torstai 21. helmikuuta 2019

Sairaanhoito kokonaisvaltaisemmaksi




Useilla sairaalakeikoilla olen huomannut, että minua hoidetaan välillä vain diagnoosina. Ei puututa elämääni kokonaisvaltaisesti. Ei joskus kysytä edes sitä, miltä vointi tuntuu? Samoin  koko lääkärivastaanoton lääkäri saattaa  kirjoittaa tietokoneelle diagnoosiani ja sen hoitoa. Tämä ketuttaa, koska haluaisin puhua lääkärin kanssa, mutta en uskalla lopettaa hänen tietokoneella napsutteluaan. Voihan olla, että he joutuvat kirjoittamaan ylös vaivani ja sen hoidon jo vastaanottoajalla, koska niin halutaan säästää. Enpä ole kysellyt.



Kun henkeä ahdistaa mennään keuhkolääkärille. Kun sydämeen sattuu mennään kardiologille. Syöpää hoitaa onkologi. Kuka olisi huolestunut koko ihmisestä?

Ja olipa sairaus mikä tahansa, suurin osa ihmisistä haluaisi tulla hoidetuksi kokonaisena ihmisenä. Ei oirekimppuna tai diagnoosina.

Kokonaisvaltaisuudelle ei ole lääketieteessä yksiselitteistä käsitettä.
Mutta kuitenkin pyrkimyksenä on - jos on aikaa - hoitaa potilasta psykofyysisenä kokonaisuutena.




Ensimmäisenä vuonna lääkärikoulu aloitetaan heti kertomalla, että ihminen ei ole mikään tauti.  Vaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Mutta miksi tämä ei yleensä näy lääkärin työssä? Unohtuuko ensimmäisen opiskeluvuoden oppi opiskeluvuosien ja työvuosien karttuessa?

Ihmisen luonteen, elinympäristön ja olosuhteet huomioiva hoito antaa paremmat mahdollisuudet hoitaa kuin vain pelkkään lääketieteelliseen ongelmaan keskittynyt hoito.

                        
                         Hospitalisti näkee kokonaisuuksia
Oulun lääketieteelliseen tiedekuntaan on otettu hospitalistin lisäkoulutusohjelma. Tämän lisäkoulutuksen käynyt lääkäri osaa suhtautua potilaaseen kokonaisuutena.



Laajempia kokonaisuuksia hallitseville hospitalisteille on kysyntää. Hospitalistin tarkoitus on parantaa hoidon laatua ottamalla potilas kokonaisuutena huomioon. Samalla lääketieteen erityisosaajia vapautuu lääketieteen tehtäviinsä.

Hospitalisti voi parantaa potilaan kuntoutusmotivaatiota. Useimmissa sairauksissa - kuten verenpainetaudissa, diabeteksessa - on yleiset hoitotavoitteet, joita potilas ei ikävä kyllä aina ymmärrä. Hospitalisti auttaa potilasta ymmärtämään sairauttaan, sen lääkehoitoa ja mahdollista kuntoutusta.



                                 Konstit kivunhoitoon
Kivuista kärsivän kokonaisvaltaisempaa hoitoa voivat usein tukea lääkkeettömät hoidot. Pitkäaikaista kipua saattavat  auttaa mielen ja kehon yhdistävät hoidot kuten jooga ja tietoisuusharjoitukset.

Chicagon yliopiston vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että ne potilaat, joiden luona vieraili päivittäin terapiakoira, tarvitsivat keskimäärin 28 prosenttia vähemmän kipulääkitystä  kuin ne joiden luona terapiakoira ei vieraillut.



Jos lempimusiikin päivittäinen kuuntelu kuuluu elämään, krooninen kipu vähenee neljänneksellä. Ja hyvinvointi lisääntyy.

Mitä mieltä sinä olet ihmisen kokonaisvaltaisesta hoidosta?








Lähteet: Hyväterveys 6/2018, kuvat Pxabay

7 kommenttia:

  1. Ehdottomasti ihminen on kokonaisvaltainen olento, eli kyllä kiitos. Toki lääkäreiden tulee erikoistua ja eivät voi tietää kaikkea kaikista sairauksista. Kurjaa on, että lääketiede paljolti vieläkin sulkee kaiken muun, kuin lääkkeet. Kuten vaikka masennusta hoidetaan lääkkein, kun terapia itsessään voisi joissain tapauksissa riittää.

    Ihanaa torstaita Marja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Tiia. Lääkärit saa oikeasti rahaa lääkeyhtiöltä, jos lääkäri suosittaa monista vaihtoehdoista juuri tiettyä lääkettä. Ja niin aina mennään lääkkeillä. Kuten sanoit, moni masennus paranisi pelkällä psykoterapialla, jos masennus ei ole vaikea vaan keskivaikea tai lievä.Mukavaa, aurinkoista torstai päivää sinulle!

