Minä en ole täydellisyydentavoittelija. Pyrin tekemään päivän työt keskitasoisesti. Työni ei loppuisi koskaan. Jos tavoittelisin täydellisyyttä. Aina olisi lisää hiottavaa ja viimeisteltävää muun muassa oppituntien suunnittelussa.
Perfektionisteilla on velvollisuudentunto kasvanut liian suureksi. Jos tavoittelee kympin suoritusta. Se on raskas paino harteilla. Perfektionisti pyrkii virheettömään jälkeen. Mutta ei voi yleensä saavuttaa sitä. Kukaan ei ole täydellinen. Perfektionisti on melkein aina työnarkomaani.
Perfektionismi johtaa mikromanagerointiin. Jokaisen asian varmisteluun ja hiomiseen. Täydellisyyttä voidaan tavoitella myös silloin, kun omaan osaamiseen ja ammattitaitoon ei luoteta tarpeeksi.
Kasvatustieteen pofessori ja filosofi Juha T. Hakala antaa joitakin neuvoja täydellisyyden tavoittelun raskaasta taakasta luopumiseen.
1) Jos on paljon tekemättömiä töitä. Niistä kannattaa tehdä lista, ja yliviivata sitten tehdyt työt. Missään nimessä lomalla ei saa tehdä to do-listoja
2)Hyödynnä omia vahvuusalueitasi. Se tehostaa työtä. Pitäisi hyväksyä se, ettei välttämättä työskentele samoin kuin työkaveri.
3)Viipaloi isot työt pienempiin osatavoitteisiin.
4)Kiinnitä huomio itse työprosessiin. Älä koskaan mieti valmista työtä. Etenkin jos se on iso.
5)Arvioi itse ennen työn aloittamista sen vaatima laatutaso. Hyvin harvoin se on kymppi. 7-, korkeintaan 8 riittää tavallisessa elämässä.
6) Erittäin mielenkiintoinen ohje on tämä seuraava: käännä ajatuksesi kokonaan nurin. Korvaa laatu määrällä. Tee paljon ja huonosti. Jos rima on liian korkealla. Sitä ei saavuta koskaan ja pettyy. Jos laskee rimaa, ylittää sen. Siitä saa sisäisen tyydytyksen tunteen, ja voimavarat kasvavat.
Onko sinulla taipumusta perfektionismiin?
Lähteet: Helsingin Sanomat 10.6.2018, kuvat Pixabay, omat
