvilassa, jossa taustaäänet aktivovat elimistöä ja inspiroivat ajatuksia.

Aivot virittyvät nopeasti, mutta rauhoittuvat hitaasti. Siksi hiljaisuutta pitää kestää ainakin kymmenen minuuttia kerrallaan, jotta se rauhoittaisi elimistön, ja aivojen joutokäyntiverkosto käynnistyy.

Silloin pulssi ja verenpaine laskevat, ja lihaksisto rentoutuu. Tästä käynnistyy aivojen joutokäynti, jonka aikana vapaa assosiointi on tärkeä ongelmanratkaisu keino.

Hyvää hiljaisuutta liittyy myös ihmissuhteisiin. Olemme yhteydessä sanattomasti. Jaetussa hiljaisuudessa molemmat voivat vajota omiin ajatuksiin ja olla samalla tietoisia toistensa läsnäolosta.

Jaetussa hiljaisuudessa puhutaan kehon kieltä. Aistit herkistyvät ja ottavat vastaan pieniä impulsseja ympäristöstä, omasta kehosta ja toisen läsnäolosta.

Mutta on myös toisinpäin. Hiljaisuutta käytetään vallan välineenä. Ihminen voi olemuksellaan, eleillään, ilmeillään ja hengitysrytmillään ilmaista vihaa sanomatta sanaakaan, ja toinen tuntee kehossa toisen vihamielisyyden.

Lähteet: Hyvä terveys 14/2019, kuvat omat

  

Pelon rohkea kohtaaminen korona-aikana

Monesti sanotaan, ettei pelolle saa antaa valtaa. Pelko pois! Ei muuta kuin rohkeasti eteenpäin! Pelko on kuitenkin niin vahva tunne, ettei se tahdon voimalla katoa minnekään. Sen kanssa on hyvä istua alas ja keskustella. Meditaatio ja mindfullness ovat hyviä keinoja kohdata pelko ja keskustella sen kanssa.

Koronavirus havahdutti suomalaiset maaliskuun puolessa välissä. Normaali arki heilahti nopeasti uuteen asentoon. Elämän yllä alkoi leijua hahmottamaton pelko. Sitkeä seuralainen. Miten tässä lopulta käy? Iskeekö tauti läheisiin ja minuun? Entä tämän jälkeen?

Kirjailija ja meditaatio-ohjaaja Kati Reijosen mukaan tuntematon koetaan pelottavana, koska aivot ovat mukautuneet suojelemaan meitä. Aivot haluavat pitää meidät mukavuusvyöhykkeellä ja alkavat hälyyttää, jos siirrymme sieltä pois. Nyt olemme kaikki epämukavuusvyöhykkeellä.

Jos pelon kieltää ja vaientaa, se voi tulla jossakin muussa muodossa esiin, esimerkiksi vihana ja suvaitsemattomuutena.

Pelko saa parhaimmillaan ihmiset yhteen. Auttamisen halu ja empatia heräävät. Tämäkin nähtiin Suomessa jo heti poikkeustilan ensimmäisinä päivinä. Toisten auttaminen on hyvää lääkettä pelkoihin. Se on rohkeaa. Kun myöntää avoimesti tunteensa, voi saada yhteyden toisiin, ja huomio siirtyy omista raskaista ajatuksista muiden tarpeisiin.

Pelkoa pitäisi katsoa silmiin ja ottaa se vastaan. Pelko on vain tunne, ja tunteet tulevat ja menevät. Se väistyy, kun hyväksyy sen, eikä jää siihen roikkumaan.

Reijosen mukaan useimmat meistä elävät siinä harhassa, että kun tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, on turvassa. Mutta mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa.

Mutta jos turvaa ei ole missään, mihin ihmeeseen voimme silloin tarttua? Reijosen mielestä turva on ihmisen sisäinen voima. Ihmiset ovat paljon vahvempia kuin kuvittelevat. Kun todellinen hätä uhkaa, löydämme itsestämme uskomattomia voimavaroja.

Kun pelkoa tutkii riittävän syvältä, paljastuu peruspelko. Se on kuolema. Suuri tuntematon tekijä. Kuolemankin kanssa olisi hyvä solmia jonkinlainen rauha, koska sillehän emme voi mitään. Reijosen lempisanonta on: Jumala ei suojele meitä miltään, mutta kulkee kanssamme kaiken läpi.

