Rakkaudentäyteistä ja rauhallista joulua kaikille!

 

Rakkaudellista, ihanaa, rauhaisaa ja iloista joulua kaikille!

Meillä jouluaaton juhlinta alkaa siitä, kun Turku on julistanut joulurauhan. Katselemme se televisiosta. Sitten syömme lounaaksi riisipuuron kanelilla ja sokerilla tai ilman. Minä olen ehdottomasti kanelinaisia.

Päivällä juodaan joulukahvit, ja pöydässä on minun leipomuksia, joulukranssipulla, taateli- ja banaanikakut, joulutortut ja kaneliässät. Lisäksi tietysti konvehteja.

Illalla syömme jouluaterian. Aluksi on kalapöytä ja itse tehty rosolli ja joululeipä.Sitten seuraa kalkkunan syönti muun perheen osalta. Minä syön lohta. Joulupöytään kuuluvat myös itse tekemäni laatikot ja perunapaistos. Jälkiruuaksi on juustoja. Joulusauna kuuluu perinteisiimme.

Niinpä, meidän joulu pyörii syömisen ympärillä. Huomenna syömme samoja ruokia uudestaan.

Joulu on terve irtiotto arjesta

Minä aloitin tänä vuonna jouluvalmistelut jo hyvin aikaisin. Olen miettinyt, onko se vain jonkinlainen mielen hallintakeino tässä pahenevassa koronatilanteessa. Perinteet tuovat lohtua epävakaiseen aikaan. Olen poltellut myös kynttilöitä ja tuoksulyhtyä enemmän kuin aikaisempina vuosia.

Jos tämä säheltämiseni on ollut vain hallintakeino korona-ahdistusta vastaan, olen saanut sen avulla  kuitenkin tehtyä kaikki joululaatikot pakasteeseen, samoin joululeivät, taatelikakut, banaanikakut, luumupullakranssin ja kaneliässäkeksit. Laatikoita, joululeipää ja taatelikakkuja vein myös iäkkäille naapureille samoin luumupullakranssin, joululeivän ja pipareita vein toisille naapureille. Banaanikakun naapurin vanhalle pojalle.

Ihminen kaipaa elämäänsä vaihtelua sekä rutiineja ja perinteitä. Perinteet ja niihin liittyvät rituaalit antavat turvallisuudentunnetta. Ihmisluonteelle on välillä ominaista halu irrottautua  arjen rutiineista ja virittäytyä juhlamielelle.

Joulussa yhdistyvät molemmat asiat: perinteiden ja toisaalta vaihtelun kaipuu. Joulu on jo vuosisatoja sitten keskeyttänyt talvikauden aherruksen ja pimeän, ja huolella valmistetut ruoat ovat tarjonneet omanlaistaan luksusta niukkoina aikoina.

Tänä vuonna vaihteluntarve suhteessa koko vuoteen on selkeä. Joulu on parhaillaan positiivisten tunteiden kasauma ja se voi katkaista koronavuoden kierron.

Joulu on poikkeuksellisen ihana juhla. Siihen sisältyy ajatuksia, joita ei muihin juhliin niin selvästi sisälly: rauhaa, rakkaudellisuutta, lämpöä, yhteisyyttä, tuoksuja, makuja, ääniä.

Tänä vuonna joulun ja uuden vuoden juhlintaan osallistuminen on tärkeämpää kuin koskaan. On runsaasti näyttöä, että kauden juhlamieleen liittyminen tekee hyvää mielenterveydelle.

Rutiinit ja rituaalit tuovat arkeen turvallisuudentunnetta ja ennustettavuutta. Rituaalit voivat vähentää ahdistusta. Jouluun rituaaleja liittyy erityisen paljon. Tietyt tavat ja aina esille tuotavat koristeet tuovat kokemusta jatkuvuudesta. Vaikka maailmalla tapahtuisi mitä tahansa, ne kiinnittävät ihmisen jouluiseen tunnelmaan. Tänäkin vuonna joulu on ihan paikallaan.

