Elämää maalla 80.

 

En saanut kuvaa tähän alkuun.

Halkohommat sen kuin jatkuvat. Saatiin taas lahjoituksena vaahteraa ja pihlajaa, jotka ovat hyviä lämmityspuita, koska palavat niin hitaasti. Minä edelleen poimin halkoja kottikärryyn, roudaan ja pinoan niitä. Nyt homma on alkanut käydä alaselkään. 

On ollut niin ihanan lämpöistä, että on ollut hyvä olla ulkona. Välillä hiki virtaa. Silti olen käynyt kuntosalilla suuresti iloiten. Ajattelen myös vanhuutta. Silloin on hyvä olla lihaksissa voimaa.

Kansalaisopiston ATK-kurssi alkoi. Olin nuorin siellä - mutta silti ihan pihalla. Tehtiin tiedostoja ja sitten avattiin niitä. Ei onnistunut. Piti pyytää kurssin opettajaa avuksi. Kurssin nimi on Pulmabaari. Joten ajattelin, että voi pyytää pulmiinsa apua.

Kuvien siirtäminen puhelimesta tietokoneeseen ei vieläkään onnistu. Blogiin kuvat tulevat, jos painan puhelimesta  "jaa" näppäintä ihmeellisestä tähdestä.Tämän opin itse. Mutta kuvia ei voi käyttää muuhun kuin blogiin. Sovittiin, että opettajan kanssa pidämme tästä asiasta yksityistunnin, johon on vielä paikkoja jäljellä. Toivottavasti silloin opin. Pitää kyllä heti toiseen kertaan treenata opettajan seuratessa. Minua digiblondia.

Oltiin miehen kanssa kävelemässä löytämäni polkua aivan ihmeellisen kauniissa paikassa. Puut ovat mäntyä, ja niiden alla on kaunis jäkäläkerros. Polulla on suuria korkeuseroja. Ehkä pidän polusta siksi, että se muistuttaa syntymäpaikkani Kainuun metsiä. Polun varressa kasvoi paikka paikoin kantarelleja, mutta meillä ei ollut koria ja sieniveistä mukana. Ehkä myöhemmin menemme poimimaan kantarellit, joita on valtavasti tänä vuonna. Olemme syöneet niitä eri muodoissa ja ahtaneet osan pakasteeseen. Rouskut olen nyt suolannut.

Omenoitakin on tänä vuonna paljon. Olen tehnyt pari kertaa piirakkaa. Suurin osa on mehustettu. Siihen hyviä on vähän raa`at omenat.

Hapanjuurileivonta jatkuu. Leivon kaksi kertaa viikossa kaksi isoa leipää. Eihän me jakseta puputtaa niitä noin paljon, joten olen vienyt niitä naapureille, joilta olen saanut kiitosta mausta ja rakenteesta. On ollut monimutkaista selostaa, miten hapanjuurileipä tehdään. Koko prosessin aluksi viikko juuren tekoon. Sama juurta käytetään aina leipomiseen. Onneksi minulla on hyvin vahva vehnäjuuri. Sitten  kymmenen vaihetta leipomisessa. Ei missään nimessä hiivaa! 

Yhtenä päivänä alkoi tehdä kovasti mieli piimäkakkua. Koska oli kotona kaikki raaka-aineet, tein oitis. Nyt syömme sitä päiväkahvilla. On niin hyvää!

Meidän 17-vuotiaasta Kille-kissasta on tullut hyvin ronkeli ruuan suhteen. Kaikkia ruokia hän syö alkuun kerran, mutta sitten pitää vaihtaa ruokaa. Vain Gourmet-, Sheba-kissanruoka ja muikut maistuvat. Mutta Kille on jo niin vanha, että hän saa, mitä haluaa.

Kävin yhden ystäväni kanssa kahvilla. Minä söin juustokakkua, hän viinerin. Juttelimme vaivoistamme, maailmanmenosta ja kuulumisistamme. Putin ja Trump. Gazantilanne ja Ukraina. Droonit Puolaan. Ahdistaa.

Jo aiemmin tällä viikolla kirjoitin siitä, miten hyvä suhde meillä mieheni kanssa on 30 vuoden avioliiton jälkeen. Koen olevani täysin turvassa hänen kanssaan. Rakastamme paljon. Olen suunnattoman onnellinen tästä.

Hyvää viikonloppua kaikille!