Minulle työ ei ole onnellisuuden mittari. Etenkään tällä hetkellä. Siispä nyt - toki tilanne voi muuttua myönteisempään suuntaan - kitkuttelen. Oppilaista kyllä tykkään kauheasti. He ovat niin täynnä energiaa, että se välillä tarttuu opettajaankin. He ovat nuoriso. He olevat tulevaisuus. Minun mielestäni nuoret ovat todella paljon fiksumpia ja suvaitsevaisempia kuin minun nuoruudessani. Tuntuu siltä, että me vain olla yrmöteltiin.
Niin tähän työasiaan. Y-sukupolven näkökulmasta. He ovat syntyneet vuoden 1980-alun ja 1990-luvun puolivälissä. Ja he kokevat niin kovia suorituspaineita ja onnellisuuspaineita. Että voivat sairastua loppuunpalamiseen jo alle 30-vuotiaina. Usein he voivat olla meidän keski-ikäisten lapsia.
Nykyisin nuorehkoista työntekijöistä puristetaan kaikki irti. Minkä takia he saattavat joutua sairauslomalle. Eikä välttämättä pysty enää palaamaan töihin. Usein uupunut syyttää tilanteesta itseään. En ollut kyllin energinen, aikaansaava, vahva.
Asiantuntijatehtävissä olevat nuoret aikuiset vaativat nykyisin onnellisuutta työssä ja vapaa-ajalla. Onnellisuuden ja iloisuuden vaatimus on noussut yhtä tärkeäksi trimmatun ulkonäön ja varallisuuden tärkeys.
Y-sukupolven naisille on tyypillistä tarkka perhesuunnittelu. Moni nainen miettii, mihin väliin lapsi kannattaisi hankkia. Heitä hirvittäisi, jos ei olisi työpaikkaa johon palata. Naiset kokevat nyt, että on hyvin tärkeää vakituinen työsuhde. Ja sehän hankitaan vaikka omasta selästä raapimalla tai raatelemalla.
Esimerkki voi olla vasta yliopistosta valmistunut nuori aikuinen. Häntä ei ole perhdytetty työnkuvaansa kunnolla. Ei ole viitsitty tai jaksettu. Hän voi alkaa kokea niin voimakasta stressiä, että on pakko jäädä sairauslomalle. Lääkäri toteaa loppuunpalamisen.
Hän voi epäillä sairauslomalle jäämistä, vaikka olisi pitkän aikaa jo nukkunut huonosti. Tehnyt paljon ylitöitä. Herännyt vapaa-ajallakin työpainajaisiin.
Y-sukuplvelle on tavallista niin sanotun onnellisuusmaskin käyttö työpaikalla. He eivät halua näyttää huonoa oloansa työpaikalla. He saattavat ajatella. Että ollakseen hyvä työntekijä on oltava myös onnellinen. Moni kokee, että hän ei voi olla riittävän hyvä työntekijä. Jos on onneton. Pitää vaikka esittää onnellisuusroolia.
Hyvin moni Y-sukupolven työntekijä hoidattaa oloaan yksityisellä lääkärillä tai vaikkapa pidentää kesälomaansa. Jos se kaiken vaativassa työorganisaatiossa onnistuu. Työpaikassa saattaa olla kova työntekemisen-kulttuuri ja kilpailuhenkisyys.
Nämä nuoret aikuiset - jotka ovat ehkä sinun lapsiasi - tekevät töitä myös lyhyellä vapaa-ajallaan. He vastaavat esimerkiksi työsähköposteihin.
Onneksi en kuulu tuohon sukupolveen. Voin ottaa työn vähän hövelimmin.
Miten sinä koet työsi?
Lähteet: Helsingin Sanomat 25.2. 2018, kuvat omat
