perjantai 24. huhtikuuta 2020

Laihdutusta ja viisasta pelkoa



Olen nyt riemullisesti pudottanut painosta sen kilon, joka tuli pääsiäisen herkuttelun aikaan. Painan nyt 71 kiloa. Olen laihtunut 3 kuukauden ja 2 viikon aikana 10 kiloa. Lähtöpaino oli siis 81 kiloa. Olen ylipäätänsä kärsimätön ihminen ja ihmettelen sitä, kuinka kärsivällinen olen ollut tässä laihdutuksessa. Mutta ehkä se on niin tärkeää esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen torjumisessa, että olen ollut säntillinen. Sokeriarvot olivat koholla ennen laihduttamista, nyt ne ovat viitearvojen sisällä. Jees!  


              Kasviksia ja proteiinina kikherneet.

Viime kerralla tästä laihduttamisesta kirjoittaessani mietin, alanko käyttää Nutrilettia. Niitä pirtelöitä tai keittoannospusseja käytin  13 vuotta sitten laihdutuksessa, jolloin tiputin painoa hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi 13 kiloa. Hulluna liikkuen ja raastavaa nälkää tuntien.

Päätin, että en käytä Nutrilettia ja erittäin vähäkalorista dieettiä. Syynä siihen on ehkä se, että jos käyttää Nutrilettia, ei opi laihdutuksen jälkeen järkevää syömistä. Terveellistä syömistä, kun on kikkaillut noitten annospussien kanssa. Ja en halua kauheaa, pysäyttävää nälkää. Koska rakastan kasvisruokaa, syön sitä. Thats it.


Lisäksi olen tämän "laihdutusurani" aikana huomannut, että mitä tiukempia säännöksiä laitan syömiseen, sitä suurempi halu on toimia niitä vastaan. Kielletty kiehtoo.  Siksi syön jälkiruuaksi pari palaa tummaa suklaata.

Ymmärrän nyt, että ei pidä olla liian ehdoton. Marjoja voi syödä mielinmäärin, hedelmiäkin, vaikka niissä on paljon sokeria.  Minusta kylläisyydentunne ratkaisee laihduttamisen onnistumisen. Se kylläisyys on saavutettu kasviksilla, palkokasveilla, hedelmillä ja marjoilla. Vähärasvaisesti syön yleensä palkokasveja proteiinina. Kylläisen ihmisen on parempi tsempata syömisen haasteisiin.

 Tein falafel pyöryköitä.


   Taikina
              Pyörittelin pyörykät seesamin siemenissä.



Koska minä  tykkään ruuasta ja syömisestä, syön vatsani täyteen. Ja aina voi säätää syömistä vähäkaloriseen ruokavalioon. En tosin laske kaloreita, en osaakaan, enkä ole innostunut koskaan elintarvikkeiden kaloritaulukoista. Mitä vähemmän kiinnittyy ruokaan sitä vähemmän se on mielessä.  Kyllähän nyt järkeni sanoo esimerkiksi, missä ruuassa on paljon rasvaa ja paljon proteiinia, hiilihydraatteja. Proteiinia tarvitsen, että lihakset eivät ala häviämään, hiilihydraatit on elinvoimaa. 

Päädyin nyt vastikään siihen, että laihdutus on minulla nyt vähän vaikeaa liikuntatottumusten takia. En ole tiputtanut painoa suunnitelmini mukaisesti. Mutta se ei ole liian vakavaa ja tärkeää. Olen kävellyt ripeästi tunnin päivässä. Nyt myös teen lihaskuntotreeniän kehon omalla painolla vähintään kolme kertaa viikossa. Tuntuu siltä, etten saa vatsamakkaroita muuten häviämään.  Ne voivat olla ikuisia vaihdevuosien takia. Joten jaksaa, jaksaa. Vatsatreenit on raskaita. Mutta kuten kaikki varmasti tietää, liikunta palkitsee. On hyvä olo kaiken ählinnän jälkeen.  

Iltapalana marjakiisseliä ja sienisalaattia, jota minän himoitsen, se on yksi  yksi lempiruokani.

Välillä pelko ropsahtaa, hakkaa, hakkaa kuin oksa vasten ikkunaa. Myrskyssä. Niin kuin myrsky kulkee metsän läpi. Tuuli tuulee missä tuulee. Korona pelottaa. Olen joskus tummissa, syvissä vesissä. Musta noita soutaa mustaa venettä mustassa, syvässä joessa. Aamun reunalla olen yksin. Metsäkin, kumppani, työntää pimeitä puita. Melankoliaa.  Onneksi nämä on vain hetkellisiä tuntemuksia. Ne menee ohi. Tiedän, että ne menee ohi. Kun vain suljen hetkeksi silmäni ja olen ajattelematta mitään.Viisas pelko tulee tilalle. Lempeästi. Kuin iltarusko.