Tänä vuonna kuitenkin osa monien ihmisten joulurituaaleista on  ristiriidassa korona-ajan kanssa. Joulu on korostetun sosiaalinen juhla, ja tavallisesti juhlinta lähisukulaisten kanssa luo perusturvallisuudentunnetta. Nyt korona-aika voi rikkoa tätä tunnetta. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen voi pahimmillaan olla hengenvaarallista.

Toisaalta joulun juhlinnasta tuleva turvallisuudentunne on varmasti monelle psykologisesti tosi tärkeää ja auttaa toipumaan vuodesta ja stressistä.

Osalle ihmisistä erityisjoulu voi olla helpotus. Sukulaisvierailut ja erilaiset perinnekäsitykset saattavat aiheuttaa tavallisina jouluina paljon paineita ja ristiriitoja. Myös pinnan alla lymyilevät riidat ja konfliktit kärjistyvät helposti. Jos tästä tilanteesta jotakin positiivista hakee, niin tänä vuonna ei tarvitse minkäänlaista tekosyytä juhlinnasta vetäytymiseen.

Toisaalta tapaamisten rajoittaminen vain lähipiiriin ja ydinperheeseen voi tänä vuonna pahentaa yksinäisyyttä. Vaikka yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, korona-aikana yksinäisyys korostuu ikääntyneiden riskiryhmäläisten keskuudessa. Heille paljon voimia ja siunausta!

Tänä vuonna moni on pukenut kotinsa jouluasuun tavallista aikaisemmin. Jouluvalojen ja -kuusien kauppa on alkanut poikkeuksellisen aikaisin ja vilkkaasti. Koristelu ja jouluperinteiden esiin tuominen voi olla psykologisesti ajateltuna hallintakeino, jolla stressaavassa tilanteessa pidetään yllä hyvinvointia.

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.12.2020, kuvat omat

Miksi lankeamme verkon alennusmyynteihin?

 

Minua eivät alennusmyynnit hirveästi kiinnosta. En tiedä miksi. Mutta en halua ostaa uusia vaatteita ilmastonmuutoksen takia, en ole ostanut runsaaseen kahteen vuoteen. Ostan kyllä netin alennusmyynneistä luontaistuotteita ja -kosmetiikkaa. Joskus liikaakin.

Alennusmyynnit alkavat heti joulun jälkeen. Ja olihan tässä taannoin Black Friday ja Cyper Monday.

Suomalaisilla ei ole tapana pröystäillä kalliilla tavaroilla tai vaatteilla. Sosiologian professori Anna Wilskan mukaan: "Sen sijaan on erittäin suotavaa, että pröystäilet kalliilla tavaralla, kun kerrot, että olet ostanut sen 70 prosentin alennuksella."

Tämä osoittaa, että olet kyvykäs kuluttaja, joka sai hienon ja kalliin tuotteen, mutta ei silti leimaudu vastuuttomaksi törsäilijäksi. Niin köyhät ja rikkaatkin pitävät tätä puhetta yllä.

Erityisen vietävissä olemme verkon alennusmyynneissä. Seuraavaksi juttua siitä, että miksi on näin:

                                    Metsästysvietti

Metsästysviettiin vedotaan muun muassa silloin, kun kauppa kertoo, että tämä tuote loppuu kohta, sitä on tarjolla rajattu määrä tai ostomahdollisuus on olemassa rajallisen ajan. Ihmiseen voi iskeä tunne, että on onnistuttava saamaan tuote.

Kuluttajalle luodaan sellainen vaikutelma, että on hirveä kysyntä, vaikka ei ole mitään tietoa, onko hirveää kysyntää. Silloin juuri ihminen haluaa olla ensimmäisenä, voittaa täyttää metsästysvietin.

                                Moderni hedonismi

Tämä tarkoittaa, että tietyllä tavalla kulutat asiaa jo ennakolta, kun suunnittelet sen ostamista. Siitä seuraa mielihyvää. Kyse on samasta ilmiöstä kuin silloin, kun on ostanut lomamatkan, jota odottaa kovasti - jo odotuksesta saa nautintoa.

