Pähkinöiden ja siementen terveellisyydestä

Minä syön pähkinöitä ja siemeniä joka päivä. Ehkä välillä myös liian paljon, yli suositusten. Saksanpähkinät ja kurpitsan siemenet ovat lemppareita. Seuraavaksi pähkinöiden ja siementen terveellisyydestä.

1)Hyvää sydämelle

Pähkinät ja siemenet ovat helppo tapa lisätä välttämättömien rasvahappojen saantia, koska niissä on paljon omega-6 ja omega-3 rasvahappoja.

Pähkinöiden runsas ja säännöllinen käyttö vähentää sepelvaltimotaudin riskiä 30 prosentilla ja sydänkuoleman riskiä 37 prosentilla.

Pähkinät ja siemenet voivat auttaa laskemaan verenpainetta ja tasaamaan verensokeria.

Etenkin manteleiden ja kurpitsansiementen sisältämät magnesium ja kalium tukevat verenpaineen säätelyä. Saksanpähkinöiden E-vitamiini ja parapähkinöiden seleeni suojaavat soluja hapettumiselta ja vähentävät siten sydänsairauksien riskiä.

2) Pähkinät auttavat painonhallinnassa

Aikaisemmin ajateltiin suoraviivaisesti, että pähkinöitä kannattaa välttää, koska ne ovat rasvaisia. Jo pitkään on kuitenkin tiedetty, että niiden rasva on hyvää pehmeää kasvirasvaa, jota nimenomaan tarvitaan sydämen hyvinvointiin, aivojen ja joka ikisen solukalvon rakennusaineeksi.

Maapähkinävoi ajatellaan epäterveelliseksi, koska silloin kun se rantautui Suomeen, siitä suuri osa oli epäterveellistä palmuöljyä, mutta nykyisin maapähkinävoit ovat useimmiten sataprosenttisesti pähkinää.Tuotteen kyljestä kannattaisi silti tarkistaa, ettei siihen ole sekoitettu palmuöljyä tai muuta kovaa rasvaa.

3) Vain pieni kourallinen päivässä

Koska pähkinöistä saa paljon energiaa, sopiva määrä on pieni kourallinen päivässä. Minä ylitän tämän: syön ainakin kaksi isoa kourallista päivässä.

Jotta saa parhaan terveyshyödyn pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä monipuolisesti.

4) "Paahda paremmaksi tai liota kastikkeeksi"

Paahtaminen tuo pähkinöihin ja siemeniin erittäin paljon lisämakua. Niitä voi paahtaa uunipellillä 175 asteessa viidestä kahdeksaan minuuttia kunnes ne saavat väriä ja alkavat tuoksua.

Cashew- ja macadamipähkinöitä ja auringonkukansiemeniä liotetaan puolisen tuntia ja sen jälkeen sekoitetaan veden kanssa tehosekoittimessa kermaiseksi kastikkeeksi esimerkiksi pastalle.

5)Pakastaminen säilytyksessä

Parhaimmat pähkinät ovat tuoreita. Esimerkiksi eurooppalaiset saksan pähkinät ovat herkullisimmillaan syksyllä, jolloin ne poimitaan.

Pähkinät ja siemenet säilyvät hyvin, mutta eivät loputtomiin. Paketit , joita ei ole tarkoitus käyttää lähiviikkojen aikana, kannattaa sulkea tiiviisti lasipurkkiin tai ilmatiiviseen pussiin. Jääkaappi parantaa säilyvyyttä kuukausilla, pakastus jopa vuodella ilman, että koostumus ja maku kärsii.

Lähteet: Hyvä Terveys 3/2025 , kuvat Pexels

Mielen voima kehoa tukemassa

Kaikki varmasti tietää, että mieli ja keho on kokonaisuus, mikä toimii yhdessä. Moni tunnistaa, kuinka jännitys kipristää vatsaa, suru ja ahdistus painavat rintakehää ja ilo kuplii koko kehossa.

Mieli vaikuttaa vääjäämättömästi myös fyysiseen terveyteen. "Tiedetään, että esimerkiksi stressi, negatiivisuus tai masennus voi pahentaa jo olevia sairauksia tai saada elimistön tuntumaan kipeältä.  Positiivinen mieli puolestaan edistää monin tavoin terveyttä", sanoo psykiatri Joni Saarela.

Myönteisesti elämään suhtautuvat ovat tutkimusten mukaan terveempiä ja heillä on pienempi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

"Toivo on supervoima. Niin kauan kun on elämää, on toivoa. Jos se häviää, paraneminen hankaloituu ja minkä tahansa sairauden ennusteeseen tulee merkittävä takaisku", Saarela sanoo.

"Jokainen kohtaa kipua, mutta ratkaisevaa on, millaisen merkityksen kivulleen antaa. Toimintakyky palautuu esimerkiksi selkäleikkauksen jälkeen nopeammin ja paremmin, jos ei lannistu kivun takia, vaan pysyy aktiivisesti liikkeellä ja kuntouttaa itseään."

