Ruokahäly - tekee mieli syödä ja syödä

 

Pitäisikö syödä vielä yksi pala suklaata? Miten kauan on vielä lounaaseen? Minkä annoksen tilaan illalla ravintolassa?

Pyöriikö mielessä jatkuvasti edellä kuvatun kaltaisia ajatuksia? Tämä ilmiö tunnetaan englanniksi food noise. Suomeksi se voidaan kääntää ruokahälyksi.

"Kyse on siitä, että ajatukset pyörivät jatkuvasti ruuan tai syömisen ympärillä", sanoo syömisen psykologiaan perehtynyt psykologi ja psykoterapeutti Taija Wilenius. 

Tavallista on miettiä vaikkapa sitä, mitä ja milloin voisi seuraavaksi syödä. Ruokahäly saattaa ilmetä myös huolena siitä, mistä ruokaa saa ja onko sitä tarjolla tarpeeksi. Toiset ajattelevat herkkuja ja esimerkiksi selaavat leivontaohjeita.

Se saa helposti napostelemaan, mikä hankaloittaa painonhallintaa.

Wileniuksen mielestä hälyä selittävät monet tekijät. Yksi tavallisimmista syistä on energiavaje. Kun noudattaa liian tiukkaa ruokavaliota, kehossa käynnistyy erilaisia energiansaannin turvaamiseksi syntyneitä mekanismeja.

"Keho alkaa erilaisin tavoin muistuttaa, että pitää syödä, ja ajatukset alkavat pyöriä yhä pakonomaisemmin ruuan ympärillä."

Nälkäviestit voivat voimistua rajun laihdutuskuurin jälkeen jopa vuosiksi. "Jos jostain tulee harvinainen herkku, vaikkapa suklaapatukan saa syödä vain kerran kuukaudessa, sen arvo kasvaa, siitä tulee houkuttelevampi ja se alkaa pyöriä mielessä."

Tilanne voi helpottua muun muassa sillä, että alkaa syödä monipuolisesti, säännöllisesti ja riittävästi. 

Aina ruokavalion muuttaminen ei vähennä hälyä. Jotkut ihmisistä ajattelevat ruokaa jatkuvasti, vaikka söisi enemmän kuin olisi tarpeen.

Tällöin tätä voi selittää kylläisyydestä, ja nälästä viestivän järjestelmän häiriintyminen.

Kun kylläisyyttä parantavien lääkkeiden käyttö on tullut yleisemmäksi, on huomattu, että moni pääsee lääkkeillä eroon ruokahälystä.

"Lihavuuslääkkeiden myötä moni on hämmästynyt, voiko olla näin tyyni olo. En ajattele koko ajan ruokaa, onko tämä se normaali olotila?"

Osalla ihmisistä ruokahäly liittyy puolestaan tunnesyömiseen, jossa ikäviä tunteita lääkitään ruualla. Minulla on tästä kokemusta. Kun tyttäreni kuoli, söin suklaata suruun ja ahdistukseen. Lihoin monta kiloa.

"Se, että katselee reseptejä ja miettii, millaista kakkua leipoisi seuraavaksi, voi olla pakopaikka joltakin ikävältä tunteelta."

Ruoka voi pyöriä mielessä myös siksi, että elämässä on vain vähän muita mielihyvän lähteitä.

Wilenius sanoo, ettei ajatuksia voi hillitä käskemällä. Tämän sijaan voi pysähtyä ruokahälyn äärelle ja pohtimaan, mistä se voi kertoa. Syödessä kannattaa havainnoida kehon tuntemuksia. Niin voi oppia huomaamaan, milloin herkkuhimo kertoo nälästä ja milloin mielipahasta.

Huomiota voi opetella suuntaamaan johonkin muuhun mielihyvää tuottavaan asiaan. Mitä jos tänään ottaisikin suklaapatukan sijasta päiväunet?

Lähteet: Helsingin Sanomat 26.10.2024, kuvat Pixabay

Tietsikan kaapelin pää toimii vain näin. Siihen pitää lisätä painetta, vaikka näillä litran purkeilla. Ei hyvä. Kaupassa uumoiltiin, että vika on itse koneessa. Mahdollisesti huomenna viemme koneen korjaajalle, ja tulee taukoa tähän blogiin.

Kuinka paljon karkkia voi syödä päivässä?

Minä lohtusyön etenkin iltaisin makeaa Veran kuoleman suruun. Tunnistan tämän hyvin. En pakene surua, koska käsittelen sitä aktiivisesti. Kun verensokeri nousee tulee hetkeksi hyvä olo. Ei tule kuitenkaan morkkista. En voi nyt kuvitellakaan laihduttavani pois viittä kiloa, joka on kertynyt tammikuusta alkaen. Ne ovat surukiloja.

