Keho ja mieli toimivat yhdessä

Keho vaikuttaa mieleen  ja toisinpäin. Puhe ei  aina tavoita mielen ongelmia. Kehoa hellimällä voi hoitaa ahdistusta ja suruakin, sillä keho on suora väylä tunteisiin.

Moni tunnistaa, miten tunteet vaikuttavat kehoon, esimerkiksi ahdistus puristaa rintaa,  jännitys ja paniikkikohtaus nostavat sykettä, ilo saa verenkierron vauhtiin.

Tunteiden vaikuttamisesta kehoon on monet psykosomaattiset sairaudet, esimerkiksi pääkipu ja vatsa- ja selkävaivat.

  

Viestejä menee myös  kehosta tunteisiin. Ei aina tunteista kehoon. Me tulemme aivan fyysisesti siksi, mitä ajattelemme, yhteys toimii myös toiseen suuuntaan: se kuinka olemme kehossamme vaikuttaa mieleen.

Stressin ja ärtymyksen lieventämiseksi ei tarvita monimutkaisia jooga- tai meditaatiosessioita. Kehon vaikutus mieleen voi olla vaikkapa esimerkiksi lenkki. Se piristää ja saa hyvälle mielelle. Piikkimatolla makailu tai painopeiton alle käpertyminen ovat monille hyviä keinoja.

Tärkeintä on, että kehoon tulee toiminnasta turvallinen olo. Fyysinen rentous valuu tyytyväisenä tunnelmana mieleen samaan tapaan kuin äidin iltapaijaukset lapsena.

Stressiin ja ahdistukseen voi auttaa myös sively. Kun silittelee koko kehon läpi, lihasjännitykset purkautuvat ja suojautumisesta kielivä etukeno asento suoristuu. Jo lemmikin silittely laskee sykettä ja käynnistää oksitosiinin eli mielihyvähormonin erittymistä.

Kehollinen mielen hoitaminen voi auttaa myös myönteisten tunteiden vahvistamisessa, koska kehon kieli vuoropuhelee aina tunnemaailman kanssa. Liikkumaton tai tukkeutunut keho alkaa heijastua jäykkyytenä mieleen. Mitä vetreämpi keho on, sitä vapaampi ja ilmavampi mieli.

Mieltä rauhoittavia kehollisia keinoja on paljon. Itse käytän esimerkiksi syvähengitystä, jossa sisäänhengityksessä lasketaan kolmeen ja uloshengityksessä kuuteen.

Hengityksenpidätysharjoitus on myös hyvä keino, mutta aika rankka. Siinä pidätetään hengitystä vähintään 30:n sekunnin ajan.

Myös onnelliseen hetkeen asettuminen on pehmeä keino lievittää tunnepuolen patoa. Siihen kuuluu mielikuvaharjoittelu, jossa luodaan mielikuva itsestä onnellisessa mielipaikassa. Se voi olla esimerkiksi mielikuva itsestä metsässä kävelemässä     auringon lämmittäessä selkää.

Kehollisia terapioita on melko paljon. Rosen-terapiaan liittyy kehon koskettelu. Musiikkiterapia ja tanssi-liiketerapiat ovat myös kehollisia terapioita.

Pidän nyt noin viikon tauon tästä blogikirjoittelemisesta.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: referaatti Hyvä Terveys 05/2022, kuvat omat

Liian suuri ego kuntoilussa

Minä lenkkeilen melko maltillisesti ja kuntosalillakaan en kovasti intoile. Katson vain kellosta ajan, että olen siellä sen tavallisen yhden tunnin. Meidän kuntosalilla on hyvä henki. Aina saa neuvoja, jos kysyy. Puolin ja toisin. Joskus voi jäädä suustaan kiinni jonkun kuntosalikaverin kanssa. Siinähän se tunnin treeniaika voi sujuvasti vierähtää, koska tiukka päätökseni on olla siellä se tunti. Ja on niin kovin urheilullinen fiilis jutella treenivaatteissa(?).

Kuntosalilla tai juoksulenkillä pitäisi keskittyä omaan tekemiseen. Mutta monet eivät malta vaan katsovat muitten harjoittelua ja haluaisivat olla parempia.

Kilpailuhenkisyys rakentuu esimerkiksi temperamentista, hormoneista, kasvatuksesta, sosiaalisesta ympäristöstä. Jotkut haluavat jo lapsena kilpailla kaikesta, kilpaileminen ja voittaminen innostaa.