Lyhytaikainen stressi saa ihmisen tekemään parhaansa, mutta jos ympäristö tai ihminen itse asettaa koko ajan liian kovia vaatimuksia, stressi koetaan hyvin kielteisesti.

Stressi tulee mieleen usein epämukavana tai ahdistavana olotilana. Pitkään jatkunut stressi kuormittaa kehoa ja heikentää muun muassa elimistön immuunipuolustusta. Pitkittynyt stressi saattaa lisätä rasvan kertymistä vyötärölle, nostaa verenpainetta ja kolesterolia ja altistaa useille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja tuki- ja liikuntaelinsairauksille.

"Stressi verottaa helposti yöunia, voimia ja aloitekykyä, eikä ihminen välttämättä jaksa liikkua ja syödä terveellisesti."

Jos ihminen uskoo voimakkaasti, että lääkkeen ottaminen lieventää oireita, olo voi helpottaa jo ennen kuin lääke ehtii vaikuttaa kehossa. Hoito voi myös tehota, vaikka se ei sisältäisi tieteellisesti vaikuttavaa ainetta tai menetelmää. Tämä on lume- eli plaseboilmiö. Kalkkipilleri voi lievittää kivun tunnetta, jos ihminen uskoo saavansa kipulääkettä ja luottaa, että se auttaa. Plasebolääke voi vähentää masennuksen oireita lähes yhtä paljon kuin aito masennuslääke.

Vahvimmin plaseboilmiö puree ihmisiin, jotka ovat kokeneet tulleensa huomatuiksi ja huolehdituiksi.

"Kun terveydenhuollon ammattilainen kuuntelee ja haluaa auttaa ihminen kokee, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä. Kun kokee olevansa arvokas, haluaa myös hoitaa itseään hyvin."

Aikaisemmat huonot kokemukset terveydenhuollosta voivat saada ihmisen olettamaan, että uudessa tilanteessa voi käydä samoin, ja elimistö reagoi sen mukaisesti. Jos kokee, että omia oireita vähätellään eikä saa selitystä niille, negatiiviset tunteet voivat vahvistaa oireita entisestään. Tästä puhutaan noseboilmiönä.

"Jos yhteys lääkäriin ei rakennu eikä ihminen luota lääkäriin, lääkkeen haitat korostuvat ja hyödylliset vaikutukset vähenevät", Saarela sanoo.

Nosebo voi syntyä myös, kun ihmiselle korostetaan lääkkeen haittavaikutuksia tai kivusta varoitetaan etukäteen. Aivojen stressijärjestelmä aktivoituu helposti, ja kipukokemus vahvistuu.

"Toiset ovat herkempiä plasebo- ja nosebovaikutuksille, mutta kukaan ei ole niille täysin altistumaton."

"Hoidossa tulisi olla enemmän ymmärrrystä siitä, millaiset mieleen liittyvät taustatekijät vaikuttavat sairauksiin. Tärkeää on kohdata ihmiset aidosti ja miettiä, miten positiivista otetta voidaan tukea", Saarela korostaa.

Mielialaa parantavat esimerkiksi itselle mieluisa tekeminen, ilo ja huumori. Usein näihin yhdistyy myös läheisten ja ystävien seura.

"Yhteisöllisyydessä ja vertaistuessa piilee valtava voima, jota voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Kun syntyy yhteys toiseen, rakennamme myönteisempää vuoropuhelua myös itsemme kanssa."

Lähteet: Diabetes 3/2025, kolme kuvaa Salmelan taidenäyttelystä. Alkuun oli kaksi peräkkäin, ja en saanut toista pois deletetellä, yksi kuva maksaruohosta oma.

Elämää maalla 74.

 

Helle on hellinyt minua. Pidän helteestä, koska olen vilukissa. Sisällä kuljen alusvaatteissani, mikä on aivan ihanaa, jos sitä vertaa talveen, jolloin minulla oli usein kaksi puseroa päällekkäin. Olen välillä makoillut varjossa aurinkotuolilla. En halua ruskettua muista kuin jaloista, mutta ne on yhä vitivalkoiset, koska en ole ollut auringossa. Suojakerroin oli 50, kun poimin punaisia viinimarjoja. Toivottavasti helle jatkuu. Meillä on sisällä ilmalämpöpumppu, jonka voi asentaa puhaltamaan myös kylmää ilmaa. Puutalo ei ole liian kuuma.

Mustikoita ja kantarelleja olisi jo nyt. En ole poiminut niitä, koska metsässä on niin paljon paarmoja ja hyttysiä. Ehkä ensi viikolla. Mies poimi lenkkinsä ohessa kantarelleja. Minä siivosin ne ja sadattelin mielessäni miestä, kun hän oli poiminut niitä ilman veistä ja ne olivat aivan roskaisia ja pieniä.

