Joka viides syntyy ujona

Moni ujo muistaa lapsuudestaan, että heitä on patistettu sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi sukulaisen häihin. Psykologi Joni Martikainen kuitenkin sanoo, että tilanteet voivat olla ujolle hyvin ahdistavia, joskus jopa traumaattisia.

Muistot voivat nostaa vielä aikuisenakin häpeän tai itkun pintaan ja aiheuttaa kehollisia reaktioita kuten sydämentykytystä.

Ujous ymmärretään usein väärin. Sen voidaan ajatella olevan piirre, jonka voi napsauttaa pois päältä. Mutta ujous on synnynnäinen, hermostoon liittyvä piirre, joka koskee noin joka viidettä ihmistä.

"Hermosto valpastuu etenkin, kun tilanteeseen liittyy epävarmuutta: ihmiset ovat vieraita, tilanne on uusi tai siinä voi tulla arvioiduksi, kuten työhaastattelussa tai ensitreffeillä", Martikainen kuvailee.

Tutkimukset ovat myös osittaneet, että mitä vähemmän raskaana oleva äiti saa auringonvaloa, sitä todennäköisemmin syntyvä lapsi on ujo.Syyksi epäillään melatoniinia, jonka eritys lisääntyy pimeässä ja joka saattaa vaikuttaa sikiön serotoniinijärjestelmään, ja tämä voi osaltaan vaikuttaa lapsen temperamenttiin.

Ujoutta pidetään usein negatiivisena, jopa haitallisena piirteenä, joka istuu huonosti nykyajan sosiaalisiin vaatimuksiin. 

Ujo saattaa itse tulkita ympärillä olevia ihmisiä liikaakin. Hän pelkää, että kaikki huomaavat punaiset posket tai takeltelevat sanat ja että tämä pilaa ensivaikutelman.

Noin viidennekselle ujoista kehittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoneuroosi. Riskiä voivat lisätä ylisuojeleva tai nöyryyttävä kasvatus ja koulukiusaaminen.

Ujoilla on omat vahvuutensa: he ovat myötätuntoisia, luovia ja avuliaita.

"Ujolle on tyypillistä pohtia ja olla empaattisia. Sanoinko tyhmästi tai loukkasinko jotakuta. Se voi olla aika ajoin raskastakin, mutta hyvä puoli on se, että ujot pyrkivät korjaamaan ristiriitoja. Siksi heillä on yleensä vähemmän konflikteja", Martikainen toteaa.

Ujoilla on keskimääräistä paremmat läheiset ihmissuhteet. Heitä pidetään hyvinä ystävinä, työtovereina ja kumppaneina.

Piilottelun sijasta ujous kannattaisi tuoda esiin sanomalla suoraan esimerkiksi, että minua jännittää tulla juhliin, koska en tunne sieltä ketään. Kun paljastaa tunteensa, yleensä muut ovat myötätuntoisempia ja kannustavampia kuin ujo luulikaan.

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.3.2026, kuvat Pixabay

Rauhoita yliaktiivinen mieli

 

Kaikilla on sisäinen suojelija, joka on eräänlainen turvallisuustutka, jonka tehtävänä on etsiä uhkia ympäristöstä.

Tämä tutka on usein miellyttäjillä yliaktiivinen. Se hakee joka hetki vaaran aineksia muiden ilmeistä, eleistä ja äänenpainoista. Olenko turvassa tässä tilanteessa, vai onko tässä vaaran mahdollisuus?

Toisten mielipiteillä on miellyttäjän maailmassa korostuneen suuri merkitys. Hän tarkkailee ja arvioi, mitä muut tarvitsevat. Omat tunteet ja ajatukset jäävät ilmaisematta.

Tämän taustalla voi olla esimerkiksi pitkittynyttä stressiä ja traumaattisia tapahtumia, mutta tapa voi liittyä myös synnynnäiseen temperamenttiin ja herkkyyteen. Tunneherkkä saattaa traumatisoitua asioista, jotka joku toinen ohittaisi olankohotuksella.

Ylivirittynyttä mieltä voi tyynnytellä niin, että opettelee hermoston itsesäätelyä. Jo se voi auttaa, että keskittyy hengittämään syvään alavatsaan ja alaselkään asti. Itselleen voi puhua kuin pikkulapselle, että ei ole mitään hätää, vaikka keho antaa viestin vaarasta. Itseään voi silittää tai halata, sillä hermosto tykkää paineen tunteesta.

Miellyttäjä miellyttää muita, koska hän väistelee alitajuisesti vaikeita tunteita, kuten häpeää, syyllisyyttä tai hylätyksi tulemisen pelkoa.

Jokainen tunne on kuitenkin sallittu. Nämä pitäisi uskaltaa tuntea ja päästää ulos esimerkiksi fyysisellä tekemisellä, musiikin kuuntelemisella, itkemisellä tai puhumalla.

Itseään ei kannata soimata siitä, että kontrolli käy ylikierroksilla ja omat rajat ovat välillä unohtuneet. Silloin on halunnut pysyä turvassa ja saada hyväksyntää.