                                      Paitsi jäämisen pelko

Fear of missing out eli fomo, pelko siitä, että jää jotakin paitsi, vaikuttaa alennusmyyntikampanjoissa. Kuluttamiseen liittyy sosiaalinen elementti, lauman mukana kulkeminen ja tuotteista muiden kanssa puhuminen. Wilska sanoo:" Kuluttajat haluavat tehdä niin kuin muutkin. Sitten on se pelko, että jos en osallistu, menetän jotain. Jos kuulee jälkikäteen, että joku on löytänyt jotain kiinnostavaa tai ostanut isolla alennuksella jotain, mitä itse haluaa, niin sehän alkaa harmittaa."

                                   Säästämisen illuusio

Säästämisen illuusio voi syntyä usealla tavalla. Sen voi synnyttää esimerkiksi iso alennusprosentti: jos saa 300 euron tuotteen 200 eurolla, ajattelee herkästi, että säästi 100 euroa, vaikka itse asiassa kulutti 200 euroa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.11.2020, kuvat Pixabay

Lempimusiikkiani eri tunnetiloihin

 

Tämä on ollut ehdoton voimabiisi koko aikuisikäni.

Minulla on voimabiisejä, joita soitan silloin, kun kohtaan vaikeuksia ja mieliala on alhaalla. Samoin minulla on rauhaa ja iloa tuovia lauluja.

Musiikilla on valtava vaikutus mieleen. Kun kuuntelee musiikkia satressihormoni kortisolin määrä laskee, läheisyyshormoni okstitosiinin määrä nousee, ja aivoissa erittyy mielialavälittäjäaine dopamiinia.

Tämä laulu upealta Eva Dahlgrenilta tuo rauhaa ja tyytyväisyyttä mieleen. On minun lempilauluni. Video on ihanasti vähän hypnoottinen ja kaunis.

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa...näin alkaa joululaulu, jonka suomalaiset ovat äänestäneet kaikkein kauneimmaksi. Surumielinen laulu vie lapsuuteen, lapsuuden joulutunnelmaan.

Usein meille rakkaimpia lauluja ovat ne, joihin liittyy tunnemuistoja. Musiikki on monille tärkeä voimavara ja lohduttaja.

Tutkimusten mukaan musiikki aivan oikeasti hoitaa meitä. Musiikkiterapia on osittunut hyväksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.

Leevi And the Levingsin kappaleet ovat toisinaan pikkutuhmia ja myös siksi vähän huvittavia. Ne tuovat hyvää mieltä.

Mennyt viikkoni vähän matalalentoa

 

Menneellä viikolla mieliala on ollut välillä alhaalla, mikä johtunee siitä, etten ole nukkunut tarpeeksi. Kärsin hyvin harvoin unettomuudesta, mutta joskus on unettomuuden jaksoja, eikä löydy syytä. Tai ehkä minua huolettaa se, ettei kaunokirjallinen käsikirjoitus   edisty, kun säntäilen sinne tänne. Kauppaan ja leipomaan. Taas kauppaan, leipomaan ja ruoanlaittoon. Huonosti nukutun yön jälkeen minulla on flunssainen olo, vaikka ei ole flunssaa. Olen todella nuutunut, melkein toimintakyvytön. 

Ja tunnen olevani kuin katveessa ja viistosti. Ajatukset välillä niin kulmikkaita, etteivät mahdu pään sisään. Onneksi reipas lenkki soukistaa ajatuksia, hioo kulmia,  saa mielen asettumaan ja tasapainoon.

Olen taas välillä ajatellut: nyt musta noita soutaa mustaa venettä mustassa  syvässä joessa tai kurjuuden vesistöt ovat syvät ja rannattomat. Mutta en halua viipyillä liian pitkään edellä mainituissa tunteissa. Koska minulla on vielä tässäkin iässä elämännälkä.

Olen edelleen valmistellut joulua ja luikkinut siellä sun täällä. Olen leipoa tuhertanut kahteen otteeseen. Tein banaanikakut ja pullia. Pullista söin oitis neljä. Nams!