Tein niistä sienipiirakkaa, joka on hyvin tuhtia syötävää, koska pohjaan tuli voita, valkoisia vehnäjauhoja, juustoa, kermaviiliä ja kananmunaa. Sienet ja sipulin paistoin voissa. Söin sitä  palan ja olin aivan täynnä. Mies saa syödä loppupiirakan. En ole tottunut syömään rasvaa niin paljon.

Olen nauttinut kuntosalista niin paljon, paljon. Kun minulla oli virtsaummen takia katetri, en saanut käydä kuntosalilla melkein puoleen vuoteen. Liikkuvuus on heti kolmen viikon jälkeen parantunut ja tuntuu, että käsissä ja jaloissa alkaa olla voimaa. Minun ikäisen ihmisen kannattaa harjoittaa myös voimaliikuntaa kaksi kertaa viikossa, ja siihen kävelylenkit päälle ainakin kolme kertaa viikossa. Olen kävellyt polkuja ja metsäsautoteitä.

Köynnöskukkia ja muita kesäkukkia on pitänyt kastella kaksi kertaa päivässä. On kivaa hommaa. Ikkunakurkut alkaa tuottaa kurkkuja. Niitä kahta tainta on vaikea ohjata liikkumaan pitkin hamppunarua, kun ne ovat kasvaneet jo niin ylös ohi ikkunan. Aluksi se oli helppoa. Olen joutunut lisäämään naruja. Vie aikaa, kun iskee nauloja vasaralla ikkunanpieliin, koska ne ovat niin kovaa puuta - sadattelua taas.

Minun unirytmi on muuttunut ihmeelliseksi. Olen jo iltakymmeneltä väsynyt ja nukahdan. En heräile yöllä, mutta herään jo aamuukuudelta tai seitsemältä. Tavallisesti herään noin yhdeksältä ja menen nukkumaan kahdentoista maissa. Aikaiset aamut ovat hyviä tehdä ulkotöitä ja kitkeä ennen, kun ulkona tulee kuuma. Ehkä tällainen unirytmi on nyt tarpeen. Juon aamukahvit ja syön aamiaisen ulkona. Aamut ovat kauniita,  täynnä tuoksuja ja linnunlaulua. Mesiangervo kukkii ja sen tuoksu on aivan ihana.

Sain vihdoinkin mentyä kauppaan, josta ostin tämän tietsikan. Suurin ongelma oli, että kuuden vuoden kuvat ovat hävinneet. Niiden paikalla on vain symbolit. Myyjä ei osannut tehdä asialle mitään. 

Toinen ongelma oli kuvien siirtäminen puhelimesta tietsikkaan. Myyjä yritti tovin ja kutsui paikalle toisen myyjän. Kuvien siirtäminen oli todella monimutkaista, enkä oppinut sitä ensimmäisellä kerralla. Hän käski tulemaan kauppaan taas, kun kuvia alkaa olla paljon - teen ryytyneesti niin.

Olin kaverini häissä. Seromenia oli kaunis kirkossa. Itketti. Juhlat olivat hulppeat. Join vain varovasti roseviiniä ja nautin syömisistä. Muistan ajan, kun tämä kaverini vannoi, että elää sinkkuna koko elämänsä - niin vain hän meni naimisiin.

Olen liiankin innostunut hapanjuurileivonnasta. Ruisleivät ovat epäonnistuneet. Luomu puolikarkeista vehnäjauhoista ja luomuruisjauhoista olen leiponut tällä viikolla jo kaksi kertaa. Onneksi mies tykkää niistä ja minä mahdottoman paljon. Niissä on aromia enemmän kuin tavallisissa leivissä. Pinta on sopivan rapea ja sisus joustavaa. Meinaan leipoa taas sunnuntaina. Monimutkaista - on kymmenen eri vaihetta. Tämä opettaa minua kärsivällisemmäksi.

Hyvää viikonloppua!

Helle pehmentää aivoja

Suomen kesässä helteet ovat minusta ihania. Olen vilukissa ja siksi nyt nautin. Osa ihmisistä tuntee helteellä olonsa tukalaksi, eikä lämpö ilahduta kaikkia.

Helle rassaa kehoa fyysisesti. Sydämelle ja verenkierto- ja hengityselimille koituva rasitus on tunnettu jo pitkään.

Mutta kuumuus kuormittaa myös aivojen toimintakykyä. "Kuumuus ja lämpöstressi vaikuttavat myös ihmisen tiedonkäsittelyyn eli kognitiivisiin toimintoihin.  Erityisesti vaikutuksia nähdään tarkkaavuuden ja lyhytkestoisen niin kutsutun työmuistin toiminnassa", sanoo johtava psykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitokselta.

