FINN CRISP on syvän rukiinen hapankorppu

FINN CRISP on vuoden 1952 olympialaisiin lanseerattu vientituote, joka lähti heti Suomesta ulkomaiden markkinoille. Sitä myydään 40 maassa ja se on maailman myydyin hapankorppu. Yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista elintarvikemerkeistä. FINN CRISP leivotaan Suomessa aitoon taikinajuureen ja se on täysin rukiinen. Merkki on tullut nyt takaisin Suomeen. Sitä myydään S- ja K-ketjuissa.

FINN CRIPSIN valokoimissa on myös ruissipsejä. Erikoisuutena tavallisten hapankorppujen ja näkkileipien lisäksi on muun muassa porkkana-kurpitsansiemen näkkileipä, punajuuri-inkivääri-chiansiemen näkkileipä ja luonnonmukainen hapankorppu.

Sain kutsun Marsaana chow roomiin tuunaamaan FINN CRISP hapankorppuja blogiyhteistyönä eri päällysteillä. Olen aina tykännyt hapankorpuista. Mutta ongelma on se, etten pysty yhden jälkeen lopettamaan syömistä. Näin kävi taas. Ahmin melkein intohimoisesti usean hapankorpun eri päällysteillä. Lempipäällysteeni oli briejuusto, vadelmahillo, viikuna, basilika. Mutta kaikki muutkin päällysteet oli ihania. Kelpasivat minulle mainiosti.

Aika jännä juttu ja yhteensattuma oli se, että kun istuin rautatieasemalla junaa odottamassa. Viereeni istui mies, joka huomasi paperipussissani olevat FINN CRISP hapankorput, ja sanoi, että noilla minä herkuttelin seitsemän vuotta Saksassa asuessani. Mies oli oopperalaulaja ja hänellä oli ollut kiinnitys Berliinin oopperaan. Ehkä hän  lauloi vähän myös FINN CRISPIN juurevalla voimalla.

Tämä vai tuo-haaste

Kukkia ja koukeroita blogin Tuulikki haastoi minut tähän  mainioon haasteeseen. Vastaan kysymyksiin joko-tai muodossa. Kysymykset koskevat elämäni eri alueita.

Suihku aamulla vai illalla?

Illalla. Tulee pestyä päivän pölyt pois.

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?

Ehdottomasti maalaisympäristö.

Kirkkaat vai neutraalit värit?

Kirkkaat ja värikkäät.

Outo vai typerä?

Mieluiten vähän outolintu.

Kevät vai syksy?

Kevät vaikka tykkään syksystäkin.

Minttu vai kaneli?

En osaa valita, kun tykkään kummastakin. Ehkä minttu.

Suunnittelu vai extempore?

Minulle sopii ehdottomasti extempore.

Leffa kotona vai teatterissa?

Kotona koska olen kotikissa.

En kylläkään katso televisiota juuri lainkaan.

Expresso vai latte?

Latte. Joskus väsyneenä juon expressoa.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?

Vastaajan. On kiva höpötellä.

Halit vai pusut?

Halit. Pussaan vain aviomiestäni.

Tulinen vai mieto ruoka?

Tulinen.

Nahka vai pitsi?

Nahka.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?

Ylipukeudun melko usein.

Kokemus vai mukavuus?

Uudet kokemukset pitää pirteänä.

Tv-sarjat vai elokuvat?

Taas  vastattava etten katso televisiota juuri lainkaan.

Vastaan kuitenkin elokuvat.

Rock- vai country-musiikki?

Rock.

Yksin vai yhdessä työskentely?

Riippuu työstä. Valitsen kuitenkin yhdessä.

Uiminen vai rannalla makoilu?

Uiminen. En ota aurinkoa.

Pikaruoka vai kunnollinen ravintolaruoka?

Tykkään kokkailusta. Välillä on vaihtelun

vuoksi kiva mennä ravintolaan valmiin

ruoan pariin.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?

Pastasalaatti.

Parilliset vai eriparisukat?

Tässä iässä parilliset.

Tanssiminen ja laulaminen?

Tanssiminen. Laulan kuin varis.

Puhelin vai netti?

Netti.