Yhteys itseen voi löytyä uudestaan, kun opettelee kuuntelemaan itseään ja tekee asioita, jotka lisäävät turvan tunnetta. "Mitä minä tarvitsen? Mitä minä ylipäätään tunnen?", kirjoittaa tunneterapeutti, valmentaja ja kirjailija Suvi Bowellan.

Olisi todella ihanaa elää maailmassa, jossa kaikki osaavat ottaa toisensa huomioon, mutta niin ei ole. Kaikkien on itse määriteltävä, mitä on valmis sietämään.

Lähteet: Kauneus&Terveys 6/2025, kuvat taidekeskus Salmelan näyttelystä.

Harjoittelen syvempää, parempaa hengitystä

Minä teen silloin tällöin hengitysharjoituksia. Esimerkiksi hengitän sisään nenän kautta laskien kuuteen tai seitsemään,  tauko, uloshengityksessä lasken yhdeksään.

Hengityksen pidätysharjoituksissa pidätän hengitystä välillä 30 sekuntia, väliin hengitän tavallisesti. Tämä harjoitus rauhoittaa - paniikkikohtaustakin - , koska hengityksellä on suora yhteys hermostoon.

Välillä teen harjoituksen, jossa hengitän molempien sierainten kautta sisään, suljen toisen sieraimen sormella ja hengitän yhden sieraimen kautta ulos.

Kun harjoittelee hengitystä, hengityksen tauot voivat pidentyä. Tauot ovat lyhyitä rauhan hetkiä.

Hengitysharjoituksissa hengitetään tavallaan epäluonnollisesti. Ei meidän tarvitse koko ajan hengittää niin. Harjoitukset ovat työkaluja, joita voimme tarvittaessa ottaa käyttöön.

Mitä useammin harjoittelee levollista hengitystä sitä nopeammin ja helpommin  voi muuttaa levottoman, stressaavan olotilan rauhalliseksi yksinkertaisella hengitystekniikalla.

Kulttuuriantropologi ja fysioterapeutti Malla Rautaparta väittää Helsingin Sanomissa, että hengitysliike on suurin koko kehon sisältä lähtevä liike. Hengityksen seuraaminen voi olla tapa tutkia kehoa sisältä.

Alussa kehon signaalit saattavat olla heikkoja, mutta ajan myötä hengitysharjoitusten avulla voi tunnistaa kehon sisätilassa tapahtuvia asioita. Esimerkiksi pieniä tuntemuksia, jotka enteilevät kipua, ja paikallistaa ja tiedostaa tunteita.

Tunteet ovat hyvin fyysisiäkin ja ne voi usein tuntea kehossa, ainakin niiden aiheuttamat jännitykset ja kireydet.

Melko moni sanoo, että vatsa menee kramppiin, kun ahdistaa. Tämä heikentää myös hengitystä. Joillakin ahdistus tuntuu lapojen välissä.

Kun ottaa syvän hengityksen käyttöön, voi yrittää tunnustella jännityksiä ja  jopa laukaista niitä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 5.9.2019, kuvat omat

Herkullista tummaa suklaata - nyt vegaaneillekin

Fazerin suositun Pure Dark -suklaan reseptiä on muutettu niin, että se sopii nyt vegaaneillekin. Uusitussa pakkauksessa kerrotaan myös suklaan kohtuusyönnin terveysvaikutuksista. Alkuvuoden uutuus maku on Fazer Pure Dark Crunchy Hazelnut. 

Pure dark -suklaan reseptiä muutettiin niin, että aiemmin käytetty maitorasva jätettiin pois. Muutoksen ansiosta  Pure dark -suklaa ei sisällä raaka-aineena mitään maidon ainesosia eikä muita eläinperäisiä raaka-aineita.

Fazerille tulevissa kuluttajapaneeleissa on jo pitkään toivottu suklaata vegaaneille.

Muutos näkyy kaupoissa liukuvasti, ja uuden Pure dark -suklaan pakkausmerkinnässä on vegan friendly

Pure Dark - suklaan terveysvaikutuksista

• Fazer pure dark -suklaa on runsaskuituista ja sisältää runsaasti flavanoleja, kaliumia, magnesiumia, jotka tekevät hyvää hermostolle ja verisuonille.  Pure Dark -suklaa on ensimmäinen Fazerin tuote, joka saa Fazer Brainhow-merkinnän, joka kertoo, että suklaalla on hyvä vaikutus aivoille.
• EU:n terveysväittämän mukaan kaakaon flavanolit auttavat ylläpitämään verisuonten joustavuutta, mikä edistää normaalia verenvirtausta. Terveysvaikutuksen saamiseksi pitäisi syödä päivittäin kolmannes Pure Dark -suklaalevystä.
• Reseptimuutoksen myötä Pure Dark -suklaa ei sisällä maidon ainesosia. Se kuitenkin tuotetaan linjalla, jossa tehdään maitosuklaata. Fazer haluaa antaa vastuullisena kaiken tiedon kuluttajalle. Siksi Pure Dark -suklaassa on tieto "saattaa sisältää pähkinää, mantelia, maitoa ja vehnää".
• Fazer Pure Dark -suklaa tehdään 100 prosenttisesti vastuullisesta kaakaosta.

      Pidätkö sinä enemmän tummasta vai vaaleasta suklaasta?

Lähteet: Fazer tiedote, kuvat Pixabay, ensimmäinen kuva oma