Kuumuuden vaikutuksista aivotoiminnalle on saatu viime vuosina suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa uutta tietoa. Niissä on havaittu, että kuumuus alentaa huomiokykyä, heikentää valppautta, huonontaa muistia ja voi tehdä äkäiseksi.

Auringonpaiste lämmittää ihoa, jonka jäähdytykseen virtaa verta. Vastaavasti veri- ja hapenkuljetus aivoihin vähenee. Aivojen happipula heikentää muistamista ja oppimista.

55 000 henkilön tutkimus Kiinassa toi esiin, että kuumuus heikentää kielellisiä ja matemaattisia kykyjä.

Kuumuudessa unen laatu heikkenee, ja ihminen saattaa tehdä seuraavana päivänä tyhmiä päätöksiä.

"Kuumuudella ja muilla rasituksilla, kuten melulla, on yhteisvaikutuksia. Vaikutukset kasaantuvat", sanoo Paajanen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 17.7.2025, kuvat omat (vanhoja kuvia)

Pakkomielteinen rakkaus voi olla jopa häiriö

Voin sanoa, että yhdessä vaiheessa olin hullaantunut tulevaan mieheeni. Aluksi en ottanut suhdetta mitenkään vakavasti. Tämä johtui siitä, että hän oli viisi vuotta nuorempi kuin minä. Pidin häntä jotenkin vaan poikana. Liian nuorena minulle. Minä olin 25-vuotias ja hän 20-vuotias. Ajan myötä kiinnyin. Etenkin silloin kun hän oli kesätöissä kaukaisessa paikassa ja minä Turussa. Kaipasin häntä. Odotin kirjeitä kuumeisesti.

Kun hän palasi kesätöistä, olin ihastunut, jopa rakastunut. Hullaannuin. Se oli molemmanpuoleista. Ihanaa.

Mutta epätoivoinen rakkaus on varmaankin kaikille tuttua ainakin elokuvissa. Hahmon rintaa riipii saavuttamaton rakkaus. Hullaantuminen voi olla tuttua myös omassa elämässä, kun pää täyttyy tunteiden kohteesta ja pilvilinnoista. 

Joskus hullaantumisessa kyse voi olla limerenssistä. Käsite on vielä melko tuntematon, toteavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykiatrian dosentti Timo Partonen ja psykoterapeutti, psykologi Sanna Aulankoski.

Limerenssiin on perehdytty yhdysvaltaltalaispsykologi Dorothy Tennovin kirjassa Love and Limerence jo vuonna 1979."On hyvin yleistä, että vähänkään samansuuntaista ilmiötä alataan kuvailla yhdellä ja samalla termillä", Partonen sanoo. Millainen tahansa ihastuminen ei ole limerenssiä. Siihen kuuluu olennaisesti pakkomielteisyys.

Limerenssissä tunteiden kohde täyttää pakkomieleisen  ihmisen ajatukset. Suuri osa ajasta uppoaa suunnitelmiin siitä, miten ihastuksen kanssa voisi päästä kontaktiin ja miten häneltä voisi saada myönteistä huomiota.

Limerentti haaveilee yhteisestä elämästä ja muistelee tilanteita, joissa tunteiden kohteen kanssa on syntynyt jonkinlainen kontakti. Hän saattaa katsella valokuvia tai selata tietoja ihastuksestaan esimerkiksi somesta. Tunteiden kohde tuntuu "ainutlaatuisen ihmeelliseltä" Aulankoski toteaa. "Toisin sanoen kyse on rakastumisesta", Aulankoski sanoo.

Tästä Partonen on eri mieltä.  Hänen mukaansa rakastuminen ja limerenssi ovat eri asioita. "Jos rakastuminen saa pakko-oireisia piirteitä, usein ainakin alussa on saatu toiselta vastakaikua", Partonen sanoo. "  Limerenssiin ei liity vastakaikua, vaan siinä hullaantuminen on vain yksipuolista.

Partosen mukaan limerenssiä ylläpitää ilmassa leijaileva epävarmuus siitä, voisiko rakkauden kohde vastata tunteisiin - jos ei nyt ehkä joskus myöhemmin. Vaikka tunteisiin vastaamisen mahdollisuus olisi pieni, mahdollisuus on kuitenkin olemassa.

Näkemykset limerenssin yhtymäkohdista eroaa siksi, että rakastuminen-sanaa käytetään joskus väärin, Aulakoski pohtii. "Se on myös vähän tabu. Ideaalihan on, että ihmiset kohtaavat ja rakastuvat yhtä intohimoisesti toisiinsa. Pikkuhiljaa rakastuminen muuttuu rakastamiseksi. Tämän mallikertomuksen mukaan haluttaisiin elää", hän sanoo.