Hupsista Heijaa! Lounaan jälkeen jälkiruoaksi tarkoitetut karkit ovat loppu työpäivän päätteeksi. Tai vain pieneksi makeaksi tarkoitettu suklaalevy on syöty. Tai kotona rankan päivän päätteeksi tarkoitetut palkkiokarkit on syöty loppuun. Tai vain muuten vaan on tehnyt mieli makeaa.

Herkkusyönnin päätteeksi voi tulla väsynyt ja vetämätön olo. Vireystilan notkahdusta selittää verensokeri, joka on herkun napostelun jälkeen  voinut ajautua ylös ja alas sahaavaan vuoristorataan. Joillakin verensokerin nopea nousu voi tuntua väsymyksenä ja huonona olona. Verensokerin nopea lasku taasen voi aiheuttaa jopa heikotusta, vapinaa ja sydämentykytystä.

Ravitsemussuositusten mukaan korkeintaan kymmenen prosenttia päivän energiasta saa olla peräisin lisätystä sokerista. Käytännössä se on 50-60 grammaa sokeria. Tämän sokerimäärän saa vajaasta sadasta grammasta karkkia.Laillistettu ravitsemusterapeutti Katja Nissinen suhtautuu kuitenkin herkutteluun varsin myönteisesti. Hänen mukaansa sokerisuositusten satunnaiset ylitykset eivät ole haitallisia.

Makeaa voi syödä vaikka joka päivä, kunhan ruokavalion perusta on kunnossa. Päivittäisen syömisen pitäisi olla säännöllistä, monipuolista ja riittävää. Katja Nissinen sanoo. "Kun nämä perusasiat on kunnossa, ruokavalioon mahtuu vaikka joka päivä vähän karkkia tai muuta makeaa. Joustava suhteutuminen syömiseen ja herkutteluun toimii ihmisillä yleensä paremmin kuin ehdottomat ja tiukat säännöt." Jos tiukasti kieltää itseltään jotakin, sitä enemmän sitä ajattelee.

Vähän karkkia esimerkiksi aterian jälkiruokana tai päiväkahvin pulla mahtuu hyvin terveellisiin ruokatottumuksiin. Rutkasta karkista sen sijaan kertyy helposti ylimäärin energiaa, mikä voi ajan mittaan vaikeuttaa painonhallintaa.

Runsas sokeri vaikuttaa epäedullisesti veren sokeri- ja rasva-arvoihin. Se voi aiheuttaa myös rasvamaksan. Pitkällä aikavälillä erittäin runsas sokeri voi johtaa heikentyneeseen sokerin sietoon ja tyypin 2 diabetekseen. Monipuolista ruokaa ei saisi korvata karkilla.

Millaisia karkkeja sitten kannattaa valita? "Ensisijaisesti valitsisin karkkia, josta oikeasti tykkää ja josta saa nautintoa. Silloin todennäköisesti kohtuumäärä riittää. Kun karkkia päättää syödä, on tärkeää, että siitä osaisi nauttia hyvällä omallatunnolla."

Vain yhtä makua syödessä kylläisyyden tunne tulee nopeammin kuin silloin, kun on useita erilaisia makuja. Kun on monta erilaista sorttia karkkia, tekee mieli maistaa niitä kaikkia. Jos on yhtä makua, pienempi määrä karkkia voi riittää.

Aika nopeasti valtava karkkihimo korjaantuu sillä, että uskaltaa syödä aterioilla riittävästi. Monilla etenkin aamupala ja lounas jäävät liian kevyeksi. Illalla saattaa olla jo energiavaje, jonka paikkaamiseen elimistö himoitsee nopeita hiilihydraatteja.

Joskus karkkihimo voi kertoa liiallisesta väsymyksestä ja kuormituksesta, sillä univaje ja stressi lisäävät makeanhimoa.

Tunnesyöminenkin voi saada toistuvasti tarttumaan karkkipussiin. Jos vaikeita tunteita ei pysty riittävästi käsittelemään tai hyväksymään, karkin syönti ja sen aiheuttama verensokerin nousu voivat hetkellisesti tuoda apua apeaan oloon. "Pidemmän päälle se ei vie pois hankalia tunteita, vaan tunteet olisi uskallettava kohdata ja elää läpi."

Lähteet: Helsingin Sanomat 8.7.2021, kuvat Pixabay