Eletään maailmassa, jossa stressi on suurelle osalle ihmisistä päivittäinen seuralainen. Monia vaivaa jatkuva kiire. Töitä voi olla liikaa tai odotukset niitä kohtaan voivat olla kohtuuttomat.
Ihmissuhteet töissä ja kotona saattavat aiheuttaa kuormitusta. Muun muassa jatkuva tuen, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute kuormittaa ketä tahansa.
Harvinaisia mutta voimakkaimpia stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten onnettomuudet tai läheisen kuolema.
Psykiatrian professori Soili Lehto Oslon yliopistosta kertoo, että stressi määritellään tilana, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että hänen on vaikea käsitellä niitä.
Kaikki stressi ei ole kuitenkaan haitallista. Hyvä stressi on yleensä lyhytaikaista. Se voi liittyä vaikkapa uuteen ja haastavaan työtehtävään, joka innostaa. Jos ihminen kokee hallitsevansa tilanteen, stressi todennäköisesti auttaa häntä tekemään parhaansa.
"Hyödyllinen stressi auttaa olemaan skarppi ja ohjaamaan huomion täysin johonkin haastavaan asiaan. Silloin ihminen myös todennäköisesti onnistuu siinä hyvin", Lehto kertoo.
Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se pitkittyy. Ihmisellä ei ole riittävästi aikaa tai kykyä palautua, ja erilaiset haasteet pyörivät jatkuvasti mielessä. Vaikeinta ja terveydelle haitallisinta stressi on yleensä silloin, kun sen taustalla on jokin yksittäinen koko elämää muuttava kielteinen tapahtuma, kuten oma tai perheenjäsenen vakava sairastuminen, onnettomuus tai äkillinen kuolema. Silloin stressi on niin voimakasta, että sitä on mahdotonta käsitellä", Lehto sanoo.
"Jo yhteen perustarpeeseen liiittyvä puute on stressaavaa. Vielä stressaavampaa on, jos puutteita on useampia", Lehto kertoo.
Myös epävarmuus stressaa ihmisiä paljon. Ihmisten kyvyssä sietää stressiä on eroja. Jos varhaislapsuudessa on ollut runsaasti kielteisiä kokemuksia, stressinsietojärjestelmä saattaa toimia vielä aikuisenakin niin, että se reagoi voimakkaasti pieniinkin asioihin.
Yleensä ensireaktio stressaavaan tilanteeseen on eri ihmisillä melko samankaltainen. Autonomisen hermoston aktivoiva osa alkaa valmistaa ihmisen toimimaan haastavassa tai uhkaavassa tilanteessa. Tällöin on tavallista kärsiä esimerkiksi uni- tai keskittymisvaikeuksista.
Jos stressin aiheuttaja ei häviä elämästä, se voi näkyä monella eri tavalla kuten korkeana verenpaineena, ruoansulatusvaivoina, päänsärkynä, närästyksenä tai niska-hartijavaivoina. Myös immuunijärjestelmän toiminta saattaaa heiketä niin, että ihminen saa helposti erilaisia virusinfektioita.
Psyykkisesti pitkittynyt stressi voi näkyä haluna eristäytyä, ärtyneisyytenä, masentuneisuutena tai ahdistuksena. Aikaisemmin kiinnostaneet asiat menettävät merkityksensä.
Miten hoitaa stressiä? Kaikille yhteisiä ovat terveelliset elämäntavat eli terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja liikkuminen vähintään pari kertaa viikossa.
"Terveelliset elämäntavat voivat kuulostaa tylsältä stressinhallintakeinolta, mutta ne auttavat elimistöä olemaan optimaalisessa tilassa. Se auttaa hallitsemaan stressiä paremmin", Lehto sanoo.
Yksilölliset keinot täytyy jokaisen löytää itse. Niihin voi kuulua mitä tahansa, mikä tuo hyvää oloa. Itseään kiinnostavia ja ilahduttavia asioita kannattaa pyrkiä lisäämään elämään.
"Esimerkiksi luonnossa liikkuminen, juokseminen, tanssiminen, joogaaminen, meditaatio tai neulominen voivat auttaa rentoutumaan", Lehto vinkkaa.
Lehto ei suosittele käyttämään alkoholia rentoutumiskeinona. Viinilasillinen voi auttaa yhtenä tai kahtena yönä nukahtamaan paremmin. Elimistö tottuu alkoholiin nopeasti. Tämän jälkeen alkoholin hyvät vaikutukset häviävät kokonaan ja jäljelle jäävät vain huonot.
"Varsinkin pitkäaikainen ja runsas käyttö on aivoille ja koko elimistölle hyvin haitallista. Silloin ihmisellä ei ole energiaa hoitaa stressiä hyvillä keinoilla, kuten terveellisellä ruoalla ja liikkumisella."
Lähteet: Diabetes 3/2025, kuvat omat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!