Useimmiten tunteiden vahvuus vaihtelee osapuolten välillä, yksi voi aluksi olla vain ihastunut ja toinen rakastunut. Suhteesta voi silti muovautua hyvä ja rakastava. Vastakaikua, toisin sanoin jotakin myönteistä on oltava, jotta limerenssi pysyy yllä.

"Mutta vastakaiuksi saatetaan tulkita tekoja, jotka eivät todellisuudessa ole vastaus tunteisiin. Lisäksi limerenssin aiheuttama harha saattaa olla niin suuri, ettei uskota, vaikka toinen viestisikin kiinnostuksen puutetta."

Tämä erottaa ihastumisen limerenssistä. Ihastunut tulkitsee vastakaikua todellisemmin siksi, ettei hän ole pakkomielteen vallassa.

Limerenssi voi kestää vuosia, tyypillisesti vuodesta kahteen, kenties jopa kolmeen vuoteen. "Jos tiedostaa, ettei tilanne tule johtamaan suhteeseen, kannattaa hankkiutua eroon kaikesta kontaktista tunteiden kohteeseen. Ettei näkisi häntä tai kuulisi hänestä mitään", Aulankoski sanoo.

Tehokas tapa limerenssin loppumiseen voi olla myös seuraava rakastuminen. Apua limerenssiin voi hakea myös psykologin tai lääkärin vastaanotolta, Partonen sanoo.

"Limerenssissä voi olla  addiktion piirteitä. Siihen liittyen saattaa kokea fyysisiä vieroitusoireen kaltaisia tuntemuksia, kuten vatsa- tai rintakipua, unettomuutta, ärtyneisyyttä tai mielialan laskua", Partonen sanoo.

Limerenssin voittopuolinen tunnne on voimakas huuma ja koukuttuminen. Voidaan kokea, ettei pakkomielteessä ole mitään järkeä, mutta pääasiassa tunne on ihana. Limerenssissä on kyse vain silloin, kun puhutaan häiriöstä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 14.6.2025, kuvat Pexels

Elämää maalla 73.

Siliprinssis - aivan ihanaa - kystofix-katetri poistettiin viime perjantaina! Nyt loppuu jatkuva pelko, että se alkaisi vuotaa jostakin liitoskohdasta. Stressaaminen. Neljä kertaa piti käydä päivystyksessä, kun katetri alkoi vuotaa.

Katetri laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Toimenpide sattui. Minulla oli virtsaumpi keuhkokuumeen jälkeen viisi kuukautta. Se on ollut ohi jo kaksi kuukautta, mutta hoitaja ja kirurgi eivät suostuneet ottamaan katetria pois viime kerralla, koska virtsaa ei tullut. Jännitin liikaa. Kotona pissaaminen onnistui.

Nyt ystävä antoi minulle aika vahvan rauhoittavan lääkkeen. Saan kiittää sitä, että viime perjantaina pissaaminen onnistui. Virtsasuihkun voimakkuus oli hyvä, eikä jäännösvirtsaa jäänyt paljon. Minua kehoitettiin ottamaan rauhallisesti, kunnes reikä vatsassa umpeutuisi. Ja se on nyt melkein kokonaan umpeutunut. Voin ensi viikolla mennä taas kuntosalille.

Yhä koskettelen käsillä vatsaani, ettei katetri olisi liian tiukassa. Nukun vain yhdellä kyljellä. Pieni mieleni ei voi vielä käsittää, että katetri on poissa.

Tämä virtsaumpi tavallaan opetti minulle kärsivällisyyttä, jota tarvitsin. Kaikella on ehkä tarkoituksensa.

Juhlin ystäväni kanssa, kun pääsin katetrista eroon. En olekaan juhlinut sitten tammikuun. Se oli ihanaa. Kaikki on ihanaa!

Vaikka rehkiminen kiellettiin, olen saanut viikatteella niitettyä lupiinit meidän joutomaalta. Niittäminen pitää tehdä ainakin neljän vuoden ajan, kunnes ne ei jaksa nousta uudelleen.

Tein tällä viikolla hapanjuuriruisleipää. Neljän päivän ajan taikinan alkuun lisättiin vettä ja jauhoja. Itse leipominen oli viidentenä päivänä. Taikina kohosi hyvin ehkä siksi, että siihen laitettiin noin neljä desiä juurta kahteen leipään.

Vaalea hapanjuuri tarvitsee vain yleensä kaksi desiä. Tein todennäköisesti virheen siinä, etten kohottanut leipiä tarpeeksi, koska oli kiire saunaan. Uunissa ne eivät kohonneet yhtään. Sain siis aikaan kaksi pientä limppua. Onneksi maku ja rakenne ovat kohdillaan. Hapanjuurileipominen vaatii harjoittelua, koska hiivaa ei lisätä lainkaan. Juuri tuottaa villihiivoja.

