Lasten kuvien somekäyttö voi loukata lapsen yksityisyyttä

   

Bloggaajat ovat saaneet blogeilleen lisää lukijoita ja näin myös kaupallisia yhteistöitä lastensa kasvokuvien avulla, kertoo mediatutkimuksen väitöskirjatutkija Saara-Maija Kallio.

Lapset ovat entistä useammin mukana vanhempiensa yhteistöissä somessa. Perhebloggaamisen ja -vloggaamisen erityisesti äiti- vaikuttamisen kaupallistumisen myötä lasten kuvat ovat myös osa mainossisältöä.

Kallio puhuu ilmiöstä sharenting-sanalla, ja tämä tarkoittaa vanhempien tapaa jakaa lapsistaan somessa kuvia, videoita ja tietoja. Sharenting-ilmiö on ristiriitainen: vanhemmat, joiden tulisi suojella lapsia netin vaaroilta, jakavat kuitenkin lasten kuvia ja tietoja somessa.

Lasten viattomuus ja suloisuus vetoavat kaupallisissa postauksissa todella voimakkaasti tunteisiin, Kallio sanoo. Toisin sanoen kaupallisten blogien ja brändien näkökulmasta lapset ovat tehokas markkinointi-  ja mainoskeino.

Lasten kasvokuvat ovat olleet tosi merkityksellisiä kaupallisille bloggaajille, koska ne olevat auttaneet blogeja menestymään paremmin, eli saamaan lisää lukijoita ja täten kaupallisia yhteistöitä.

Kaupalliset yhteistyöt voivat olla esimerkiksi vaate- tai lelumainoksia. Ne voivat olla myös lomamatkan, risteilyn tai siivousvälineiden mainostusta siten, että lapset ovat mukana matkalla tai tekemässä kotiaskareita.

Jotkut bloggaajat pyrkivät helpottamaan sisäistä ristiriitaansa lapsensa käyttämisestä kaupallisissa sisällöissä muun muassa laittamalla rahaa lapsen tilille tai antamalla leluja "palkaksi".

Shareting-ilmiön tullessa normaaliksi vaarana on, ettei lasten etua pohdita tarpeeksi, ja lapsi voi menettää oikeutensa yksityisyyteen. Kallio muistuttaa, että lapsella on heti syntymän jälkeen oikeus yksityisyyteen.

"Heidän tulisi voida ottaa kantaa siihen, millaista materiaalia ja tietoja heistä kaupallisilla alustoilla ja verkossa pyörii." Usein lapset ovat niin pieniä, etteivät osaa ottaa kantaa tähän.

Lasten oikeuksia ajavan Pelastakaa lapset ry:n kehittämispäällikkö Antti Järventaus on erikoistunut työssään lapsen oikeuksiin ja digitaaliseen hyvinvointiin.

Järventauksen mukaan lasten oikeus yksityisyyteen on tähän asti julkisessa keskustelussa ollut aliarvostettu teema.

Hän ei pidä ongelmattomana lasten kuvien julkaisemista esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuissa.

"Siihen voi liittyä lapsen yksityisyyden suojan rikkomista. Ihmisoikeuksiin kuuluu  oikeus yksityisyyteen. Se on huomioitu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa", hän sanoo.

Lapselle voi aiheutua erilaista haittaa ja harmia viattomastakin kuvien ja tietojen jakamisesta. Muun muassa kuvien perusteella lapsia on jo kiusattu.

Pelastakaa lapset ry:n vuoden 2021 julkaisun mukaan lasten arkipäiväisiäkin valokuvia voidaan netissä käyttää seksuaalisiin tarkoituksiin. Kuvia saatetaan poistaa niiden alkuperäisestä yhteydestä ja sijoittaa seksualisoivaan kontekstiin.

Pahimmillaan kuvat saattavat päätyä verkossa pedofiliasivustolle, ja niistä voi tulla sitä kautta myös kauppatavaraa.

Pelastakaa lapset ry:n mukaan lapsilta pitää pyytää lupa kuvien ja tietojen jakamiseen. Tämän lisäksi täytyy varmistaa, että lapsi ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Tässä ongelmana on se, että luvan kysyminen pieneltä lapselta on mahdotonta. Jos kuvaa vaikka vuoden ikäistä lasta, ei lapsi todennäköisesti ole moksiskaan, mutta nettiin laitetut kuvat voivat myöhemmin harmittaa.

Järventaus ei halua toisaalta syyllistää vanhempia, sillä hän uskoo, että moni vanhempi ei todennäköisesti yksinkertaisesti tule ajatelleeksi, että myös pienellä lapsella on aikuisten tapaan oikeus yksityisyyteen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 27.2.2023, kuvat omat