Haastan edelleen neljä bloggaajaa:

http://outislifee.blogspot.com/

https://mummon-kirja.blogspot.com/

http://minakokeski-ikainen.blogspot.com/

https://www.blogit.fi/getting-older--getting-wiser

Päivän kotivaatteet ja tasaista elämää

Aluksi kaikille hyvää juhannusaattoa! Vaikka on juhannus, en kirjoita siitä postausta. Ja pidän sitkeän tyhmästi kiinni siitä, että perjantai on päivän vaatteet ja kuulumiset postauspäivä. Siis tuherran tässä niistä jotakin.

Meillä ei ole kummoista juhannusjuhlintaa. Nautitaan vain keskikesästä. Sen tunnelmasta. Syödään vähän paremmin. Kalaa eri muodoissaan, muun muassa minun herkkua savumuikkuja. Muutenkin kalaa, uusia suomalaisia perunoita, mansikoita, jäävettä. Siinäpä se.

Aloitan tänään kotivaate postaussarjan melko siistissä kaftaanissa. Mutta en voi sille mitään, että tykkään näteistä vaatteista kotonakin. Kunnon römppävaatteitakin aion jatkossa etsiä. Ongelma on ehkä se, ettei minulla ole juuri tiettyjä vaatteita, joita pitäisin kotona. Kotivaatteetkin valitsen vähän tunteen perusteella. Valokuvissa ei ole meikkiä naamassa. Paitsi kulmakarvat on kestovärjätty. Kuvaa ei ole myöskään käsitelty millään lailla.

            Älysin ottaa tämän kuvan vasta myöhemmin samana päivänä. Ei siis meikkiä.

En voisi kuvitellakaan tätä kaftaania päälleni julkisissa paikoissa. Se ei sovi vartalotyypilleni. Ja on lisäksi liian pitkä. En vain jostakin kumman syystä tykkää pitkistä mekoista ja hameista. Siksi kaftaani on ollut pitkään yksi kotimekoistani. Ihanan mukava ja löysä päällä.

Meillä on edelleen sisäseinämaalausurakka tyttären kanssa. Urakka kestää varmaan vielä viikon. Neliöitä, seiniä, ovia, ikkunanpuitteita riittää. Huonekalut on siirretty seinien edestä pois. Kuten kuvista näkee. Kaikki on nyt todella vinksin vonksin ja heikun keikun.Saan kuulla tarkan tyttäreni marmatusta jatkuvasti: Miten pahasti sotken lattiat! Maalausjälki ei ole tasaista! Minkä minä luonteelleni voin. Teen kaiken kiiruusti ja malttamattomasti. Mielestäni se on todellista paneutumista! Tyttären mielestä ei ole. Sotken itseni. Kädet, kasvot, hiukset, vaatteet. Olen kuulema kauhea sottapytty. Mikä pitääkin paikkaansa.

Mies tuli kotiin viikon työkeikan jälkeen. Hän totesi, että te olette laittaneet tuulemaan. Mutta ei jääräpäisesti halunnut osallistua maalaamiseen. Se on akkain työtä. Hän sahaa ja hakkaa halkoja. Olkoon niin. Mutta meillä on tyttären kanssa aivan tarpeeksi tai oikeammin hurjasti naisenergiaa. Kyllä tästä valmista tulee.

Aina löytyy aikaa lukea kirjaa ja Hesaria.

Viikko on ollut tasainen. Tasaista maalaamista. Käväisin Helsingissä yhdessä blogiyhteistyö tilaisuudessa. Oli lämmin ja kaunis ilma. Helsinki näyttäytyi minun silmiini nättinä. Ihmiset rentoja. Kesästä nauttien. Enkä eksynyt! Minä taidan sittenkin osata lukea karttaa. Google maps puhui täysin sekavia, eikä siitä ollut apua. Ajattelin, että onkohan se naisääni kunnon humalassa. Niin tolkuttomia ohjeita tuli.

Hyvää juhannusta kaikille!!!

Borlottipapusalaatti

Olen syönyt paljon papuja, linssejä, kikherneitä 35-vuotisen kasvissyöjyyteni aikana. Pavuista olen syönyt kidneypapuja, mustasilmäpapuja, soijapapuja, mustia-, ruskeita- ja valkoisia papuja. Myös jätti valkopavut on tullut tutuiksi.

Markkinoille on tullut uusi papu, Borlottipapu. Hinta on vain 2,89  euroa pussista. Mutta ehkä borlottipapu on pintopapu, joka on saanut uuden nimen. Sain testata borlottipapua yhteistyössä  hyvinvoinnin.fi:n kanssa.