Tein taas raparperimehua, kun niitä on meillä  kolme isoa puskaa. En tee piirakkaa tai vispipuuroa niistä, koska meillä on viime kesän marjoja niin paljon pakasteessa. Niistä olen tehnyt kiisseliä, vispipuuroa ja torttuja. Raparperimehu on vaan niin herkullista!

Olin kampaamossa värjäyttämässä, raidoittamassa ja leikkauttamassa hiukset, samoin kulmakarvat värjättiin tummanruskeaksi ja nypittiin. Kun on lyhyet hiukset kampaamossa pitää juosta alvariinsa. Noin  kuuden kahdeksan viikon välein, että malli pysyy kuosissaan. Olen hyvin, hyvin tyytyväinen Heidi-kampaajaan. Hän hieroo aina päänahkaa kauan. Taas nukahdin. Kuten viime kerralla.

Ihanaa - tässä postauksessa on niin paljon ihanaa -, että sää vaihtui aurinkoiseen. Täällä on satanut iät ajat päivittäin, enkä ole voinut hoitaa puutarhaa. Nyt sekin onnistuu myös kyykyltään. Lähinnä rikkarohojen kitkentää, ja krassien ohjaamista kehikkoon.

En ole saanut vielä käytyä liikkeessä, josta ostin tämän tietsikan. Kuvien siirtäminen kännykästä tietsikalle ei onnistu. Samoin kuuden vuoden kuvat on hukassa, mikä on minulle todellinen pettymys. Vasta otetut kuvat tulee pienen säädön kautta vain blogikuviksi. Faceen ja Instaan niitä ei saa. Pidän nyt viikon tauon postausten julkaisemisesta, mutta en osaa ja voi olla kirjoittamatta uusia postauksia. Mutten siis julkaise mitään. On hyvä pitää taukoa koko somesta. Lukea ja nautiskella elämästä - nyt ilman katetria. Varmaan poimin mustikoita ja kantarelleja.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Leivän syönnistä on turha kokea syyllisyyttä

Suomessa syödään yhä vähemmän hiilihydraatteja. Leivän syömistä jopa vältellään painonnousun pelossa. Aivan turhaan. Väitöskirjatutkimus osoitti, että todennäköisesti lihavia ovat ne, jotka saavat ruoastaan vähiten hiilihydraatteja.

Nykyisin monet syövät paljon proteiinia ja välttelevät hiilihydraatteja. Tätä on muun muassa karppausruokavalio, jonka idea runsaasta proteiinista on jäänyt ihmisten mieleen, vaikka karppauksen suosio on sinänsä vähentynyt. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös lisätyn sokerin ja luontaisista lähteistä saadun sokerin osuutta ruokavaliossa.

Etenkin nuoret saavat paljon lisättyä sokeria. Joidenkin ruokailutavat ovat hyvin epäterveellisiä. Juodaan limsoja, energiajuomia; syödään karkkia. Nuoret saavat myös vähemmän kuituja. Ja syövät vähemmän kasviksia, hedelmiä, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli vähäistä.

Kuluttajien on hyvin vaikea selvittää, missä elintarvikkeissa on lisättyä sokeria ja kuinka paljon. Laki ei vaadi sitä erikseen mainitsemaan.

Painonhallinnan kannalta hiilihydraatteja on turha demonisoida. Tutkimuksen tulokset korostavat myös, että hiilihydraattien laatu on tärkeämpää kuin niiden määrä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2018, kuvat Pixabay

Toistuvat painajaiset voivat lyhentää elinikää

Usein  esiintyvät painajaisunet ennustavat ennenaikaista kuolemaa jopa enemmän kuin tupakointi, ylipaino, ruokavalio tai liikkumattomuus kertoo tuore tutkimus.

Viikottain ahdistavia unia näkevät ikääntyvät nopeammin ja jopa kuolevat aikaisemmin kuin ne, jotka eivät koe painajaisia. Näin sanoo Helsingissä vieraillut tutkija, lääkäri ja neurotieteilijä Abidemi Otaiku Imperial College London  -yliopistosta.

Tulos on pysäyttävä. Ne ihmiset, jotka kokevat viikoittain painajaisunia, kuolivat ennen 70 ikävuottaan kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, joita ahdistavat unet eivät vaivanneet.

Nuorin kuollut oli vain jopa 35-vuotias ja vanhin 69-vuotias. Otaiku ja hänen työkaverinsa analysoivat yli 180 000 aikuisen terveystietoja ja kokemuksia unihäiriöistä.

Unien painoarvoa havainnollistaa Otaikun laskelma, että nukutaan laskennallisesti kolmannes elämästä. Siitä neljäsosa kuluu unia näkemällä.

Otaikun ryhmä havaitsi yhteyden painajaisten ja kiihtyneen ikääntymisen välillä iästä, sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Ikääntymisestä kertoivat kaksi seikkaa, joista toinen on kromosomien päitä suojaavien telomeerien pituus, jotka lyhenevät, kun solu jakaantuu. Mitä vanhempi ihminen sitä lyhyempiä telomeerit ovat.

