Jotkut meistä ovat luonnostaan hyviä kuuntelemaan muita ja samalla monesti kiinnostuneita toisista ihmisistä.
Aktiivinen kuunteleminen on tehokas tapa syventää kaveruuden muuttumista ystäväksi. Ihmiset kun puhuvat yleensä mielellään itsestään.
Tasapainoiset suhteet ovat kuitenkin kaksisuuntaisia. Siihen liittyy molempien osapuolten monipuolinen jakaminen. Jos istuu kaikissa kohtaamisissa vain kuuntelijana, toiset saattavat ajatella, ettei sinusta saa otetta.
Suhteiden syveneminen muistuttaa pingismatsia. Siinä yleensä ensin vaihdetaan "helppoja palloja" eli perustietoa kummankin elämästä. Vähitellen kuitenkin "pelin" intenisteetti kasvaa ja aletaan pallotella henkilökohtaisemmilla asioilla. Esimerkiksi: Ai, sinäkin olet ollut tuollaisessa tilanteessa, niin minäkin. Miltä sinusta silloin tuntui? Näin käy yleensä siinä vaiheessa, kun olo uuden tuttavuuden seurassa alkaa tuntua alkua turvallisemmalta.
Kun on elämänsä varrella oppinut, että kuuntelu on hyvä tapa saada ystäviä, saattaa keskittyä kuuntelemaan tehdäkseen vaikutuksen toisiin. Jotkut keskittyvät kuuntelemaaan ennen kaikkea siksi, että heille on syystä tai toisesta vaikea avata ajatuksiaan. Tällainen ihminen saattaa vetäytyä ikuisen kuuntelijan rooliin esimerkiksi persoonallisuuden piirteidensä ja elämänkokemusten vuoksi.
Jos ei ole lapsuudessa voinut luottaa siihen, että omia näkemyksiä arvostetaan, voi vielä aikuisenakin olla vaikea uskoa olevansa kiinnostava tyyppi.
Onneksi itsestään antamista voi kuitenkin harjoitella. Tämän voi aloittaa hyvin yksinkertaisista asioista, kuten siitä, että juhliin mennessään päättää tervehtiä kahta ennestään tuntematonta vierasta.
Tervehtimisharjoituksen voi toistaa monissa tilanteissa ja pikkuhiljaa oppii sietämään epämukavuuden ja pelon tunteita.
Jos on menossa tapaamaan muita, hyviä puheenaiheita voi vallan hyvin miettiä etukäteen.
Usein keskusteluihin asallistumista saattaa auttaa ajatus, ettei vastassa tyypillisesti ole sen itsevarmempia ihmisiä kuin itsekkään on. Moni murehtii samaa: tykkäävätkö muut minusta vai eivät.
Lähteet: Helsingin Sanomat 4.10.2025 Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Janna Meunier, kuvat omat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!