Palkokasvit ovat hyvä vastine lihaproteiinille, koska ne sisältävät paljon kasvisproteiinia ja vitamiineja, kivennäisaineita. Salaatti on herkullista ja rutisevan terveellistä muun muassa lehtikaalin ja papujen takia. Salaatti sopii myös juhannuksen juhlapöytään.

Sitten reseptiin

Minä liotan pavut yön yli ja keitän seuraavana päivänä. Näin tiedän mitä saan. Monet tölkki- ja pahvirasiapavut on säilötty suolaveteen. Eikä papujen keittäminen ole suuri homma. Ylijääneet pavut voi pakastaa. Muista, että raaka ja puoliraaka papu on myrkyllisiä. Pavut on keitettävä täysin kypsiksi.

• noin 4 dl keitettyjä borlottipapuja
• 4rkl sitruunamehua
• 2 rkl öljyä
• 1-2 ruokalusikallista hunajaa
• noin 1/2 tl suolaa
• valkosipulin kynsi
• noin 100 g lehtikaalia
• lehtisalaattia noin puoli ruukkua
• 1 rasia kirsikkatomaatteja
• punasipuli
• 1dl tuoretta koranteria tai timjamia
• punainen paprika

-Sekoita kulhossa sitruunamehu, öljy, suola ja hunaja. Kuori valkosipulin kynsi, hienonna se mahdollisimman hyvin ja lisää sitruunakastikkeen joukkoon. Sekoita joukkoon myös pavut.

-Huuhtele lehtikaalit ja salaatti. Revi lehtikaalista paksut lehtiruodit pois. Revi ne ja salaatti salaattikulhoon.

-Huuhtele kirsikkatomaatit ja puolita ne. Kuori ja viipaloi punasipuli. Viipaloi paprika. Hienonna korianteri tai timjami. Lisää tomaatit, punasipuli, paprika ja korianteri tai timjami salaatin joukkoon.

- Nauti täysjyväleivän kanssa.

Etenkin Euroopan ulkopuolelta tulleiden ruokien olisi hyvä olla luomua, koska näissä maissa on paljon hövelimmät - tai ei lainkaan - säännöt kasvinsuojeluaineiden eli myrkkyjen käytölle. Eikä tulli ehdi tutkia kaikkia tuotteita. Euroopassa on niin tiukat säännöt, että tavallinenkin ruoka  on miltei luomua.

Mitä uutta sukupuolisuutta kuvaavat sanat tarkoittavat?

Olen itse ollut melko pihalla näiden aivan uusien sukupuolta kuvaavien sanojen merkityksestä. On ihanaa että meitä ihmisiä on monenlaisia. Se on myös elämän rikkautta! Aikaisemmin puhuttiin paljon fyysisestä, psykologisesta ja sosiaalisesta sukupuolesta. Eli joku saattaa olla fyysisesti nainen, mutta psykologisesti ja sosiaalisesti mies. Nyt viimein tiedän, mitä mikin sukupuolta kuvaava käsite tarkoittaa. Ja tietty haluan heti kirjoittaa. Jos joku lukija saattaisi olla vähän pihalla. Kuten itse olin.

• Sukupuoleton ei tunne mitään sukupuolta omakseen.
• Transsukupuolinen: Syntymässä tytöksi määritelty kokee olevansa poika tai samoin pojaksi määritelty tuntee olevansa tyttö. Jos haluaa vaihtaa sukupuolensa kokemalleen oikeaksi, prosessi on pitkä. Ihmisen on käytävä psykiatrilla vuoden verran, vaikka kysymys ei ole mielenterveysongelmasta. Halutaan varmistua, että kokemus väärästä sukupuolesta on aito ja synnynnäinen. Jotkut korjaavat tämän jälkeen sukupuolensa oikeaksi. Aluksi hormonihoidolla ja sitten kirurgisesti.
• Transvestiitti kykenee eläytymään molempiin sukupuoliin. Hänellä on tarve olla välillä mies- tai  naisroolissa yleensä pukeutumalla.
• Muunsukupuolinen/transgender ei tunne olevansa nais- eikä miessukupuolinen. Hän voi olla myös molempia sukupuolia tai ei kumpaakaan. Hän voi kokea, ettei mies-naisjaossa voida tunnistaa hänen tuntemusta sukupuolestaan.
• Intersukupuolisuus: Lapsella ei ole syntyessään selkeästi vain pojan tai tytön kehollisia piirteitä. Henkinen kehitys omaan sukupuoleen on yksilöllistä.
• Cis-sukupuolinen kokee omakseen sukupuolensa, johon hänet on syntymässä määritelty

Oliko joku käsitteistä sinulle tuntematon?