Vanilja-luumupullia.

Voisilmäpullia.

Tässä minä joulun jälkeen.

Olen lukenut edelleen Sarah Watersia, tällä kertaa kirjaa nimeltä Vieras kartanossa. Kirjassa on taas hyvin tarkkaa ajankuvaa toisen maailmansodan jälkeisestä Englannista. Kertomus on monitasoinen: jännittävä salapoliisikertomus, romanssi, trilleri, luokkayhteiskunnan kuvaus, rappion kuvaus. Niin paljon. Niin kiinnostavaa. Hotkin kirjaa.

Eilen tein lasimestarin silliä. Sen pitää maustua ja tekeytyä ainakin viisi päivää. Tämä silli pitäisi tehdä kokonaisesta rasvasillistä ja jättää siihen ruodot ja selkäruoto. Minä en pidä siitä, että ruotojen kanssa joutuu tuhraamaan ruokapöydässä,   ja siksi teen sillin sillifileistä.

Päähäni pälkähti kumma idea: tehdä itse joulukranssi ulko-oveen omin avuin. Niinpä väkersin kranssin ensimmäistä kertaa elämässäni. Ei siitä aivan kelvoton tullut, mutta ei kauniskaan. Kranssista tuli aika suuri, ja en ollut löytää pajuja sen pohjaksi omalta tontilta. Kuusen havuja löytyi hyvin. Seuraavassa kranssin tekovaiheet:

Viime viikolla ukkoseni haki 500 kilon pellettisäkin auton peräkärryssä. Meillä on pellettitakka pönttöuunien lisäksi lämmittämiseen. Minä huolehdin pönttöuunien lämmittämisen ja mies taas pellettitakan. Pellettikuormassa oli rutkasti kannettavaa meille molemmille lasikuistin saaveihin.  Meillä on siis kaunis lasikuisti pellettivarastona.

Tässä näkyy vain osa pellettisaaveista.

Tilasin ayurveda-, jooga- ja terveystuotteita myyvästä satnam.eusta  ayurvedaan ja terveelliseen syömiseen liittyviä juttuja. Kaikki heidän tuotteensa ovat luomua ja vastuullisesti viljeltyä. Tilasin luomu basmatiriisiä , kitcharimausteseoksen, kardemummapalkoja ja mausteita, joita en vielä tunne. Tykkään kokkaamisesta ja olen kiinnostunut kaiken maailman mausteista.

Haluaisin pitää kitcharipaaston. Se tarkoittaa, että syödään kolme kertaa päivässä samaa ruokaa kitcharia . Siinä on muunmuassa luomubasmatiriisiä, runsaati luomumausteita esimerkiksi kurkumaa, korieanterijauhetta, jauhettua fenkolia, fenkolin siemeniä, juustokuminajauhetta ja sen siemeniä, kardemummaa palkoineen ja paljon muuta sekä esimerkiksi parsakaalia.   Mausteiden runsauden takia ostin tuon valmiin mausteseoksen kitchariin. Teen ehkä joulun jälkeen  kitcharipaaston, jos verkkokauppa toimii tarpeeksi nopeasti.

Mung dali kuuluu myös kitchariin. Se on kuorittua ja halkaistua mungpapuja. Kitcharin avulla annetaan ruoansulatukselle lepoa, koska kaikki kitcharin ainekset ovat helposti sulavia, myös kuoritut ja halkaistut mungpavut. Siksi basmatiriisikään ei ole kokojyvää. Olen edelleen iltaisin juonut kurkuma-kardemumma juomaa. Se tehdään täysmaitoon. Välillä olen juonut minulle, pitta kehotyypilleni, sopivaa kauneusjuomaa.

