Sairauspelko

 

Minulla on ehkä niin sanotusti jonkinlainen sairauspelko, mutta ei ahdistukseen asti. Kun illalla käyn nukkumaan kyljelleni, tunnen jotakin ylimääräistä haimassa ja maksassa, ehkä syöpä. Kovat pääkivut ja migreeni tuovat mieleen aivosyövän tai sairastan Alzheimerin taudin varhaisvaihetta. Nukahdan yleensä kuitenkin erittäin hyvin. Aamulla nämä ajatukset ei enää paina mieltä.

Seuraavaksi Jenna Gullstenin kertomus sairauspelostaan eli hypokondriasta:

Pääkipu vasemmalla, pääkipu oikealla, näköhäiriöt, sydäntykytys, mistä tämä kaikki voi johtua? Muutama vuosi sitten Jenna Gullsten alkoi tuntea kehossaan huolestuttavia tuntemuksia, joiden googlettamista hän ei voinut lopettaa. Koronapandemia oli alkupiste sairauspelolle.

Big Brother ja Temptation Island Suomi -ohjelmissa ollut Gullsten on toiminut myös suositun Nikotellen-podcastin toisena juontajana Niko Saarisen kanssa. Instagramissa hänellä on lähes 80 000 seuraajaa.

Vuonna 2023 hän sai esikoislapsensa. Synnytyksen jälkeen paino putosi paljon sen alle, mitä se oli ennen raskautta. Nopea laihtuminen sai seuraajat huolestumaan ja kommentoimaan asiaa. "Netissä spekuloitiin, että miksi olen niin laiha. Säikähdin sitä itsekin tosi paljon ja menin lääkäriin."

Laihtumisasiaa tutkittiin, mutta sille ei löytynyt mitään erityistä syytä. Gullsten ei voinut pysyä pois Googlesta. "Sitten sieltä tuli syöpä sitä, tämä sairaus tätä. Se laukaisi entistä pahemman vaiheen." Hän ajatteli, kuka huolehtisi lapsesta, jos hän saa vaikka sairauskohtauksen? "Se oli niin katastrofaalista silloin, että ihmettelen, miten olen edes tolpillani."

Terveyteen liittyvä ahdistuneisuus luetaan lääketieteessä häiriöksi silloin, kun pelko on voimakasta ja pitkäaikaista eli kestää yli kuuden kuukauden ajan. Sairauspelkoon liittyy monesti muita psykiatrisia häiriöitä, esimerkiksi paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö tai masennus. Kuormittava tai ahdistava elämäntilanne voi laukaista oireilun.

Tässä häiriössä esiintyy usein pahempia ja helpompia jaksoja. Stressi saattaa pahentaa oireilua. Psykoterapian lisäksi suositellaan SSRI-masennuslääkkeitä, joista voi olla hyötyä sairauspelon hoitoon.

Ajoittaiset terveyshuolet ovat tavallisia ja kuuluvat osana elämään. Sairauspelon vaikeimmissa tapauksissa pelot voivat olla epärealistisia, sanoo psykiatrian professori Helsingin yliopistosta Tiina Paunio.Ihminen voi olla muun muassa vakuuttunut siitä, että sairastaa syöpää, aidsia tai muuta vakavaa sairautta, vaikka varsinaisia oireita ei olisikaan.

Joidenkin tutkimusten perusteella noin 10-20 prosenttia yleislääkäreiden potilaista kärsii sairauspelosta. Luotettava diagnoosi vaatii pitkän potilas-lääkärisuhteen ja erilaisia lisäselvityksiä. Päivystystilanteessa ja yksittäisellä lääkärikäynnillä diagnoosia on vaikea tehdä.

Paunion mukaan sairauspelko on yhteydessä ihmisen huoli- ja ahdistusherkkyyteen. Jos potilaalla on tapana tuntea voimakasta ahdistusta, on sairauspelko todennäköisempää. Myös lapsuuskodin kasvatus ja toimintatavat voivat vaikuttaa.

Nykyisin sairauspelkoa ruokkii etenkin internet ja some: oli kyse sitten sairauksien oireita käsittelevien nettisivujen lukemisesta tai  sairauksista kertovien somepostausten tai -videoiden selaamisesta.

Tiktokin seuraaminen oli aivan mahdotonta, kun syötteeseen alkoi vyöryä videoita, joissa on menty lääkäriin jonkin tavallisen oireen kuten pääkivun takia ja saatu diagnoosiksi syöpä.

Gullsten kävi lääkärillä ja pääsi kokeisiin, mutta tulokset olivat normaalit. Gullsten oli kuitenkin jännittynyt niiden saamista niin kovasti, että alkoi taas tuntea kipua rinnassaan.

Vaikka oireet ovat todellisia ja pelko aitoa, ovat useimmat sairauspelosta kärsivät jollakin tasolla tietoisia siitä, että he ovat kohtuuttomasti huolissaan.

Monet sairauspelkoiset käyvät usein lääkärissä, niin myös Gullsten. Etenkin sydänoireet, oudot tykytykset ja muljahtelut pelottavat häntä. Sykkeen nouseminen pelottaa häntä niin paljon, ettei hän ole enää uskaltanut harrastaa liikuntaa.

Hänen sydän on kuunneltu ja kuvattu, on tehty Holter-tutkimus ja rasitus-EKG, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Lääkärikäyntien ja tutkimusten jälkeen on hetkellinen helpotus. Jossakin vaiheessa taas puhelimen ruudulle lävähtää uutinen siitä, miten lääkäreiltä on jäänyt  huomaamatta jokin vakava sairaus, ja nuori nainen menehtyi. 

Kierre jatkuu.

Julkisella puolella Gullstenista kuitenkin alkoi tuntua siltä, että jatkuvat käynnit voivat viedä hoitopaikan joltakin, joka tarvitsee sitä enemmän kuin hän. Hän siirtyi tämän takia käyttämään pääosin yksityisiä terveyspalveluja.

Tiina Paunon mukaan sairausspelko eli hypokondria ilmenee usein nuorena aikuisena ja se voi voimistua ikääntyessä. Taipumus sairauspelkoon on melko pysyvä.

Ensisijainen hoito on luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde ja psykoterapia, jos potilas on siihen motivoitunut, Paunio sanoo.

Kun ahdistus kasvoi pienen lapsen äitinä paniikkikohtauksiksi, Gullsten oli yhteydessä neuvolaan. Hän sai apua ja pääsi aloittamaan terapian.

Nykyisin tilanne on parempi. Toinen raskaus viime vuonna sujui kevyin mielin. Psykoterapiassa hän on oppinut, että aina ei tarvitse ajatella pahinta mahdollista vaihtoehtoa.

Viime aikoina hänen kynnys mennä lääkäriin on noussut. "Minua hävettää, että Oma kanta-historiani on todella pitkä."  

"Hetken saatan ajatella, että ei minulla ole mitään. Sitten tulee se ajatus, mitä jos tällä kertaa kaikki ei olekaan hyvin ja nyt en menekään lääkäriin?"

Vähitellen Gullsten on avannut sairauspelkoaan Instagram-seuraajilleen. Etenkin vasta vanhemmiksi tulleilta on tullut paljon viestejä. He ovat kertoneet, miten lapsen saaminen on lisännyt pelkoa, kun oma terveys ei kosketa vain itseä.

"Haluan parantua, että en siirrä tätä ainakaan omille lapsilleni. En halua, että he joutuvat ikinä kokemaan tällaista pelkoa", Gullsten sanoo.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.8.2025, kuvat Pexels