Onneksi minä nukun hyvin, vaikka kärsin ahdistuksesta. Paniikkihäiriö on parantunut, mutta koputan puuta. Nukahdan helposti ja herään virkeänä yhdeksän tunnin jälkeen. Välillä on öitä, jolloin saatan herätä kolmen neljän maissa, enkä saa enää unta. Nousen ylös ja teen aamutoimet. Otan iltapäivätirsat.
Unella ja mielenterveydellä on yhteys toisiinsa. Joissakin tapauksissa mielenterveyden häiriöitä kannattaisi alkaa hoitaa nimenomaan korjaamalla unta.
Säännöllinen unirytmi ja laadukas uni kannattelevat ihmisen koko terveyttä, myös mielen hyvinvointia.
Tutkitusti tiedetään, että unen aikana sekä kehossa että mielessä tapahtuu paljon isoja ja pieniä prosesseja, joiden tarkoituksena on pitää ihminen mahdollisimman tasapainoisessa tilassa, jos nämä prosessit eivät pääse tapahtumaan kunnolla, fyysinen ja psyykkinen terveys alkaa järkkyä.Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöisistä tiedetään, että he nukkuvat huomattavasti muita huonommin.
Unihäiriöistä tavallisin on unettomuus. Tavallisia ovat myös kuitenkin unisäätelyyn liittyvät ongelmat, esimerkiksi liikaunisuus ja uni-valverytmin häiriöt.
Liikaunisilla on lisääntynyt unentarve ja he saattavat olla päivisin väsyneitä. Uni-valverytmin häiriöstä kärsivät taas eivät pysy tahdissa vuorokausirytmin kanssa.
Jos unen ja mielenterveyden välistä suhdetta voisi ymmärtää paremmin, on hyvä tuntea uneen vaikuttavat mekanismit, jotka ovat sirkadiaaninen rytmi ja homeostaasiin pyrkiminen.
Sirkadiaaninen rytmi eli vuorokausirytmi ohjaa elintoimintoja. Homeostaasi tarkoittaa elimistön kykyä ylläpitää sisäistä tasapainoa ulkoisista ja sisäisistä muutoksista huolimatta. Tämän ansiosta kehon toiminnat pysyvät vakaina.
"Käytännössä homeostaasiin pyrkiminen tarkoittaa sitä, että valvominen aiheuttaa keholle unipainetta. Mitä pidempään ollaan hereillä, sitä enemmän unipainetta kertyy, mikä tekee nukahtamisesta helpompaa", sanoo akatemiatutkija Liisa Kuula.
Jotta ihminen nukahtaisi, kummankin mekanismin täytyy osua kohdalleen. Laadukas uni edellyttää sekä tasapainoista vuorokausirytmiä että sopivaa unipainetta.
"Aivoissa olevan keskuskellon lisäksi ihmisen sisällä on monta muuta kelloa sisäelimissä. Jos missä tahansa kellossa tai niiden vuorovaikutuksessa on vikaa, nukkuminen voi vaikeutua."
Kun omaa nukkumista haluaa parantaa, huomio kannattaa kiinnittää elämäntapojen säännöllisyyteen. Keho rakastaa kaikkea säännöllisyyttä: heräämistä, ruokailuja, harrastuksia ja nukkumaanmenoa.
"Kun elämä on säännöllistä aivojen ja sisäelimien kellojen ei tarvitse arvuutella, mitä niiden pitäisi tehdä. Silloin ne voivat käydä tasaisesti ja pitää kehon tasapainossa", Kuula sanoo.
Keholle voimakkaita tahdistimia ovat esimerkiksi valoisuus ja lämpötila. Pimeys ja hieman tavallista alhaisempi lämpötila makuuhuoneessa kertovat keholle, että on aika nukkua. Kesäaikaan makuuhuone kannattaa pimentää esimerkiksi pimennysverhoilla.
Uni rakentuu eri univaiheista, jotka vaihtelevat yöllä. Mielenterveyden kannalta hyvin tärkeä univaihe on REM-uni, joka yleensä ajoittuu aamuyöhön ja aamuun.
REM-uni poikkeaa hyvin paljon muista univaiheista. Sen aikana kehon lihasjännitys nousee, ja aivojen aktiivisuus on samankaltaista kuin hereillä ollessa.
REM-unessa jäljitellään jotakin, mitä valveilla ollessa on tapahtunut. Todennäköisesti se valmistaa jollakin tavalla seuraavaan päivään.
Jos menee vasta myöhään illalla tai yöllä nukkumaan, ihminen ei välttämättä ehdi saada REM-unta ollenkaan.REM-unen poisjäännillä on suuri vaikutus mielen hyvinvointiin. Aluksi se voi aiheuttaa vaikka alakuloisuutta. Jos se pääsee jatkumaan pitkään, seurauksena voi olla jopa masennusoireita.
Muuten eri univaiheisiin ei tarvitse vaikuttaa ollenkaan, sillä keho säätelee niitä itse jatkuvasti. Jos on esimerkiksi nukkunut yhden tai useamman yön huonosti, keho yleensä tasapainottaa syntyneen univelan lisäämällä syvän unen määrää.
Lähteet: Diabetes 6.12.2025, kuvat Pexels
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!