Olen lukenut netistä tästä ayurveda-terveysfilosofiasta. Kaikki vaikuttaa melko hyvältä. Mutta   mieltäni vaivasi se, että ayurveda pyrkii täydelliseen terveyteen. Minusta se on kyseenalaista. Ainakin minun iässä alkaa olla kaikenlaisia kremppoja ja vaivoja. Esimerkiksi nyt minulla on toinen suupieli auki. Se kertoo usein alikunnosta, vaikka tunnenkin itseni  terveeksi, mutta ehkä syynä on mielialan laskeminen. Mutta kuka on koko ajan kaikissa ikävaiheissa täydellisen terve?

Rauhaisaa sunnuntaita kaikille!

Haastekysymyksiä joulun ajasta

Tämä haaste on kiertänyt eri blogeissa näin joulun alla. Haasteen kuvat ovat edellisiltä jouluilta ja tämän vuoden joulunalusajalta. Jokainen blogin pitäjä voi vastata tähän haasteeseen. Ei kun vastaamaan.

Söisitkö mieluummin kilon pipareita vai kilon joulutorttuja?

Ehdottomasti joulutorttuja. Meillä ei kukaan tykkää pipareista. Siitä huolimatta olen leiponut niitä omalla reseptillä joka joulu. Tänä vuonna en enää leivo, koska löysin piparipurkista viime vuotiset piparit ja ne oli aivan syömäkelpoisia. Ehkä jotkut vieraat syövät niitä, joten en heitä niitä kompostiin.

Katsoisitko mieluummin Holidayn vai Rakkautta vain joka sunnuntai jouluun asti?

En tunne kumpaakaan elokuvaa. Katson hyvin vähän elokuvia, ja televisiotakin katson vain satunnaisesti.

Söisitkö jouluna pelkkää kalaa vai kinkkua?

En ole syönyt lihaa 37 vuoteen, mutta kalaa syön. Meillä on jouluna ensin kalapöytä rosollin kanssa, ja sitten pääateria laatikkoineen.  Muu perhe syö kalkkunaa, ja minä usein kasvismureketta.

Viettäisitkö joulun mieluummin kotona lumisateessa vai ulkomailla rannalla?

Kotona. Olisipa nyt tänä vuonna valkea joulu.

Luopuisitko mieluummin glögistä vai pipareista?

Pipareista. Kuten edellä sanoin en pidä pipareista. Glögi on jouluna ehdoton, punaviiniglögiä kohtuullisesti.

Paketoisitko mieluummin 100 lahjapakettia tonttujen kanssa vai lastaisit 100 pakettia joulupukin rekeen?

Olen huono käsistäni, joten lastaisin 100 pakettia joulupukin rekeen yksin.

Haluaisitko mieluummin samanlaiset hiukset ja parran kuin pukilla vaan kokonaan kalju?

Kokeilisin kaljua. Se olisi erittäin mielenkiintoista.

Kiertäisitkö mieluummin viisi tuntia laulamassa joululauluja ovelta ovelle, vai laulaistko yhden videolla, jonka julkaisisit Facebookissa kaikille kavereille?

Esiintyminen livenä on paljon parempi kuin video Facebookissa.

Menisitkö mieluummin pulkkamäkeen vai luistelemaan?

Pulkkamäkeen jos mäki olisi jyrkkä. Pidän vauhdista.

Ostaisitko joululahjoja mieluummin netistä vai joulumarkkinoilta?

Netistä näin koronan aikaan.

Söisitkö mieluummin porkkanaraastetta vai rasian lanttulaatikkoa?

Ehdottomasti lanttulaatikkoa, koska pidän siitä valtavasti. Teen sitä itse, kuten muitakin laatikkoja.

Koristelisitko pihan mieluummin jenkkityyliin jouluvaloilla näyttäväksi vai pitäisitkö joulukuusta lokakuusta jouluun asti esillä sisällä?

En tykkää kummastakaan, mutta tuo joulukuusi mieluummin.

Olisitko mieluummin suomalainen joulupukki, joka antaa lahjat suoraan ihmisille vai amerikkalainen joulupukki, joka tulee savupiipusta yöllä salaa?

Suomalainen joulupukki. Vuorovaikutus on tärkeää.

Joisitko mieluummin glögiä vai kuumaa joulusiideriä?

Enpä tiennyt, että on joulusiideriäkin, mutta tykkään paljon glögistä.

