En ole jatkuvasti tyytymätön

Onpa mukava kirjoittaa taas tätä blogia. Olin viikon lomareissulla useamman sukulaisen luona. Sukulaiset ei tänä kesänä käyneet meillä, koska halusivat olla hienotunteisia, eivätkä häiritä minua lääkeriippuvuuden vieroitusoireiden takia. Mutta minäpä sitten vierailin heidän luonaan.

Tämän päivän aihe on itselleni tärkeä. Minun on pitänyt opettelemalla oppia huomaamaan arjen hyvät hetket. Nyt osaan nauttia niistä kursailematta ja kernaasti. Illalla ennen nukkumaan menoa mietin sängyssä, mitkä asiat tai tapahtumat olivat päivässä hyviä ja ajattelen niitä kiitollisena.

Kaikilla meillä on loppujen lopuksi omat murheemme. Minulla on ollut murhetta oman vaikean taustani takia. Isä teki itsemurhan ja äiti alkoholisoitui. Suuria suruja olivat myös äidin, siskoni, parhaan ystävän, mummien ja ukkien, enojen ja tätien kuolemat. Suru ei koskaan täysin katoa. Paniikkihäiriöni oli kolmekymppisenä ankara vaiva, ja se palasi lääkevieroituksen aikana. Onneksi se on nyt miltei haamu vain.

Kenenkään elämä ei voi olla pelkkiä hyviä asioita. Helppo elämä ei ole realistista eikä takaa tyytyväisyyttä. Itse asiassa tyytyväisyyden tuo vastoinkäymisistä selviäminen.

Haasteista selviäminen lisää tyytyväisyyttä elämään, koska ihminen huomaa, että selviää, vaikka välillä joutuukin lujille. Elämään kuuluvat haasteet ja joskus hyvin vaikeatkin ajat.

Selviämiskyky on uusi näkökulma kestävään tyytyväisyyteen. Siitä käytetään myös käsitettä resilienssi, joka on myös sinnikkyyttä, joustavuutta, kykyä päästä eteenpäin vastoinkäymisistä.

Selviytymiskyky on taito, joka vahvistuu, kun sitä joutuu harjoittamaan. Ilman hankalia kokemuksia resilienssi ei vahvistu.

                               Huomaa arjen hyvä

Arjen hyvään kannattaisi tietoisesti pysähtyä. Psykologiassa on termi savoring, viipylevä nautiskelu. Hyvässä viivähtäminen voi tapahtua vaikka hyvää kirjaa lukiessa tai kuntoilun jälkeisessä raukeassa olossa. Voi huomata, että nyt on hyvä olla ja nauttia siitä.

Voi jopa onnitella itseään, että huomaa hyvän hetken päivässä ja pystyy viipymään siinä.

Moni on liian ankara itselleen eikä anna mielelleen lepotaukoja. Hyvä hetkiä voi tietoisestikin järjestää ja ottaa niistä kaiken irti.

                           Kohti tyytyväisyyttä

• Ole ystäväsi. Tyytyväisyyden opetteluun liittyy itsensä kuuntelu. Onko sisäinen puheesi myötätuntoista?  Itselle voi puhua kauniisti ja kohdella kuin parasta ystävää.
• Huomaa tylytys. Toisten ihmisten puhetapa vaikuttaa paljon mieleen. Muistisääntö tähän kuuluu: yksi moite vaatii neljä kehua kumoutuakseen.
• Lomaa murheesta. Entä sitten kun menee huonosti? Tunnetta vastaan ei kannata taistella. Vaikka tunteet ovat aina oikein ja kertovat tarpeistamme, ihminen ei ole suoranaisesti sama kuin tunne. Murhetta ei pidä vähätellä, mutta siitä saa pitää taukoa. Ikävistä asioista huolimatta on luvallista tehdä muuta ja antaa lepohetki mielelle.
• Hylkää vähättely.. Suomalainen vähättelyn kulttuuri on painunut syvälle mieliin. Voidaan pelätä, että jos oikein hehkuttaa jotakin hyvää, se viedään pois. "Koputetaan puuta." "Itku pitkästä ilosta." Kannattaisi hylätä tämä ajattelu. Nuoriso jo osaa onneksi tämän taidon.
• Hyväksy elämäsi. Tämän tietää varmaankin jokainen: hyväksy asiat, joita et voi muuttaa. Kun arki on vaikkapa tylsää, on turha kapinoida tosiseikkoja vastaan. Tylsyydessä tai paineessa voi kulkea tyynesti ja todeta, että elämääni kuuluvat nyt nämä piirteet ja tunteet.

Lähteet: Hyvä terveys 10/2019, kuvat omat