Jopa lapsilla telomeerit ovat painajaisunia useammin koettuna lyhyempiä kuin niillä, jotka eivät niitä näe.

Aikuisilla ikääntymisestä kertovat niin sanotut epigeneettiset kellot, jotka perustuvat geenien ilmentymisen eli toiminnan muuttumiseen.

Miten sitten painajaiset voisivat liittyä ikääntymiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan? Sen taustalla voivat vaikuttaa Otaikun mukaan kaksi ihmisen fysiologiaan ja kehon toimintoihin liittyvää tekijää.

Ensiksikin painajaisunet kohottavat stressihormoni kortisolin eritystä. Kortisoli on liitetty solujen pikaisempaan vanhenemiseen.

Toiseksi ahdistavat unet häiritsevät suoraan yöunia. Unen aikana kehon pitäisi keskittyä korjaamaan ja uusimaan soluja.

Säännöllisesti painajaisunia näkevillä 7-11-vuotiailla lapsilla on varttuneena suurempi muistisairauksien ja Parkinsonin taudin riski kuin rauhallisesti nukkuvilla.

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.6.2025, kuvat Pexels

Elämää maalla 72.

 

Alkavan masennuksen oireet ovat helpottaneet. En näe maailmaa enää synkkänä, enkä nuku liikaa. Tämä ehkä johtuu siitä, etten  jännitä kystofix-katetria enää ollenkaan Sehän laitettiin vatsan läpi suoraan virtsarakkoon. Sattui aika kovasti Iholla olevaa reikää pitää suihkutella tai desinfioida joka päivä. Sidetaitosta on vaikea laittaa. Se nyt vain roikkuu. Roikkukoon. Menköön rikki. Sitten päivystykseen 80 kilometrin matkan. Valukoon pissi. On käynyt niin monta kertaa, etten enää välitä - olen puutunut.

Olen nauttinut luonnosta päivinä, jolloin ei ole satanut enää illalla. Luonto on vehreä ja runsas. Olen kävellyt metsäautoteitä ja polkuja, joita täällä on vähän. Kohta alkaa nousta kantarelleja, ja mustikat kypsyä.

Kesällä en kasaa pakollisia menoja tai juhlia. Haluan vain nauttia luonnosta. Mietiskellen ja jotenkin vapaana.

Olen hurahtanut hapanjuuurileivontaan. Tilasin kirjan Leipä vallankumous. Olen lukenut netistä hapanjuurileivonnasta ja katsellut videoita. On paljon eri tapoja leipoa hapanjuuresta.

Tällä viikolla leivoin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ruispaloja ja toisella kertaa vehnäruisleipää.Ruisleipien teko ei ole niin monivaiheista kuin muiden leipien teko. Ruispalat olivat muodoltaan kuin kaupan ruispalat.Leikkasin ne lämpiminä puoliksi. Maku oli ihana ja aivan erilainen kuin kaupan ruispaloissa. Söimme ne jo leivontapäivänä, koska ne olivat niin hyviä. Aion leipoa myös perinteisiä ruislimppuja ehkä seuraavalla leivontakerralla. Pitäisi hommata paistokivi.

Tein taas raparperimehua, meillä on tosi runsaasti raparperia. Mehu on punaista ja tosi hyvää. Olemme jo juoneet viime viikolla tekemäni viisi litraa.

Köynnöskukat kasvavat hyvin. Laitoin myös lisää ikkunakurkkuja sisälle.

Kitkin taas puutarhaa, vaikka se olisi kiellettyä katetrin takia. Kitkin myös vanhojen kivetysten välit. Vaikka en tämän katetrin takia laittanut kasvimaata, kitkin myös sen. Lupiineja ja rikkaruohoja nousee tosi nopeasti. Mies ei ole leikannut viikatteella lupiineja joutomaalta. Ehkä leikkaan ne itse, kun en jaksa enää katsella niitä. Jos ei ota pois niitä juurineen, pitää leikata ainakin neljänä kesänä, kunnes ne eivät enää jaksa nousta.

Yhtenä päivänä paistoi aurinko ja oli helteistä. Menin makaamaan lötkötuoliin tarkoituksena saada rusketusta säärille, jotka ovat kuin valkeat kaksi sian potkaa. Kasvot suojasin leveälierisellä hatulla. Mutta ei minusta ole auringonottajaksi. Tuli niin kuumannihkeä olo, että menin puolen tunnin jälkeen sisälle - se siitä.

