Isojen perheiden äidit ja synnyttämättömät naiset vanhenevat nopeammin

Hitaimmin ikääntyivät suomalaisen tutkimuksen mukaan naiset, jotka  saavat lapsensa 24-38 vuotiaina.

Suomalaisen kaksostutkimuksen tulosten perusteella sekä lasten määrä että raskauksien ajoitus heijastuvat naisen aikuisiän terveyteen ja elinikään. Seurannan perusteella pisimpään näyttävät elävän naiset, joilla on kaksi tai kolme lasta.  

"Kaksosia tutkimalla voidaan pienentää riskiä siitä, että havainnot selittyisivät pelkästään perintötekijöiden erolla", sanoo tutkimuksen johtaja, epigenetiikan dosentti Minna Ollikainen.

Osallistujat vastasivat kyselyyn vuonna 1975 ja heidän elämänkulkuaan on seurattu tähän päivään saakka.  Seuranta paljasti muun muassa, että useamman kuin neljän lapsen saaminen oli yhteydessä lyhyempään elinikään ja kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen.

Evoluution näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin lisääntyminen, kun se on suoritettu, keho saa rapistua.

"Luonnonvalinta suosii    strategioita, jotka maksimoivat jälkeläisten  määrää yksilön eliniän sijaan", Ollikainen selittää.

Naiset, joilla ei ollut lasta, vanhenivat myös nopeammin kuin muutaman lapsen äidit.

Nämä tulokset olivat tutkijoiden mukaan hiukan yllättäviä, eikä syy ole selvä. Synnyttämättömien naisten isompaa kuolemanriskiä voi selittää esimerkiksi se, että raskaus ja imetys antavat suojaa hormonaalisia syöpiä vastaan ja että äidit saavat lapsilta sosiaalista tukea.

Lapsen saaminen hyvin nuorena yhdistyi sekin varhaisempaan vanhenemiseen. Ollikaisen mukaan yhteys kuitenkin pieneni, kun tutkijat huomioivat koulutuksen ja elintapojen vaikutukset.

"Tämä voi viitata siihen, ettei kyse ole yksinkertaisesta biologisesta ilmiöstä, vaan taustalla on laajempi elämänkulun ja yhteiskunnan vaikutus", Ollikainen sanoo.

Nuorina äidiksi tulleet ovat muun muassa vähävaraisempia, kouluttautuvat vähemmän, lihovat enemmän, etenevät heikommin työuralla ja eroavat useimmin kuin muut. Heidän elämänsä voi olla stressaavaa. Korkeampi koulutus on yhteydessä terveempiin elintapoihin.

Suomalaistutkimuksessa uutta oli, miten vanhenemista tarkasteltiin. Reilun tuhannen osallistujan verinäytteistä määriteltiin epigeneettinen kello, joka mittaa solujen ja kudosten asteittaista rappeutumista.

Ikäänsä vanhempi on muita suuremmassa riskissä kuolla ennenaikaisesti. "Elinkierron valinnat jättävät pysyvän biologisen jäljen, joka on mitattavissa kauan ennen vanhuutta", Ollikainen kertoo.

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.1.2026, kuvat Pexels