Kilpailuhenkisyys voi olla myös hyväksynnän hakemista, jos lapsena ei ole saanut hyväksyntää kuin vain suorittamisella ja voittamisella.  

Kilpailuhenkisyys voi aiheuttaa ongelmia, jos ego ja kärsimättömyys ottaa vallan. Ihminen saattaa treenata kuntosalilla liian isoilla painoilla. Tämä lisää loukkaantumisen riskiä etenkin silloin, jos liikkeiden tekniikassa on ongelmia. Tästä voi olla seurauksena tuki- ja liikuntaelimistön vammoja, kipua ja treeni-innon lopahtaminen.

Monet aloittavat kuntoilun nollasta, painavat heti kaasun pohjaan, ja tulosta pitäisi saada saman tien. Kun näin ei käykään, kuntoiluinto lopahtaa.

Tutkimusten mukaan kilpailuhenkiset ihmiset ovat usein energisiä, aktiivisia, toiminnallisia. Vaativa asenne itseään kohtaan voi näkyä tällöin pakonomaisena tekemisenä ja etääntymisenä omista tarpeistaan. Treenistä katoaa aito tekemisen ilo.

Yksi keino hillitä halua kilpailla on keskittyä tekemään muista parempia. Kehuu, kannustaa, auttaa kaveria sen sijaan, että haluaa päihittää hänet hinnalla millä hyvänsä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.8.2019, kuvat Pixabay

Omia rajoja voi kunnioittaa toisen rajoja polkematta

 

"Opi huolehtimaan rajoistasi!", "Näin vedät rajat ihmissuhteissasi."

Esimerkiksi  näin puhutaan nykyisin somessa ja perinteisessäkin mediassa. Voi olla vaikeaa hahmottaa, mitkä asiat itse asiassa ovat sellaisia, missä ihmisellä on oikeus "vetää rajat" ja mitkä eivät.

Ihminen ei välttämättä käsitä, että asiat, joita hän vaatii toiselta omiin rajoihinsa vedoten, EIVÄT OLE RAJANVETOKYSYMYKSIÄ LAINKAAN.

Näin kertoo psykologi ja Helsingin yliopiston koulutusohjelmassa toimiva kouluttajapsykoterapeutti Marja Saarenheimo.

Arvo tarkoittaa sitä, mitä asioita me pidämme tavoittelemisen arvoisena, tärkeänä, arvokkaana.

Hänen mielestään ei ole esimerkiksi reilua todeta kumppanille, että "en hyväksy sotkuista kotia, ja sinun on järjesteltävä tavarat tarkasti oikeille paikoilleen, jos haluat kunnioittaa rajojani". Tällainen on vallankäyttöä, ei tervettä rajojen vetämistä, Saarenheimo sanoo.

Reilumpaa on myöntää kumppanille suoraan, että siisteys on itselle tärkeä tarve eikä rajojen sanelema pakko.

"Asiasta kannattaa keskustella, jolloin myös toinen voi kertoa omat tarpeensa ja arvostuksensa, esimerkiksi halun rentoon kotoiluun ilman jatkuvaa järjestelyä."

Omista rajoistaan voi huolehtia päättämällä, mihin suostuu ja mistä kieltäytyy. Myös ymmärrys omista haluista, tarpeista ja mieltymyksistä on hyvinvoinnin kannalta tärkeätä. Niiden huomioon ottamisesta kannattaakin Saarenheimon mukaan mieluummin neuvotella  sen sijaan, että tekisi tarpeistaan rajakysymyksiä.

Tyypillinen esimerkki tärkeästä rajanvedosta voisi olla vaikka tilanne, jossa vanhempi yrittää puuttua aikuisen lapsensa elämänvalintoihin jatkuvilla ohjeilla ja vaatimuksilla. Tällöin aikuinen lapsi voi vetää rajat sanomalla, että hän tekee itse omat valintansa.

Ihmisellä on oikeus puolustaa henkisiä rajojaan, jos joku niitä koettaa ylittää. Saarenheimon mukaan henkisiä rajoja koskevasta puheesta kuitenkin unohtuu monesti se, että toisellakin osapuolella on omat rajansa.

Tästä syystä toisen on voitava muun muassa kieltäytyä häneltä vaadituista asioista - ja saatava näin määritellä omat rajansa.

Jotta asia tulisi ratkaistua on keskusteltava yhdessä molempien tarpeista, tunteista ja toiveista. Näin voidaan päästä kompromissiin, joka voi tyydyttää molempia.

