Miten päästä eroon murehtimisesta?

 

Kun tulevaisuus painaa mieltä, ei murehtimisen lopettaminen käy noin vain.Tulevaisuudesta huolta kantavan ei kannata miettiä, miten pääsisi murehtimisesta eroon. Sen sijaan kannattaisi pohtia, mitä murehtimisella tavoittelee, miksi murehtii ja mikä sen merkitys itselle on. Näin voi päästä kiinni murehtimisen juurisyihin.

Murehtiminen on normaalia mielen toimintaa, mutta se voi mennä myös yli. Murehtiminen on monesti keino selviytyä ahdistuksesta. Se voi olla opittu tapa, jolla ihminen pyrkii hallitsemaan tulevaa. Ongelmaa voi lähestyä kahdella tavalla.

Ihminen voi pohtia, miksi epävarmuuden sietäminen tuntuu vaikealta. Miksi on vaikea hyväksyä, ettei voi kontrolloida kaikkea? Jos yrityksestä hallita tulevaisuutta päästää irti, myös murehtiminen menettää merkityksensä.

Toinen keino lähestyä ongelmaa on muokata murehtimiskäyttäytymistä. Siihen voi olla apuna esimerkiksi huolihetket: huolille varataan päivästä tietty aika. Se kannattaa päättää rentoutumis- tai hengitysharjoitukseen, jotta se saa selkeän lopetuksen.

Huolet tulevat huolihetkenkin ulkopuolella mieleen. Silloin ne on tarkoitus huomata: "Nyt huomaan, että minulla on nyt tällainen huoli. Laitan sen ylös." Silloin voidaan todeta, että nyt ei ole murehtimisen aika, palaan siihen myöhemmin. Huolihetkeä käytetään paljon univaikeuksien ja ahdistuksen hoidossa.

Tulevaisuusorientoimisen lisäksi ihminen voi elää niin sanottua sitku-elämää: sitten kun on vakituinen työpaikka ja oma asunto, sitten elämä on hyvää.  

Jo tällaisen ajattelun tiedostaminen auttaa palauttamaan ajatuksia nykyhetkeen. Kannattaisi kysyä, miksi nykyisyydessä eläminen tuntuu vaikealta. Yksi syy tähän voi olla se, että nykyhetki vaatii usein muutosten tekemistä, jotta olisi siihen tyytyväinen. Sitku-ajattelussa saa olla passiivinen.

Pelkkä hetkessä eläminenkään ei ole tavoiteltava tila. Kun pitäisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä, voi tähän hetkeen keskittyminen olla vaikeiden asioiden pakoilemista.

Joskus uupunut ihminen voi myös verhota jaksamattomuutensa hetkessä elämiseksi, kun ei ole varma, riittääkö jaksaminen sovittuihin tapaamisiin. Hän voi sanoa "minä elän spontaanisti hetkessä", vaikka kysymys on siitä, ettei kykene muuhun. Kun ihminen voi hyvin, hän on tulevaisuuden suunnittelun ja nykyhetkessä elämisen kanssa tasapainossa.

Lähteet: Helsingin Sanomat, kuvat omat   

Liiallisesta murehtimisesta, huolestuneisuudesta voi päästä pois

Kaikki ihmiset ovat välillä huolissaan. Minä etenkin lasten, miehen, kissojen ja omasta terveydestäni. Saatan esimerkiksi kuvitella pääsäryn aivosyöväksi. Jalkakivun luusyöväksi. Tälle on nimikin hypokondria eli luulosairaus. Juu, taidan olla luulosairas.

Kun jotakin ikävää sattuu, ihminen tulee surulliseksi. Murehtiminen on taas puolestaan sitä, että pelkää jo ennakkoon jotakin pahaa tapahtuvan.

Jos murehtiminen johtaa siihen, että tekee jotakin sen  ratkaisuksi. On murehtiminen ollut hyödyllistä. Jos murhe sen sijaan pyörii ja pyörii päässä. Kyse on turhasta murehtimisesta. Siihen kannattaa puuttua, koska jatkuva murehtiminen vie ilon elämästä.Estää tekemästä tärkeitä päätöksiä. Voi kasvaa ahdistuneisuushäiriöksi eli ahdistuneisuus neuroosiksi. Murehtiminen aiheuttaa myös masennusta.

Tässä muutama vinkki turhan murehtimisen katkaisemiseksi

Tee ratkaisusuunnitelma
Kirjaa ensin ylös, mikä murhe päässäsi pyörii eniten. Seuraavaksi määritellään tavoite ammatti-ihmisen kanssa. Miten asiakas haluaisi asian ratkeavan. Nämä harjoitukset voi tehdä yksinkin.

Seuraavaksi listataan kaikki mieleen tulevat vaihtoehdot, miten murheen voisi ratkaista. Lopulta listalta valitaan paras vaihtoehto. Ja suunnitellaan, miten se toteutetaan. Pannaan toimeksi.

Haasta huolet
Herkästi murehtivien ajattelussa on joukko ajatusvääristymiä, jotka lisäävät ahdistusta. Yksi näistä on katastrofiajattelu. Tästä vääristymästä kärsivä olettaa ensimmäisenä. Että pahin vaihtoehto tapahtuu.

Toinen vääristymä on henkilökohtaistaminen. Esimerkiksi jos pomo kritisoi työilmapiiriä, tällainen ihminen kuvittelee sen kohdistuvan juuri häneen.Ajatusvääristymiä voi korjata tekemällä todennäköisyys harjoituksen. Siinä muun muassa listataan huolet.

Kohtaa
Ihmisillä on taipumus vähentää huolta kieltämällä itseään ajattelemasta sitä. Ihmismieli toimii kuitenkin niin, että mitä enemmän muhetta kieltää ajattelemasta, sitä vahvemmin se pyrkii mieleen. Välttelyn sijasta murhe on hyvä kohdata.

Rajaa huolihetki
Murheita voi pitää kurissa antamalla niille oman hetken. Se on tunnetuin murheenhallintakeinoista. Tarkoitus on, että päivästä on varattu erillinen korkeintaan 30 minuutin hetki murheita varten. Niitä voi kirjoittaa ylös tai vain ajatella. Tämä harjoitus kannattaa tehdä ajoissa ennen nukkumaanmenoa.

Onko sinulla taipumusta murehtia liikaa?

Lähteet:Helsingin Sanomat 15.2.2018, kuvat omat