Kirjoitan tätä torstaina. Huomenna on aika kirurgiselle osastolle, jossa varmasti taas mitataan virtsasuihkun voimakkuus ja jäännösvirtsan määrä. Toivon, toivon niin hartaasti, että saisin jännitykseltä pissattua. Ystävä antoi aika voimakkaan rauhoittavan lääkkeen, jotta en jännittäisi, ja kaikki sujuisi hyvin. Jotenkin tunnen nyt, ettei pissaaminen onnistu rauhoittavasta huolimatta. Enkä silloin saa tätä ketetria pois -  paskamaista. Aion niin pyytää, pyytää, että lääkäri ottaisi katetrin pois. Vetoan siihen, että kotona pissaan normaalisti.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Hyvän mielen ruokaa

 

Suolistossa olevat hyödylliset mikrobit ovat myös mielen hyvinvoinnin tukijoukkoja. Niitä kannattaisi ruokkia kasvisvoittoisella ja kuitupitoisella ruualla, joka voi tutkitusti auttaa jopa masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa.

Mielelle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita ovat B12-vitamiini, folaatti, D-vitamiini ja rauta, joiden puutos voi aiheuttaa jaksamattomuutta ja mielialan laskua.

Kasvikunnan tuotteista saatavien polyfenolien runsas määrä voi vähentää masennuksen riskiä. Polyfenolit eivät ole ravintoaineita vaan kasvikunnan omia suoja-aineita, joilla on kuitenkin ihmiselimistössä hyödyllisiä vaikutuksia.

Pehmeisiin rasvoihin kuuluvat omega-3 rasvahapot laskevat elimistössä stressihormoni kortisolin tasoja ja auttavat torjumaan terveydelle haitallista matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty myös masennuksen riskiin.

Kuitupitoinen ruoka on ensiarvoisen tärkeää suoliston hyvinvoinnille, sillä se ruokkii paksusuolessa olevia hyödyllisiä mikrobeja. Ne tuottavat esimerkiksi lyhytketjuisia rasvahappoja ja aivojen välittäjäaineita, joilla voi olla merkitystä mielenterveyden tukemisessa.

"Suolisto ja aivot ovat toistensa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jonka monien ilmenemismuotojen tutkimisessa on vasta päästy raottamaan ovea", ravitsemustieteen dosentti ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen kertoo.

Aivokuvantamistutkimuksessa on tehty havaintoja siitä, että terveellisesti syövillä ihmisillä on suurempi hippokampuksen tilavuus. Hippokampus on aivojen osa, joka on tärkeä muistille, oppimiselle ja tunteiden käsittelylle.

"Kasvikset, hedelmät, täysjyväviljavalmisteet, pähkinät, kala ja hapanmaitovalmisteet näyttävät olevan myös tässä suhteessa suositeltavia ruokavalintoja", Ruusunen sanoo.

Kehon ja mielenterveyden hyvinvoinnin kannalta on sitä parempi, mitä monipuolisempi hyödyllisten mikrobien joukko suolistossa viihtyy.

Yhä enemmän alkaa olla tutkimusnäyttöä siitä, että terveellisesti syövillä voi olla pienempi riski sairastua masennukseen kuin ihmisillä, joiden ruokatottumuksissa on vähemmän suositusten mukaisia valintoja. Terveellisistä ruokattumuksissa voi olla hyötyä myös masennuksen hoidossa lääkityksen, psykoterapian ja muiden masennuksen hoitokeinojen tukena.

Ruokavalion ohella mielelle on merkitystä sillä, milloin ja miten syödään. Säännöllinen ruokarytmi voi ylläpitää säännöllistä päivärytmiä, mikä auttaa rytmittämään myös päivän muita tekemisiä. Ruusunen sanoo: "Mielenterveydellemme on hyväksi, että päivissä on rytmiä ja rutiineja."

Tasapainoisessa ruokasuhteessa ei ole välttämättä erikseen kiellettyjä ja sallittuja ruokia, vaan kaikenlaisista ruuista on lupa nauttia. Vaikka pyrkisi syömään pääosin terveellisesti ja suositusten mukaisesti, liika ehdottomuus ja tiukat säännöt voivat heikentää ruokasuhdetta. Ehkä perinteinen tapa syödä terveellisesti 80% ja herkkuja 20% päivässä on hyväksi.

"Joustava ja salliva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen tukee mielenterveyttä. On tärkeää, että saamme ruuasta ilon ja mielihyvän kokemuksia", Ruusunen huomauttaa.

Ruokahetken rauhoittaminen on mielenterveysteko, jota ei pitäisi häiritä esimerkiksi lukemalla, jatkuvalla kännykän selailulla tai television tai suoratoistopalvelujen katselulla.

Yhdessä syöminen voi vahvistaa sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuudentunteita. Tämä on yksi hyvä syy lisää jättää muut viihdykkeet pois ruokapöydästä.

"Ruokailu on parhaimmillaan yhdessäoloa ja yhteinen rauhoittumishetki päivän aikana", Ruusunen sanoo.

Lähteet: Diabetes 3.6.2025, kuvat Pexels