Ruokahäly - tekee mieli syödä ja syödä

 

Pitäisikö syödä vielä yksi pala suklaata? Miten kauan on vielä lounaaseen? Minkä annoksen tilaan illalla ravintolassa?

Pyöriikö mielessä jatkuvasti edellä kuvatun kaltaisia ajatuksia? Tämä ilmiö tunnetaan englanniksi food noise. Suomeksi se voidaan kääntää ruokahälyksi.

"Kyse on siitä, että ajatukset pyörivät jatkuvasti ruuan tai syömisen ympärillä", sanoo syömisen psykologiaan perehtynyt psykologi ja psykoterapeutti Taija Wilenius. 

Tavallista on miettiä vaikkapa sitä, mitä ja milloin voisi seuraavaksi syödä. Ruokahäly saattaa ilmetä myös huolena siitä, mistä ruokaa saa ja onko sitä tarjolla tarpeeksi. Toiset ajattelevat herkkuja ja esimerkiksi selaavat leivontaohjeita.

Se saa helposti napostelemaan, mikä hankaloittaa painonhallintaa.

Wileniuksen mielestä hälyä selittävät monet tekijät. Yksi tavallisimmista syistä on energiavaje. Kun noudattaa liian tiukkaa ruokavaliota, kehossa käynnistyy erilaisia energiansaannin turvaamiseksi syntyneitä mekanismeja.

"Keho alkaa erilaisin tavoin muistuttaa, että pitää syödä, ja ajatukset alkavat pyöriä yhä pakonomaisemmin ruuan ympärillä."

Nälkäviestit voivat voimistua rajun laihdutuskuurin jälkeen jopa vuosiksi. "Jos jostain tulee harvinainen herkku, vaikkapa suklaapatukan saa syödä vain kerran kuukaudessa, sen arvo kasvaa, siitä tulee houkuttelevampi ja se alkaa pyöriä mielessä."

Tilanne voi helpottua muun muassa sillä, että alkaa syödä monipuolisesti, säännöllisesti ja riittävästi. 

Aina ruokavalion muuttaminen ei vähennä hälyä. Jotkut ihmisistä ajattelevat ruokaa jatkuvasti, vaikka söisi enemmän kuin olisi tarpeen.

Tällöin tätä voi selittää kylläisyydestä, ja nälästä viestivän järjestelmän häiriintyminen.

Kun kylläisyyttä parantavien lääkkeiden käyttö on tullut yleisemmäksi, on huomattu, että moni pääsee lääkkeillä eroon ruokahälystä.

"Lihavuuslääkkeiden myötä moni on hämmästynyt, voiko olla näin tyyni olo. En ajattele koko ajan ruokaa, onko tämä se normaali olotila?"

Osalla ihmisistä ruokahäly liittyy puolestaan tunnesyömiseen, jossa ikäviä tunteita lääkitään ruualla. Minulla on tästä kokemusta. Kun tyttäreni kuoli, söin suklaata suruun ja ahdistukseen. Lihoin monta kiloa.

"Se, että katselee reseptejä ja miettii, millaista kakkua leipoisi seuraavaksi, voi olla pakopaikka joltakin ikävältä tunteelta."

Ruoka voi pyöriä mielessä myös siksi, että elämässä on vain vähän muita mielihyvän lähteitä.

Wilenius sanoo, ettei ajatuksia voi hillitä käskemällä. Tämän sijaan voi pysähtyä ruokahälyn äärelle ja pohtimaan, mistä se voi kertoa. Syödessä kannattaa havainnoida kehon tuntemuksia. Niin voi oppia huomaamaan, milloin herkkuhimo kertoo nälästä ja milloin mielipahasta.

Huomiota voi opetella suuntaamaan johonkin muuhun mielihyvää tuottavaan asiaan. Mitä jos tänään ottaisikin suklaapatukan sijasta päiväunet?

Lähteet: Helsingin Sanomat 26.10.2024, kuvat Pixabay

Tietsikan kaapelin pää toimii vain näin. Siihen pitää lisätä painetta, vaikka näillä litran purkeilla. Ei hyvä. Kaupassa uumoiltiin, että vika on itse koneessa. Mahdollisesti huomenna viemme koneen korjaajalle, ja tulee taukoa tähän blogiin.