Usein ne ihmiset, jotka ovat joutuneet lähipiirissä tai elämässään kohtaamaan kuoleman läheltä, silmästä silmään, suhtautuvat siihen rauhallisemmin.

Koronakriisin alussa kauppojen hyllyt tyhjenivät muun muassa wc-paperista ja hiivasta. Osa ihmisistä hamstrasi ruokaa. Varautumiseen liittyvä toiminta on yksi keino lievittää pelkoa. Ostaminen voi olla siis tapa pyrkiä hallitsemaan pelottavaa tilannetta jotenkin. Tietysti se saattaa karata käsistä. Silloin auttaa rauhoittava tieto: ruoka ei ole loppumassa.

Lähteet: Hyvä terveys 5/2020  

Hiljaisuus on helppoa arjen ylellisyyttä

Minulle on aivan ehdotonta - terveen kirjoissa pysymisen kannalta - hiljentyminen, rauhoittuminen. Luen. Liikun luonnossa. Syön aamupalan täydessä hiljaisuudessa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suurin ympäristöongelma terveydelle on ilmansaasteiden jälkeen melu. Melun kansainvälisenä mittayksikkönä on riskirajaksi asetettu 55 desibeliä. 55 desibeliä vastaa tavallisen toimiston tai koululuokan melutasoa. Tavaratalon taustamelu on jo 63 desibeliä. Kotona televisiota katsellessa ja musiikkia kuunnellessa - muun kodin taustahälyn lisäksi - riskiraja ylittyy helposti.

Kun melu yltyy liian paljon yli 55 desibeliä, se muun muassa ärsyttää tahdosta riippumatonta hermostoa. Nostaa verenpainetta. Lisää stressiä. Nämä tekijät lisävät sitten riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen. Melu väsyttää, aiheuttaa univaikeuksia, heikentää muistia, keskittymistä, oppimista, työtehoa.

Rauhaa ja hiljaisuutta pitäisi siis saada, mutta miten se arjen kiireiden keskellä onnistuu? Ikävä kyllä lukeminen ei lepuuta aivoja kovinkaan paljon - television katseleminen vielä vähemmän - koska aivot kuitenkin saavat ja käsittelevät uutta informaatiota. Mutta joka tapauksessa lukeminen rentouttaa ja antaa hiljentymisen hetken. Vain kirja ja minä. Rauha.

Luonnossa liikkuminen - vaikkapa metsässä, meren tai järven rannalla - on tutkimuksissa todettu parhaaksi hiljentymisen ja rauhoittumisen keinoksi. Professori Liisa Tyrväisen tutkimusryhmä tutki, mitä muutoksia luonnossa kulkeminen saa aikaiseksi fyysisellä tasolla. Syke- ja verenpainetestit osoittivat, että elpyminen luonnossa ilmenee jo 15 minuutin jälkeen.Pulssi laskee. Lihasjännitys heikkenee. Parasympaattisen, rauhoittavan hermoston ,toiminta lisääntyy. Parasympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi verenkiertoelinten, ruoansulatuselimistön ja rauhasten toimintaa.

Panin tähän videon Nurmaan joesta huhutikuussa. Tuo alla oleva videokuvake näyttää niin omituiselta. Että en tiedä, millaisena se näyttää videon. Koettakaa kestää tätä minun resuamista digimaailmassa.

Miksi hiljaisuus voi pelottaa?

Jotkut ihmiset välttelevät hiljaisia hetkiä. Kulkee luurit korvilla. Kotiin tullessa napsauttavat television, radion, digin päälle. Tässä voi olla kyse suojakeinoista omia ahdistavia ajatuksia, surua, vaikeita ihmissuhteita kohtaan. Ulkoinen hiljaisuus antaa tilaa myös sisäiselle hiljaisuudelle. Joka voi pelottaa. Jos ihminen on erkaantunut omista tunteistaan.

Niille jotka oppivat hiljentymään ja kuulostelemaan itseään. Hiljaisuus on iso voimavara ja elinvoiman lähde.

Hiljaisuudessa olo rauhoittuu. Ajatukset kirkastuvat. Hiljaisuus puhdistaa, uudistaa, lisää luovuutta ja saa panemaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Millä tavalla sinä rauhoitut?

Lähteet: Anna 26.4/17, kuvat omat