      Poista
  2. Lääkärit eivät tosiaankaan osaa kohdata ihmistä kokonaisuutena, inhimillisenä olentona, jolla on yksilöllisyys ja mieli ja tunteet. Samoja kokemuksia on minullakin, kuin sinulla Marja, siitä että lääkäri naputtaa konettaan suurimman osan vastaanottoajasta. Se on sitä, kun ei ole muka meillä varaa maksaa puhtaaksikirjoittajille palkkaa, vaan lääkärin pitää olla sekä sihteeri että diagnoosin tekijä yhtä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva kommentistasi. Yksikään yleislääkäri ei ole ottanut minua vastaan kokonaisvaltaisesti. Voisi vaikka kysyä miten kotona menee? Miten muuten voit? Onko mielessä jotakin? Onko ollut alakuloa tai surua? Jees, selvitit tuon tietokoneen napsutuksen. Ei siis ole enää puhtaaksikirjoittajia. Säästö on täysin väärä. Kuinkahan moni potilas on saanut huonoa hoitoa sen takia? Pitkällä aikavälillä säästöä ei tule vaan menoja. Kivaa torstaipäivää sinulle!

      Poista
  3. Sinulla Marja on aina niin mielenkiintoisia aiheita että en malta pitää näppejäni erossa.Tuota olen aina ihmetellyt miksi lääkärit eivät hoida kokonaisvaltaisesti,osasyy siihen että kouluttauduin luontaisalalle,olen kuitenkin sitä mieltä että koululääketieteen ja luontaishoitojen kuuluu toimia käsikädessä. Muistan kuinnka kokonaisvaltaisesti minun korkeaa verenpainettani hoidettiin,sain hoitoa lääkäriltä joka oli myös homeopaatti,kyseli muunmuassa minkälaisia unia näen,minkälaisiin ruokiin tunnen vetoa jne.Opiskelin vanhan suomalaisen hoitomuodon Kajavahieronnan joka ottaa ihmisen kokonaisvaltaisena,antaa ohjeita terveelliseen elämään ja tukee henkistäkin puolta. Tuo hospitalistin lisäkoulutusohjelma onkin mielestäni tervetullut lääkärin koulutukseen. Jos on tutustunut vanhoihin hoitomuotoihin esim. kiinalaiseen lääketieteeseen niin niissä potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Minusta on tosi halventava termi kutsua luontaishoitoja uskomushoidoiksi,tosin alalla on monenlaista hoitajaa, sellaisiakin joilla ei ole minkäänlaista tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta.Itse olen koulutettu luontaishoitaja peruslääketieteen opintoineen, ravinto-ja luontaisneuvoja ja opiskellut monenmoista alaan liittyvää, tässä kuussa tuli täyteen 20 v kun hoitolaa olen pitänyt.Keskustelin meidän kunnanlääkärin kanssa aikoinaan kun opiskelin näitä juttuja ja hän oli kyllä tosi myötämielinen näihin,kysyin joskus häneltä jotain ravintojuttua niin totesi vain että sinä tiedät nämä paremmin. Ravintopuolen koulutusta soisin lääkäreille hieman enemmän,minusta se on aika tärkeää. Varmaankin tyttäresi osaisi ottaa potilaansa kokonaisvaltaisena, luulen että lääketiede kehittyy tähän suuntaan. Minunkin hoitopöydälleni on eksynyt joskus lääkäreitä ja on kehkeytynyt mielenkiintoisia keskusteluja. Oikein mukavaa torstaita sinne :-)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Pihakeiju kommentistasi. Ja kiitos jos minulla on sinun mielestä kiinnostavia aiheita.Hienoa että keksit kouluttautua Kajavahierojaksi. Se voi ehkä olla henkisesti raskasta, kun ihminen kertoo pahojakin huoliaan hieronnan lisäksi, mutta siitä saakin varmaan voimaa, kun potilas on tyytyväinen. Ehkäpä koululääketieteen ja luontaishoitojeen on hyvä kulkea käsikädessä kuten sanoit. En yhtään ihmettele sinun halua siirtyä luontaishoitoon, kun suurin osa lääkäreistä ei ajattele potilasta kokonaisvaltaisesti.Kiinalainen lääketiede on kiinnostavaa. Olen suunnitellut meneväni tuon haima-sappivaivani takia Lahteen kiinalaista lääketiedettä harjoittavan lääkärin pakeille.Tavalliset lääkärit sanoo, ettei sille löydy syytä kuin korkeintaan perintötekijöistä ja että se on minun ominaisuus. Onneksi olkoon 20 vuodesta luontaishoitajana!Sinulla on monenmoista tärkeää opintoa takana. Olet varmasti hyvä työssäsi. Mukavaa torstai päivää!

    VastaaPoista
  5. Taas täyttä asiaa Marja.
    Erikoistuminen on ollut trendinä jo pitkään. Tottahan se lisää tiettyjen elinten ja niiden sairauksien tuntemusta, mutta, mutta ......... Kuten sinä ja monet kommentoijat ovat sanoneet ihminen on kokonaisuus.
    Olen kuullut, että uusisssa ei vanhoissa lääkärien koulutusohjemissa opetetaan myös ihmisen kohtaamista. Ehkä se ei siksi vielä näy käytännössä.
    Kuka olisi huolestunut koko ihmisestä? Aiheellinen kysymys.
    Tohtori Kiminsinkiä on vähän.
    Hyvää tätä päivää ja huomista Marja <3

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!