Vielä viisaasta pelosta koronan aikaan. Viisas pelko on pelkoa, joka ei kaappaa mukaansa. Se ei ole pelolle antautumista vaan viisasta oman pelon kohtaamista. Pelkoa, jotta arjessa muistaa, että elämme poikkeusajassa ja ottaa viranomaisten neuvot todesta.


Osa ihmisistä unohtaa pelon liiankin helposti ja alkaa suhtautua vallitsevaan tilanteeseen välinpitämättömästi. Osalla taas pelko voi haitata arkea liiaksi. Silloin pelko ei enää ole viisasta pelkoa.

Hyvää viikonloppua kaikille!







16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä Mentaalimatkaaja. Yritän sitä, ettei tulisi niin sanottuja koronakiloja. Pysyn melko jämtisti laihdutuksen tavoitteessa. Ja aikaa on.

      Poista
  2. Ole ylpeä onnistumisista. Olet selkeästi oikealla tiellä <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommentistasi Onneli Winter. Pääsiäisen kilo on nyt poissa. Vappuna taas varmasti teen munkkeja, itse tehtyä perunasalaattia, vihreää salaattia, tuoretta leipää ja tahnoja sen päälle, simaa, joka on jo pullotettu. Vappuna on onneksi yksi ainoa varsinainen juhlapäivä, jota haluan juhlia, koska se on perheessä jo perinne. En halua nyt olla liian tiukka ja täsmällinen tässä laihdutuksessa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos sulle Marja, susta on tullut mulle inspiraation lähde, kun muutama viikko sitten löysin blogisi. Yritin jo silloin laittaa jotain kommenttia, mutta se kyllä hävisi kuin tuhka tuuleen. Olen suunnilleen samoja ikiä kuin sinäkin ja minulle on käynyt ihan samalla lailla, että painoa tulla hupsahti ihan huomaamatta 5-6 kg lyhyessä ajassa, vaikka lähtötilanteessakin olin jo ylipainon puolella. Eikä mitkään konstit, ei edes ne ennen toimineet, tuntuneet tepsivän siihen. Yli viis'kymppisenä sitä en enää hoikistunutkaan vain syömällä säännöllisesti terveellistä, proteiini- ja kasvispitoista ruokaa ja lisäämällä liikuntaa. Ruoka maistuu niin hyvin, että annoskokoja oli pakko ruveta pienentämään. Se on tarkoittanut ensi vaiheessa nälän tunteen sietämistä. Kun sitä niin toitotetaan, että laihduttaessa ei tarvii tuntee nälkää, tunsin olevani poikkeus säännöstä. Oli lohdullista, kun löysin blogisi ja sain lukea, että alkuvaiheessa sinullakin oli nälän tunnetta. Mulla lähtötilanne oli vuoden alussa 78 kg (pituus 166 cm). Alkuvuosi meni junnatessa, mutta nyt on alkanut tapahtua :) Eli kiitos sulle ja jatka ihmeessä laihdutusaiheesta kirjoittamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Anonyymi. Olen todella iloinen, jos kirjoitukseni ovat olleet sinulle jonkinmoinen inspiraation lähde. Kyllä viisikymppisen on työläämpää laihduttaa kuin nuoren ihmisen. En todellakaan usko, että minä olisin laihtunut vain säännöllisellä syömisellä ja jopa ruuan syömistä näin ylipäätänsä lisäämällä. Ei ole vaikutuksia viisikymppiseen, kun aineenvaihduntakin on hidastunut.

      Minulla oli vahvakin näläntunne laihdutuksen alussa, mutta uskon, että puolukka ja pätkäpaasto auttaa nälänsiedossa. Ihanaa että sinulla on alkanut tapahtua laihduttamisessa, paino on keventynyt. Minun mielestä ei sinun lähtöpainokaan suuri ollut lainkaan. Mutta kaikki kokee omalla tavallaan kehossa olemisensa. Paljon, paljon tsemppiä sinulle!