"Näin kumpikaan ei joudu altavastaajaksi. Ihmisellä ei siis ole oikeutta aktiivisesti vaatia toiselta asioita hänen omiin rajoihinsa sopeutumisen varjolla."

Millaisilla asioilla voi sitten huolehtia läheisissä ihmissuhteissaan siitä, että omalla toiminnalla kunnioittaa omien rajojensa lisäksi toisen ihmisen rajoja? Perusajatus on, että ihmisellä on oikeus kertoa toiselle omista tarpeistaan ja tunteistaan minä viesteillä eli rehdisti ja suoraan omina kokemuksinaan.

"Tärkeätä on kuitenkin muistaa, ettei toisella ole velvollisuutta suostua yksipuolisiin ehdotuksiin. Jää siis täysin ihmisen omalle vastuulleen päättää, kuinka hän lopulta menettelee."

Toista ei voi vaatia suostumaan omiin ideoihin esimerkiksin pahaan mieleen vetoamalla.

"On ymmärrettävää, että joskus tulee huono mieli - mutta jos sen varjolla yksipuolisesti vaatii toista muuttamaan toimintaansa, ollaan nopeasti vallankäytön alueella. Mielipahaansa voi käsitellä vaikka keskustelemalla siitä ystävän kanssa."

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.5.2024, kuvat omat

Elämää maalla 26.

 

Tällä viikolla päätin, että kuljen avojaloin pihalla ja puutarhassa koko kesän. Miten ihanalta ruoho tuntuukin jalkojen alla, jopa sora tuntuu hyvältä. Ei tarvitse pelätä lasinsirpaleita tai muuta sellaista - mitä kaupungissa pitäisi.

17-vuotiaana hippinä kuljin yhden kesän avojaloin kaikkialla: kotona, kaupungissa ja festareilla. Minulla oli pitkä hame ja intianpuuvillainen paita. Olin silloin leipomossa töissä ja asuin tätini luona.

Löysin sattumalta ihanan kahvimaidon. Barista kaurajuoman. Yleensä juon kahvin maidon kanssa, enkä käytä sokeria. Tämä Barista kauramaito tuo kahviin kermaisen ja herkullisen aromin. Juon kahvia noin kuusi kuppia päivässä - iltakahvitkin. Se ei vaikuta mitenkään nukahtamiseen tai uneen.

Nyt kun puutarhatöitä on melko paljon, kuntosalille lähteminen on ollut nahkeaa. Silti olen pakottanut itseni menemään sinne ja nöyränä käymään kaikki laitteet läpi, joista minulla on kaksi inhokkia. Yksi vyötäröön sattuva ja yksi jalkalaite. Siellä on näin kesällä vähän väkeä. Monesti olen ollut yksin.

Kerroin viime kerralla taas häslänneeni. Olin tilannut pensaan ja kukkasipuleita. En tiennyt edes niitten nimiä, enkä muistanut ostaneeni niitä. Yhden puutarhan verkkomyymälän sivuja katsellessani selvisi, että pensas on hunajamarja, joka on ristipölytteinen eli tarvitsisi pari kaveria, jotta se tuottaisi marjoja. On kai pakko ostaa, vaikka hyötykasvi-kukkapenkkini on hyvin täynnä. Sipulikukka on jokin koristelaukka. Voi olla, että ensi kesänä muutan tuon penkin perennapenkiksi.

Viime kesänä häsläsin myös kärhöjen ostossa. Selailin taas verkkomyymälän sivustoa ja löysin kärhöt. Oitis tilasin niistä kauneimmat. Ne sitten kuolivat talvella. Miksiköhän? En ollut katsonut, millä kasvuvyöhykkeellä ne menestyvät. Selvisi, että kaikki ne menestyvät vain 1-2 vyöhykkeellä. Tämä Etelä-Savo kuuluu kolmos-tai nelosvyöhykkeeseen.

Nyt tilasin kolme kärhöä, jotka menestyvät jopa viitosvyöhykkeellä. Puutarhahommia on ollut paljon. Kitkin koko puutarhan läpi. Voi, miten inhoankin vuohenputkea - vaikka se on hyvä villivihannes -, koska sen juuristoa on vaikea saada kokonaan pois. Saan ilmeisesti aloittaa taas uuden kitkemiskierroksen puutarhassa.