Lähteet: Anna 24.5.2018/21, kuvat pixabay

Hyvän unen vinkkejä

Olen tainnut kertoa jo aikaisemmin, että nyt yli viisikymppisenä olen alkanut herätä liian aikaisin. Siitä tulee vähän univelkaa, vaikka menen nukkumaan jo yhdeksän kymmenen välillä iltaisin. Samoin minulla on - jostakin oudosta syystä - välillä unettomuuskausia. Löysin joitakin vinkkejä parempaan nukkumiseen. Esittelen niitä seuraavaksi.

Unen pahin vihollinen on se, että vie päivän murheet sänkyyn. Huolipäiväkirja - vaikka onkin jo vanha idea - on todettu parhaimmaksi keinoksi unettomuuden lääkettömässä hoidossa. Jo alkuillasta kannattaa käyttää noin 20 minuuttia siihen. Että kirjoittaa huolet ja niiden mahdolliset ratkaisut huolipäiväkirjaan. Tämä pitää tehdä nimenomaan alkuillasta - ei ennen nukkumaanmenoa -, ettei muheet ja huolet vaikeuttaisi nukahtamista.

Joillakin unettomuuspyörre voi alkaa oikeasti vaikeasta elämäntilanteesta, jolloin on tärkeitä asioita murehdittavana ja työstettävänä. Mutta kun pahin tilanne on ohi, ei asioiden pyörittelyä mielessä enää osaakkaan lopettaa. Mutta sille pitäisi löytää stoppi.

Yli 50-vuotiaitten uni katkeilee herkästi. Viisikymppisen elämään voi liittyä monia ahdistuksen aiheita. Miten omat vanhemmat voivat? Miten lapset pärjäävät? Miten elää tyhjentyneessä pesässä? Kuka huolehtii minusta vanhana?

Ryppyjä ja juonteita kertyy kasvoihin ja vähän joka paikkaan. Muuttunut ulkonäkö voi ahdistaa ja surettaa. Myös sairaudet yleistyvät. Kukkein aika elämästä on ehkä ohi. Toisaalta monet viisikymppiset tuntevat elävänsä elämänsä parasta aikaa. Muun muassa siksi ettei enää välitä muiden odotuksista ja mielipiteistä. Uskaltaa olla oma itsensä.

Unen pelon vähentäminen. Unettomuuden kokemus aktivoi aivojen pelkokeskukset. Ne sopeutuvat ajattelemaan huonoon uneen kauhulla: Nyt en saa taas varmasti unta!

Tässä välissä video meille huonosti nukkuville: Piristävää vihreää ja linnunlaulua. Toivottavasti ääni kuuluu.

Itseään voi vaikka taputtaa ja silittää. Kuinka silittää? Sillä ei ole merkitystä. Voi vaikka silittää vatsaa, päätä, käsiä. Myös toisen ihmisen läheisyys ja lämpö rauhoittaa pelkokeskuksia.

Oma selviytyminen pelottaa. Unettomuudesta kärsivät ihmiset ovat usein liiankin tunnollisia ja ahkeria. Syyttelevät helposti itseään tekemättömistä töistä. Olisi tärkeää oppia kaunis ja kannustava sisäinen puhe, ajattelu. Asiat menevät hyvin harvoin täydellisen hyvin tai huonosti. Vaan jotakin siltä väliltä.

Mistä löytyy apua? Jos unettomuus äityy todella pahaksi ja häiritsee paljon arkipäivässä jaksamista, kannattaa mennä lääkäriin. Jos kunnalla sattuisi olemaan unettomuuden hoitoryhmä.

Pitkäaikaisessa unettomuudessa voi välillä muutaman päivän välein turvautua nukahtamislääkkeisiin ja melatoniiniin. Apua löytyy myös diginä esimerkiksi täältä https://www.mielenterveystalo.fi/.

Minkälaisia vinkkejä sinulla on unettomuuteen?

Lähteet: Hyväterveys 5/2018, kuvat omat