Rakkauden kielestä

Meillä minä osoitan rakkautta muun muassa hapanjuuri reissumimmien (reissumiesten) leipomisella, koska mies tykkää niistä. Samoten hän tykkää unelmatortusta, ja leivon sitä silloin tällöin. Laitan ruokaa miehelleni ja siivoan. Arjessa myös pikainen suukko ja halaus ovat rakkauden kieltämme. On toki monia muitakin tapoja - muun muassa syli, kainalo ja intiimielämä.

Mies osoittaa minulle rakkautta antamalla auton käyttöön, viemällä kaikki jätteet ja paljon muuta käytännöllistä. Mies myös harrastaa pitkiä keskusteluja, joita minä pidän myös rakkauden kielenä.

Väestöliiton asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Riina Nissinen kertoo, että yleisesti tunnistetaan viisi tapaa, joilla osoitetaan rakkautta ja välittämistä.

Näitä ovat: myönteiset sanat, kahdenkeskinen aika, rakkauden lahjat, lempeät palvelukset ja fyysinen kosketus.

Teorian on alun perin luonut kirjailija ja pariterapeutti Gary Chapman, joka kutsuu tapoja rakkauden kieliksi.

"Omia ja läheisten rakkauden kieliä kannattaa kuulostella. Kun oppii tunnistamaan, millaiset tavat ja teot toinen kokee välittämisenä, osaa kohdata hänet huomioivasti. Yhtä tärkeää on kertoa muille, millainen huomioiminen itsestä tuntuu hyvältä", Nissinen sanoo.

Nissisellä on itselläänkin kokemusta asiasta. Hän kertoo odottaneensa yli 20 vuotta puolisoltaan kukkia, vaikka vain ojan pientareelta kerättyjä. "Samaan aikaan minulta menivät ohi arjen palvelukset. Puolisoni vaihtoi autoon talvirenkaat ja auttoi veroilmoituksen täyttämisessä. Jos emme tunnista toistemme tapoja, emme osaa tulkita niitä rakkauden teoiksi", Nissinen naurahtaa.

Jos omat ja läheisten tavat osoittaa rakkautta ovat täysin vastakkaisia, tilanteista voi tulla raskaita ja ne voivat jäädä kaivelemaan vuosiksi.

En muista äitini koskaan halanneen minua. Nykyään minä halaan, mutta hänelle se on väkinäistä. Hän näyttää välittämistään "avustuspaketeilla". Kotiimme ilmestyy vessapaperia ja kahvipaketteja, kun hän käy kylässä, Hanna, 45, kertoo.

On varsin yleistä, että juuri vanhempien ja aikuisten lasten rakkkauden kielet eroavat toisistaan.

"Sotien jälkeisessä ajassa välttelevä kiintymyssuhde ja kasvatustyyli olivat yleisiä. Se on ollut selviytymiskeino. Tunnepuhe on ollut pakko laittaa syrjään, jotta arkea on jaksettu. Tavat ovat jossain määrin  siirtyneet seuraavalle sukupolvelle."

Nissisen mukaan suomalaisille on yleistä osoittaa välittämistä käytännönläheisesti.

Ostan kaupasta läheisten lempiherkkuja kuten tiettyä teetä ja suklaata. Kuorin ja pilkon hedelmiä lautaselle. Olen myös tehnyt englantilaista hedelmäkakkua, kun toinen on mainnnut, että se on hänen lempikakkunsa, Hannele, 51, kertoo.

"Arjessa auttaminen, taloudellinen jeesaaminen ja ruoanlaitto ovat keinojamme sanoa: olet minulle tärkeä. Rakkaden sanat voivat tuntua liioittelulta, joten sitä verhotaan tekoihin ja rivien väleihin", Nissinen sanoo.

Valmiiksi tehty aamianen. Halaus. Pitäisikö tavoista luopua sen pelossa, että toinen kaipaa aivan jotain muuta? Toimivan ihmissuhteen edellytyksenä ei ole sama rakkauden kieli, vaan se, että tunnistaa toisen tarpeet ja vastaa niihin. Mikään kieli ei ole myös toista parempi.

Esimerkiksi kehuminen voi tuntua vaikealta. Mutta jos toinen kuitenkin kaipaa myönteisiä sanoja, voi tietoisesti etsiä tilanteita, joissa ne tulisivat luontevasti omasta suuusta. Onpas herkullista ruokaa. Sinä leivot hyvin.

Kun tullaan kohdatuksi itselle tärkeällä tavalla, koetaan olevan arvostettuja ja rakastettuja. 

Jos nukun viikonloppuna pari tuntia pidempään kuin mieheni, hän odottaa heräämistäni, jotta voimme syödä aamiaisen yhdessä. Eleestä tulee tunne, että olen hänelle tärkeä. Satu,61, kuvailee.

Riina Nissinen  palaa Chapmanin teoriaan. Hän haluaisi täydentää sitä yhdellä kielellä: kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisella.

" Sen tarve korostuu etenkin parisuhteissa. Kuulluksi tuleminen ja ymmärretyksi tuleminen on noussut etenkin kiireisessä nykyarjessa tärkeäksi välittämisen muodoksi."

Lähteet: Hyvä Terveys 14/2025, kuvat omat