Olen istuttanut kasvattamiani köynnöskasveja. Keijunmekkoa, kelloköynnöstä, mustasilmäsusannaa. Istutin myös krassit, mutta tuli ankara kaatosade, joka tappoi ne. Onneksi paikallisessa puutarhamyymälässä oli krassin taimia. Aitoelämänlanka on ollut kummallisesti vaikein istuttaa. Niitä on paljon, eikä ne ole kestäneet auringon paahdetta. Istutan uusia, kun tämä helle loppuu. 

Itse pidän helteestä, koska olen vilukissa. Ikävä, että ne loppuivat. Mutta varmasti kesän mittaan tulee uusia hellekausia. Helteen takia tuntuu, että kesä olisi kestänyt jo kauan.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Miten aurinko vanhentaa ihoa?

Minulla on hyvin vaalea iho ja poltin lapsena monta kertaa selkäni, kun kitkin kasvimaata bikineissä. Yhdellä Egyptin matkalla vietettiin rantalomaa. Ihoni paloi paikoin niin pahasti, että siihen tuli rakkuloita. Sitten äkkäsin matkalla hankkia suojaavat vaatteet  ja rutkasti 50 suojakertoista aurinkovoidetta.

Tänä kesänä tein puutarhatöitä iholla voiteen suojakerroin 50. Silti kasvot, kämmenselät, kyynärvarret paloivat.  Tästä sain opetuksen: leveälierinen hattu päähän ja peittävät kevyet vaatteet. Hoidin tuon palamisen jälkeen rutkasti ihoa  voiteilla ja kosteuttavilla naamioilla.

En ole koskaan arvostanut rusketusta. Se ei käy minulle. En ota aurinkoa myöskään siksi, että haluan estää ihosyövän ja liian aikaiset rypyt kasvoilla. Kävin kosmetologilla noin 10  vuotta sitten viisikymppisenä, ja kosmetologi sanoi, että ihoni on paremmassa kunnossa kuin monilla kolmekymppisillä, jotka ottavat aurinkoa.

Voimakas auringolle altistuminen vanhentaa ihoa enemmän kuin runsas tupakointi. UV-säteiden voima on hätkähdyttävä: jos on auringossa suojaamatta ihoaan, soluihin alkaa tulla vaurioita heti. Iholla ne näkyvät vasta vuosien kuluttua. Kerran tulleita vaurioita ei saa tekemättömäksi.

UVA-säteet tunkeutuvat syvälle verinahkaan. Näin syntyy voimakkaasti reaktiivisia happiradikaaliyhdisteitä, jotka vaurioittavat solun rakenteita, korjausjärjestelmiä ja DNA:ta. Syäpäriski kasvaa ja solujen toiminta heikentyy.

Aurinko vanhentaa ihoa, koska se vähentää ihon kimmoisuutta ylläpitävän kollageenin määrää ja heikentää sen laatua. Ihon uudistumiskyky heikkenee, elastisia ihosäikeitä on vähemmän, ja iho ohenee, veltostuu ja rypistyy. Iän myötä ihon uudistumiskyky heikkenee luonnostaankin. Aurinko ikäännyttää keski-ikäisen ihoa rankemmin kuin parikymppisen. Aurinko vahingoittaa vaaleaihoisia eniten. 

Etelän rantalomalla tai hellekesänä jo keski-ikäinenkin huomaa ihoryppyjensä syvenevän, jos viettää auringossa pitkiä aikoja.

Kaikki aurinkovoiteet eivät suojaa ihon vanhenemiselta. Kun haluaa torjua ryppyjä, kannattaa valita voide, jonka kyljestä löytyy ympäröity UVA- merkintä ja jonka suojakerroin on mahdollisimman suuri. Voidetta on hyvä lisätä 2-3 tunnin välein ja tarvittaessa useamminkin, jos hikoilee.

Suomen auringossa kannattaa käyttää voidetta, jonka suojakerroin on 30 tai enemmän. Muun muassa meikkivoiteiden pienten suojakertoimien varaan ei kannata tuudittautua, vaan levittää alle ohutta aurinkovoidetta, jossa on isompi suojakerroin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 8.7.2021, kuvat Pixabay

Monesko kuppi kahvia?

 

Minä olen kahvikatti. Juon päivässä noin kuusi mukillista. Aamulla, päivällä ja illalla kaksi kuppia kerrallaan. Minulta kahvi ei vie yöunia. Näin on yksi viides osalla ihmisistä.Seuraavaksi kysymyksiä kahvista.

Miksi yksi voi juoda kahvia monta kupillista ja toiselle tulee pienestäkin kupista paha olo?