Söisitkö mieluummin talon kokoisen piparkakkutalon vai asuisit siellä?

Asuisin. Se olisi suloista, jos ei olisi liian kylmä talvi. Tai ehkä laittaisin siihen lämmityksen ja sisustaisin sen.

Jonottaisitko  mieluummin viisi tuntia joulupaketointipisteelle vai viettäisitkö tunnin ostoskeskuksessa joulupukin kainalossa hänen kanssaan jutellen?

Haluaisin niin kovin joulupukin kainaloon rupattelemaan niitä ja näitä .

Jättäisitkö mieluummin puolisosi ilman lahjoja vai olisitko itse ilman lahjoja?

Mieluusti olisin itse ilman lahjoja. Jos mahdollista antaisin vanhojen autojen hullulle miehelle, uuden, vanhan, mielenkiintoisen autonrohjakkeen.

  

Miten antaa ja kestää kritiikkiä?

Minä en pidä kritiikistä. Kukapa pitäisi? Varmaankin hyvin poikkeukselliset ihmiset, joilla on erittäin hyvä ja kestävä minäkuva ja itsetunto.  Kestän kyllä kritiikin. En hajoile tai kanna kaunaa. Puolustusmekanismini kritiikkiin voi olla hyökkääminen vastaan. Usein unohtuu, että asiallisesta  kritiikistä voi oppia. Se on oppimiskokemus ,kunhan se ei kohdistu syvälle minuuteen vaan koskee toimintatapaa tai minuuden pintaa, ei syvää minää, ydinminuutta.

Esimerkiksi somessa voi saada paljonkin kritiikkiä, mutta kritiikki ei ole sama kuin somekiusaaminen. Kritiikki on perusteltua, mutta kiusaaminen on loukkaavaa ja täysin asiatonta.

Miten toimia sellaisen ihmisen kanssa, joka ei kestä lainkaan kritiikkiä? Olisi hyvä ymmärtää, että olemme kaikki melko herkkänahkaisia, ja paljon riippuu siitä, mihin kritiikki kohdistuu.

Yleensä on helpointa ottaa vastaan yksittäiseen asiaan liittyvä kritiikki. Seuraavaksi helpointa voi olla omaan toimintatapaan kohdistuva kritiikki. Mutta mitä lähemmäs kritiikki kohdistuu sellaiseen, minkä ihminen tulkitsee liittyvän minuuteen, sitä vaikeampaa kritiikin kestäminen on.

Jos kritiikki kohdistuu syvälle itseen eli herättää ajatuksia siitä, että ihminen on jotenkin huonompi tai hänestä ei pidetä, seurauksena on puolustusreaktio. Yksi saattaa hyökätä kritiikkiä vastaan ja suuttuu, toinen taas välttelee. Joku voi mukautua ja ajatella, että taas on epäonnistunut.

Myös niin sanottu myöntö-kieltopuolustusreaktio on tavallinen: tällainen minä vain olen. Ihminen siis vain myöntää ongelman, mutta kieltää voivansa vaikuttaa asiaan, mutta totta kai ihminen voi muuttua.

Esimerkiksi stressi, huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa niin, ettei kritiikin käsittelyyn ole voimia. On inhimillistäkin, että kun saa kriittistä palautetta, alkaa miettiä tilannetta ja selittää omaa toimintaansa. Kritiikin antajasta voi olla turhauttavaa, kun toinen alkaa ikään kuin selittää asiaa pois.

Kun toiselle antaa kriittistä palautetta, ennakoiminen on tärkeää. Voi kertoa omasta tunnetilanteesta: minulla on yksi asia, josta haluaisin puhua kanssasi, mutta olen huolissani, mitä siitä seuraa. En haluaisi, että tästä asiasta jonka sanon, tulee välillemme ongelmaa tai riitaa. On hyvä tehtävä selväksi, että puhutaan käyttäytymisestä, eikä ihmisestä. Käyttäytymiseen voi vaikuttaa aina. 

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.10.2020, kuvat omat