      Poista
    2. Totta kyllä, että ylipainoa ei ole hirveästi. Mutta terveyden takia rupesin sinnittelemään laihtuakseni. Korvalääkäri suositteli :D Minulla on lievä uniapnea, jota ei haluaisi päästää pahemmaksi ja laihtumalla se voisi nykyisestäkin lievittyä. Lisäksi kuluneet polvet eivät tykänneet yht'äkkiä lisääntyneestä painosta. Ulkoisen olemuksen muutos toki on ok, mutta enemmän arvostan kipujen vähentymistä ja pirteämpää oloa riittävän unen ansiosta. Toki kärsin unihäiriöistä sitten ihan psyykkisistä syistä, mutta se on toinen juttu. Muuten, olen nyt minäkin innostunut puolukasta, kiitos siis vinkistä.

      Poista
    3. Kiitos kommentistasi Anonyymi. Minulla on aivan sama juttu, että rupesin laihduttamaan terveyden takia, kun verensokeriarvot oli koholla. Nyt ei ole enää. Joten laihduttaminen tepsii. Varmaan auttaa sinuakin terveystilanteessa. Tiedän tuon, että paino lisää nivelkipuja, ehkä myös alkavaa nivelrikkoa. Toivon, että uniongelmasi parantuu. Omasta kokemuksesta tiedän, että se on oikea viholainen. Hyvää vapun odotusta sinne!

      Poista
  5. Hienoa tekstiä tuossa kappaleessa 'Välillä pelko ropsahtaa... ' Kyllä tämä tilanne syö mieltä ja energiaa. Itse pakenen pihalle ja kirjoihin, mutta tuntuu rankalta se ajatus, että tämä pitkittyy vaan. Toki iloitsen, että olen terveenä pysynyt.

    Hienosti hoikistuttu! Mies laihtunut 4,5 kg, minä vain kolme. Tyssäsi minulla tähän koronahässäkkään, mutta ei sentään ole noussut takaisin. Viileämpi viikonloppu tulossa, mutta viikonloppu silti. Iloa ja tyyneyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi riitta k. Tämä tilanne vaatii normaalista ajatustyöstä pois energiaa, joka sitoutuu poikkeustilaan. Pitäisi vältellä niin sanottuja koronakiloja. Hei, eikö sinulla ollutkin pudottaa painoa kolme kiloa.Tosin nälkä kasvaa nälässä.

      Poista
  6. Kirjailijan tekstiä tuo "Välillä pelko ....... ...." Voisiko tämän tilanteen aiheuttamia tuntemuksia enää paremmin kuvata.
    Olet laihtunut hienosti. Olen jostain syystä helpottunut, kun päätit jatkaa kasvisruualla patukoiden ja jauheiden sijaan. Perustelit päätöksesi hienosti.
    Minulla on vasta karissut pari reissussa hankituista kuudesta lisäkilosta, mutta ulkotöissä ne loputkin lähtevät.
    Ihanaa viikonloppua Marja!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommentistasi Kirsti. Varmaan kilot tippuvat ulkotöissä, ja teillä on niin paljon tai melkein kokonaan omavaraistalous. Tiedä häntä...kirjailijan tekstiä. Oma kaunokirjallinen käsikirjoitus on ollu liian pitkään jäissä. Kirjoitin sitä öisin, eikä se sovellu pätkäpaastoon. Otetaan yksi tärkeä asia ajallaan, toiselle asialle tulee sitten aikansa.

    Juu, en ole alkanut käyttää Nutrilettia. Mennään tällä samalla laihduttamisella eteen päin. Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
  8. Viisaita sanoja, pelolle ei saa antaa valtaa, eikä myös vihalle, mitä näkee nyt myös paljon. Onnea ja ymmärrän hyvin kärsimättömänä ihmisenä, että kärsimättömälle ihmiselle vasta tuo kärsivällisyyskin on jo saavutus. Huippua ja nuo falafel pyörykät, nam. .)

    Sydämellistä sunnuntain jatkoa Marja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos komentistasi Tiia. Sinäkin kärsiämätön ihminen. No, on meillä hyvää muun muassa se, että ollaan aikaisin töissä. Olen kovasti iloinen, kun laidutus tuo tuloksia. Hyvää iltaa sinulle!

      Poista
  9. Hyvä postaus! Kiitos. Omaa pelkoani koronaa kohtaan olen miettinyt. Onko minussa jotain vikaa, kun en pelkää sitä. Ehkä se ei ole vielä tullut tarpeeksi lähelle. Onnittelut hienosta laihdutusurasta ja mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Erikoiset Asantuntijat. Sinä olet erikoinen ihminen siinä mielessä, ettet pelkää koronaa, ollenkaan. Totta kai sitten pelko aukeaa, kun joku lähellä ja sukukin, sairastuisi.Sinullekin hyyvää viikonlkua.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!