Kofeiini toimii yksilöllisesti ja siihen vaikuttaa kolme tekijää.

Yksi vaikuttava tekijä on perimä. Geenit vaikuttavat adenosiinireseptorien toimintaan ja aineenvaihduntaan.

Kofeiinin määrä elimistössä puoliintuu noin viidessä tunnissa, mutta jos aineenvaihdunta on nopea, se voi tapahtua jopa puolessatoista tunnissa. Joillakin puoliintumiseen saattaa mennä jopa kymmenen tuntia. Tämän takia yksi voi juoda aamulla monta kupillista kahvia ja lounaan jälkeen lisää, mutta toisen täytyy jättää kahviannoksensa yhteen aamumukilliseen.

Kolmas vaikuttava tekijä on kehon koostumus. Pienikokoiseen ihmiseen sama kofeiiniannos vaikuttaa herkemmin kuin isokokoiseen.

"Mihin kofeiinin piristävä vaikutus perustuu?"

Kofeiini nopeuttaa ja kiihdyttää keskushermostoa. Tämä lisää valppautta ja huomiokykyä, nostaa sydämen sykettä  ja vahvistaa lihasten suorituskykyä.

Kofeiini poistaa väsymyksen tunnetta. Se estää aivojen adenosiinireseptorien toimintaa, jolloin nukahtamista edistävä adenosiini ei pääse vaikuttamaan. Iltakahvit voivat myös vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunta.

Milloin on kyse kofeiinin yliherkkyydestä ja mistä se johtuu?

Kofeiini voi aiheuttaa levottomuutta, vapinaa, sydämen tykytystä, ahdistusta ja uniongelmia.

Tavallisesti tällaisia kofeiinimyrkytyksen oireita alkaa tulla, jos kofeiinia kertyy elimistöön noin 400-600 milligrammaa. Tämän verran kofeiinia voi saada, jos juo aamun mittaan kaksi isoa mukillista kahvia.

Toisilla ihmisillä jo pieni annos voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Silloin puhutaan kofeiiniylihekkyydestä.

"Voiko kofeiiniylihekkä saada oireita muustakin kuin kahvista?"

Kyllä.Kahvin lisäksi kofeiinia on muun muassa mustassa ja vihreässä teessä, kolajuomissa, energiajuomissa, suklaassa ja kaakaossa.

Muuttuuko kehon kyky sietää kofeiinia ikääntyessä?

Kofeiinin sietokyky voi heikentyä, kun aineenvaihdunta hidastuu. Tämän vuoksi kofeiini voi vaikuttaa voimakkaammin ja pidemmän aikaa kuin aiemmin.

"Kannattaako kahvia silti juoda?"

Tutkitusti pari kuppia päivässä voi  ehkäistä dabetesta ja maksasairauksia.Kofeiini nopeuttaa myös suoliston toimintaa ja auttaa ummetukseen. Jos kofeiini sopii itselleen, sitä voi huoletta juoda maltilla.

Lähteet: Kauneus&Terveys 6/24, kuvat omat

Vauhtia aineenvaihduntaan

 

Keski-iässä rasva tuntuu jämähtävän vyötärölle. Tämä johtuu osittain vaihdevuosista, mutta nykyään tiedetään, että tästä ei voi kuitenkaan syyttää hiipunutta aineenvaihduntaa. Nykytutkimusten mukaan se ei laiskistu viidenkympin tienoilla vaan toimii samalla teholla kuin kaksikymppisenä.

Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Milla Rosengård-Bärlund sanoo: "Jos 40- ja 60-vuotiaat naiset painavat yhtä paljon, heidän aineenvaihduntansa on samalla tasolla, kunhan lihasmassaa on yhtä paljon. Usein ero johtuu juuri tästä.  Lihas kun kuluttaa enemmän energiaa kuin rasvakudos."

Ilman voimaharjoittelua nainen voi 50-70-vuotiaana menettää jopa kolmanneksen lihasmassasta. Aineenvaihdunta hidastuu, ellei itse ryhdy vastatoimiin eli vahvistamaan lihaksia.

Kannattaisikko kuntosalikortti siis hankkia? Lääkärin mielestä ehdottomasti. Lihas on täydellinen  energiakulutuksen  moottori. Kun tekee suuria lihasryhmiä kuormittavaa harjoittelua 2-3 kertaa viikossa, 20-30 minuuttia kerrallaan, lihakset kasvavat ja vahvistuvat. "Tällaisella harjoittelun määrällä lihasmassan kasvu nähdään jo muutamassa kuukaudessa."

