Elämää maalla 63.

 

Pääsiäispyhät, sunnuntai ja maanantai menivät nopsaan. Kiirastorstai, pitkäperjantai ja lauantai eivät ole varsinaisia pääsiäispyhiä. Ensimmäisenä pääsiäispyhänä söimme hyvin. Alkuruuaksi sienikeittoa; pääruuaksi lohta, parsaa, salaattia ja puoliksi lohkottuja perunoita uunista (leikkauspinta sivellään ölyllä ja maustetaan mustapippurilla, kuminalla tai rosmariinilla ja suolalla, minä suosin kuminaa). Jälkiruuaksi söimme perinteistä rahkapiirakkaa.

Tämän kestokatetrin aluksi tunsin vihaa, surua ja katkeruutta. Nyt pahoin pelkään, että suru on muuttunut masennukseksi: nukun 10-11 tuntia yössä ja silti olen niin väsynyt, että nukun kahden tunnin päikkärit.

Tai sitten  olen vain väsynyt tämän kestokatetrin säätöön. Yksi osa meni taas rikki. Onneksi sain sairaalasta mukaani osan, jossa oli tämä vuotava osa. Neuroottisesti kokeilen usein, että katetrin pieni letku ei ole liian tiukalla - niin tiukalla, että virtsarakossa oleva varsinainen katetri pullahtaisi pois.

Alapää pitää pestä aamuin illoin. Katetrin osiin saa koskea vain desinfiouiduin käsin. Käteni ovat kuivuneet. Olen väsynyt myös näihin toimiin. Niin väsynyt.

Onneksi ensi viikolla pääsen tästä hökötyksestä eroon, kun virtsarakkoon sijoitetaan vatsan läpi katetri ja virtsa tulee vatsan päällä olevaan putkeen ja pissa sitten pussiin, jonka voi tyhjentää - näin otaksun. En tiedä paljon toimenpiteestä ja sen seurauksista. Enkä googleta. Toivon, että elämä olisi tämän jälkeen helpompaa - mutta en ole varma. Ainakin virtsaamista voi harjoitella. 

Yksi väsymykseni syy on se, etten saa käydä kuntosalilla. Tajuan nyt, että se oli minulle hyvin tärkeää. Tuntuu, kun jännitteitä tulisi kroppaan ja mieleen.

Kylvin tällä viikolla krassin. Taimia tulee varmasti liian paljon, mutta tungen ne kuitenkin köynnöskukkaseinään. Panen monta taimea yhteen ruukkuun.

Aitoelämänlangan ja mustasilmäsusannan latvoin, jotta taimista tulisi tanakoita. Kelloköynnökseen en ole koskenut. Olen ihaillut sen taimien pontevaa tarttumista tukikeppeihin. Tarkastan taimet ensimmäisenä aamulla. Nyt odotan innolla, kuinka krassit itävät. Samoin avocadon itämistä. Se on kokeilussa. Myös kultaköynnöksen kaksi pistokasta.

Olen nykyisin kotirouva. Sanoin itseni irti työpaikasta. Se oli pitkän harkinnan tulos.

Miten kotirouvan päivä sujuu:

Herään kahdeksan ja yhdeksän maissa. Tarkastan nuo taimet ja itämisen. Teen aamutoimet. Pesen kasvot. Laitan luonnonretinoliseerumia, päivävoidetta ja silmänympärysvoidetta. Jos lähden jonnekin meikkaan kevyesti. Meikkivoidetta, poskipunaa ja huulipunaa. Silmiä en meikkaa, joten meikkaaminen sujuu nopsaan. Föönään kuitenkin hiukset.

Syön yleensä aamulla jugurttia, jossa on kaksi kourallista pakastemarjoja, kauraleseitä ja mysliä. Minä kahvikissa juon kaksi kuppia kahvia. Syön lisäravinteet ja lääkkeet. Näin keväällä otan rautakuurin. Syön lisäksi omega kolmosta, koska kalaruokaa on vain noin kerran viikossa. Lisäksi D-vitamiinia, B 12:sta ja monivitamiinia.

Sitten teen kotitöitä. Pesen muun muassa joko keittiön tasot tai vessan. Pyykkään. Pesen astioita. Sitten onkin tullut aika laittaa lounasta. Mies on lihansyöjä, ja siksi kokkaan toisinaan hänelle liharuokaa, vaikka lihan haju kuvottaa minua.

Itse syön papuja tai papupihvejä, linssikeittoa, Muun kasviskebablastuja tai jotakin muuta kasvisvisvalmisruokaa ja kaksi näkkäriä. Syön myös kourallisen värikkäitä wokkivihanneksia,kaksi korallista  hapankaalia ja juon piimää.Mies syö melko usein samaa ruokaa. Noita hapanmaitotuotteita syön siksi, että olen syönyt jo kuusi antibioottikuuria tämän katetrin aikaan. Se aiheuttaa helposti virtsarakon tulehdusta. Vatsan mikrobisto on varmasti todella huonossa jamassa.

Välipalaksi syön hedelmän. Päivälliseksi jotakin keittoa. Iltapalaksi usein 1-3 ruisleipää juustolla ja paprikalla tai kaurapuuroa.

No, nyt tämä päiväjärjestys juuttui tuokaan, koska pidän ruuasta.

Lounaan jälkeen kirjoitan tätä blogia. Sitä ennen siis nykyisin päikkärit. Aikaa menee noin tunti, olen Facebookissa tunnin ja Instassa noin tunnin.

Illalla käyn reippaalla kävelylenkillä. Ihailen luontoa metsätiellä. En uskaltanut melko pitkään aikaan käydä lenkillä, koska tammikuussa tajunta sumentuin hetkeksi ja kaaduin ensiksi ojaan ja yhä sitten lenkin aikana tielle. Minulla oli tuolloin jo keuhkokuume ja kuumetta, jota en mitannut kuin yhden kerran illalla ja se oli 8,5 astetta.

Ajattelin, että se oli vain joku kohtaus.Kun menin päivystykseen virtaputkentulehduksen takia CRP-arvoni oli  muistaakseni 154, kun sen pitäisi olla alle viisi. Minulla oli kuumetta 39,7 astetta. Mieli oli sekaisin. Jouduin osastolle ja minulla todettiin keuhkokuume. Olin myös ollut varmaan virtsarakon tulehduksessa kaksi viikkoa. Join karpalomehua ja se auttoi vähän kihelmöintiin. Oi, jospa olisin tajunnut tuolloin mennä lääkäriin ja syönyt antibioottikuurin, tätä härdelliä ei ehkä olisi lainkaan.

Luen pari tuntia. Nyt uudelleen Michel Tournierin Kolmen kuninkaan kumarrusta. Rakastan hänen kirjojaan! Katson suoratoistopalveluista elokuvan tai sarjoja. Yleensä tähän nukahdan. Sängyn viereen kasaan tyynyjä, ettei tietsikka menisi rikki pudotessaan.

Hyvää viikonloppua kaikille!