Miesten masennus voi olla erilainen kuin naisten

 

Yleensä masentuneena pidetään ihmistä, jonka mieliala on reippaasti laskenut, voi olla itkuisuutta, kielteistä suhtautumista itseen ja tulevaisuuteen. Toimintakyky heikkenee ja yöunetkin voivat häiriintyä.

Tämä kuvailu sopii naisten masennukseen, miehellä se voi olla erilainen. Heidän masennustaan leimaa se, että ottaa aivoon eli ketuttaa. Heillä voi olla aggressiivisuutta, vetäytymistä, pakonomaista suhtautumista töihin tai liikuntaan ja addiktioita, esimerkiksi alkoholiin.

Diagnostiikka soveltuu naisten masennukseen, mutta se voi estää miehiä tunnistamasta omaa masennustaan. Tämä on tietenkin jonkin verran yleistys.

Psykoterapiassa käyvät eniten korkeakoulutetut naiset. Vähiten toisen asteen koulutuksen saaneet miehet.

Miesten käyttäytymiseen vaikuttavat tietyt asenteet ja stereotypiat. Miehen kuuluu olla lungi ja hauska hyvä jätkä. Ei-toivottuja tunteita voivat olla herkkyys,  liiallinen asioiden vatvominen, osaamattomuus ja epävarmuus.

Moni mies elää elämän läpi säilyttämällä hallinnan illuusion. Että he osaavat ja tietävät kaiken.  Tunteiden äärelle ei pysähdytä tai mietitä kuka olen ja selviänkö tästä. Naiset ajattelevat helpommin, ettei kaikki ole hallinnassa.

Onneksi nuorempi sukupovi osaa jo puhua tunteista. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään hyvää työtä. Opiskellaan tunne- ja sosiaalisia taitoja.

Onko iällä merkitystä miesten masennuksessa?Yleisimmin masennus iskee parikymppisenä, jolloin muutetaan kotoa esimerkiksi opiskelemaan. Helppoa ei ole ruuhkavuosissakaan, koska perhe-elämä, parisuhde ja työelämä kuormittavat.

Miesten onnellisuus laskee 30 ikävuoden jälkeen. Vastaan tulevat elämän realiteetit. Silloin tajuaa, että elämä on vastuuta ja velvollisuuksia, arkea ja työtä, eikä vain kivaa elämää. Kaikissa elämän suurissa murrosvaiheissa on riski masennukseen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 9.9.2021, kuvat omat

Täysin liiallinen hyvinvoinnin tavoittelu

 

Sosiologian professori Suvi Salmenniemi on tutkinut muun muassa itsehoitomenetelmiä. Hänen mielestä hyvinvoinnin tavoittelussa on menty niin pitkälle, että hän puhuu jo hyvinvointiin sairastumisesta.

Nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan aiempaa määrätietoisemmin onnellisuutta ja hyvinvointia. Onnellisuudesta on tullut jopa valvoite ja eräänlainen työn muoto, joka voi vieraannuttaa ihmistä itsestään ja heikentää hyvinvointia.

Hyvinvointiin sairastuminen tarkoittaa sitä, että päätyy suorittamaan hyvinvointia. Siihen liittyy myös jatkuvaa itsensä tarkkailua ja hyvinvoinnin optimoinnin tavoite. Salmenniemi sanoo: "Voidaan kokea jäytävää tyytymättömyyttä itseen ja omaan elämään, koska ne eivät koskaan riitä tai täytä asetettuja tavoitteita."

Ihminen saattaa esimerkiksi meditoida säännöllisesti, vaikka se tuntuu pakolliselta velvoitteelta. Tai hän saattaa potea huonoa oma tuntoa, jos meditaatioharjoitus jää väliin. Tällaisessa tilanteessa hyvinvointiin tähtäävä toiminta voikin todellisuudessa aiheuttaa pahoinvointia.

Osa ihmisistä hakeutuu henkisen hyvinvoinnin palvelujen äärelle parantaakseen suorituskykyään. Mindfulnessin tai itsetuntemuksen kursseja saatetaan käyttää keinona saada itsestä vielä enemmän irti työelämässä: palautua kiireestä nopeammin, kehittää keskittymiskykyä ja pyrkiä olemaan entistä tehokkaampi. Pahimmillaan tästä tulee addiktio tai sen kaltainen tila.

Hyvinvoinnin tavoittelu tulee jatkuvaksi tarpeeksi. Eli et voi koskaan olla oikeasti tyytyväinen, vaan aina pitää jotenkin kehittää itseään ja aina olla vielä vähän parempi. Tämä voi uuvuttaa.

Salmenniemen mukaan on valloillaan kulttuuri, jossa ihannoidaan suorittamista, tehokkuutta ja menestystä.

Elää voi toisinkin. Salmenniemi on itse siitä esimerkki, "Kaiken tekemisenhän ei tarvitse johtaa johonkin. Se voi tuntua jopa radikaalilta ajattelulta tässä meidän hyvin suorituskeskeisesssä yhteiskunnassamme."

Salmenniemi keskittyy nautintoon, jota mieleisten asioiden tekeminen tuo. Kyse ei ole vain välinearvosta, jonka avulla hamutaan aina vain jotakin parempaa.

Salmenniemi sanoo: "Minulle itselleni on tärkeää, etten alista elämääni välineeksi johonkin. On tärkeä tehdä asioita  itseisarvoisesti eikä vain välineenä tavoitteiden saavuttamiseen."

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.1.2021, kuvat omat

Miksi shoppailusta tulee joillekin ihana olo?

Minä en erityisemmin tykkää shoppailla vaatteita. Tänä vuonna päätin, etten osta uusia vaatteita kahden vaatteen ostamisen lisäksi. Se on ollut simppeliä. Ei vieroitusoireita. Olen ostanut kuitenkin kirpparilta, koska se on ekologista ja halpaa.

Sen sijaan kosmetiikkaa olen shopannut enemmän. Mutta sitäkin maltillisesti. Nyt viimeksi Riikan reissulla ostin latvialaista luonnonkosmetiikkaa Madaraa. Kaksi kasvonaamiopurnukkaa ja CC-voiteen ja Dr. Hauschkan puuterin.

Mikä saa ihmiset shoppaamaan oikein olan takaa? Se vetoaa ehkä ikiaikaiseen metsästys- ja kilpailuviettiin. Riista on vain vaihtunut erilaisiksi tuotteiksi. Ja verkostakin voi shoppailla.

Ja alennusmyyntien ryysis. Minä karttelen niitä. Naiset melkeinpä taistelevat esimerkiksi vaatteista, kauhea vimma ja nautinto mielessä. Ja kun onnistuu saamaan itselleen erityisen halvan vaatteen, on voittajafiilis.

Shoppailu voi olla myös lohtushoppailua kuten lohtusyöminen tai lohtujuominen. Ja siitä voi loppujen lopuksi jäädä tyhjä olo.

Tutkimusten mukaan shoppailu ei yleensä lisää onnellisuutta. Sen tuottama mielihyvä katoaa nopeasti.

Shoppailu silloin tällöin on harmitonta puuhaa. Mutta siitäkin voi muodostua addiktio, riippuvaisuus. Joskus niin paha että se aiheuttaa taloudellisia ongelmia.

Minkälainen shoppaaja sinä olet? Vai shoppaatko ollenkaan?

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.10.2018, kuvat Pixabay