Tuloksiin vaikuttavat lisäksi ruokavalio, perintötekijät, uni ja treenin insentiteetti. Paras paikka vahvistaa lihaksia on kuntosali, mutta koti voi olla myös hyvä treenipaikka. Käsipainot, kahvakuula ja kuminauha lisäävät tehoa, mutta myös oman kehon paino riittää, kun tekee tarpeeksi isoja liikkeitä vauhdikkaasti, esimerkiksi hyppy kyykystä ylös tai etunojapunnerrus.

Lihaksista on paljon hyötyä terveydelle: aineenvaihdunnan lisäämiseksi ne vaikuttaa toimintakykyyn, tasapainoon ja koordinaatioon ja myös luut ja nivelet hyötyvät.

"Voimaharjoittelu on myös aivojumppaa, joka vaikuttaa parantavan älyllisiä toimintoja, kuten tiedon käsittelyä ja hahmotuskykyä. Hyvässä kunnossa olevat lihakset saattavat siis ehkäistä  muistisairauksia ja lisäksi lihasvoimailu parantaa mielialaa."

Jos ajatus lihaskuntoharjoittelusta ei millään kiinnosta, voi satsata sen sijaan pieniin liikunnallisiin valintoihin omassa arjessa. Kaikki liike, vaikka vain seisominen istumisen sijaan, auttaa pitämään aineenvaihdunnan aktiivisena.

Jos vain istuu päivät töissä tai muuten ja illallakin viettää aikaansa ruutujen edessä, lihasmassa vähenee väistämättä vuosien kuluessa.

                       Ystäväni Arja

Vaikka aineenvaihdunta ei hidastukaan keski-iässä, tutkimusten mukaan paino nousee 40 ikävuoden jälkeen keskimäärin vajaan kilon vuodessa, jos sen eteen ei tee mitään. Tämä johtuu siitä, että keski-ikään kuuluu lihasmassan ja liikunnan vähenemisen lisäksi monta muutakin tekijää.

"Painonhallinnalle uni on tärkeä. Väsyneenä on vaikea vastustaa makean ja rasvaisen ruoan houkutuksia eikä jaksa lähteä ulos liikkumaan."

Myös stressi vaikuttaa. Yhtä aikaa hormonien heittelyn kanssa keski-ikäisen elämässä on paljon stressin aiheita: työ, lapset, parisuhde, ikääntyvät vanhemmat. "Ei ihme, jos tuntuu, ettei voimia riitä painonhallintaan."

Ihon alla kuuluu olla rasvakudosta. Se on energiavarasto, josta elimistö saa rasvaa solujen rakennusaineeksi, rasvaliukoisten vitamiinien lähteeksi ja elintoimintojen säätelyyn.

Kun paino nousee, rasvasolut etsivät kehosta paikkoja minne mennä. Vatsassa rasvalle on tilaa. Rasvasolut eivät kuitenkaan tyydy pysymään vatsaontelossa vaan ne hakeutuvat sisäelinten ympärille, erityisesti haimaan ja maksaan.

Kun painonnousuun havahtuu, saattaa tehdä mieli heti jotakin. Olisiko pikadieetti vastaus?

"Laihdutuskuuri ei ole ratkaisu. Paino kyllä laskee, mutta kuurin loputtua kilot tulevat useimmiten takaisin, vieläpä korkojen kera. Tämä johtuu siitä, että elimistö tottuu saatuun ruokamäärään ja varastoi rasvaa pahan päivän varalle. Elimistölle dieetti on hätätila, se ei tiedä, että nälkäkuuri on valittu tietoisesti." Ja laihdutuksessa lähtee rasvan lisäksi lihasmassaa.

"Jo unen ja liikunnan lisäämisellä saa hyviä tuloksia, kunhan malttaa odottaa rauhassa. Aineenvaihdunta ei vilkastu viikoissa vaan pikemmin kuukausissa. Vaikutukset esimerkiksi mielialaan ja kokonaishyvinvointiin voi kuitenkin huomata jo nopeasti."

Epäselvä vanha kuva punttisalilta. Uudesta kuntosalista ei ole vielä kuvia, vaikka olen käynyt siellä 2-3 kertaa tunnin tai puolentoista ajan reilun vuoden.

Nyt  treenaan yksin. Entinen kuntosalikaveri on lopettanut harjoittelun.

Lähteet: Hyvä Terveys 01/2024, kuvat omat