perjantai 4. huhtikuuta 2025

Elämää maalla 60.

 


Tämä juttu on taas alkuun sairauskertomus. Joitakin lukijoita varmasti kyllästyttää nämä alapään kuulumiset. Mutta kun tämä homma on mielessäni paljon, en voi olla kirjoittamatta siitä.


Tiistaina oli ultraäänitutkimus virtsaelimille ja munuaisille. Mitään ei onneksi löytynyt. Minä kun olin ehtinyt jo ajatella vähän luulotautisena syöpää.


Samana päivänä olisi ollut virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaaminen. Mutta minä tyhmä ja holtiton en ollut lukenut opaspaperia kunnolla. Siellä luki, että katetrin käyttäjän olisi pitänyt soittaa tuolle kirurgiselle osastolle.


Luulin sekavassa mielessäni, että katetrin virtsan mittaaminen olisi ok. Minulla oli paperi, johon piti merkitä virtsaamisaika ja määrä kolmen päivän osalta ja toiset paperit osin hyvin yksityiskohtaisia tietoja varten. Virtsasuihkujuttu siirrettiin keskiviikolle kuten urologikin.


Keskiviikkona meni sairaalassa viisi ja puoli tuntia aikaa. Olin aika ryytynyt, kun tulin sieltä. Aluksi oli jutustelua hoitajan kanssa. Katetri poistettiin. Sitten virtsarakkoon laitettiin suolaliuosta, jotta se täyttyisi. Minulla ei. Joten sain ohjeeksi juoda odotustilan vesiautomaatista runsaasti. Tunnin odotus. Sitten hoitaja huuteli nimeäni.


Tarkoitus oli tehdä virtsasuihkujuttu. Minun piti pissata mittalaitteeseen. Sainkin desin tulemaan, kun kauan aikaa yritin. Hoitajan mukaan jäännösvirtsaa oli kaksi desiä. Virtsamäärä oli liian pieni.


Taas vastaanottohuoneeseen odottamaan. Vihdoin minua kutsuttiin urologin vastaanotolle. Haastelimme tovin. Hän oli sitä mieltä, etten enää käyttäisi katetria ja yrittäisin pissata luonnollisesti. Hän teki virtsaputken tähystyksen ja se oli siisti. Ei siis kaiken tutkimuksen jälkeen löydetty elimellistä vikaa. Lääkäri sanoi, että niin käy aika usein.


Taas odotustilaan odottamaan. Pohdiskelin tuota lääkärin ajatusta. Tulin siihen lopputulokseen, että haluan vielä kestokatetrin. Meiltä on matkaa kylälle terveyskeskukseen 20 kilometriä. Jos ja kun en saisi pissittyä joutuisin  ehkä jopa kolme neljä kertaa ajamaan sinne, pissakupla jo otsassa.


Sitten jonkin ajan jälkeen haluaisin sen avanteen. Tehdään pieni reikä vatsaan ja pujotetaan pieni putki virtarakkoon ja virtsa tulee vatsalle laitettuun kahden litran pussiin. Tähän päädyin erityisesti siksi, että tuolloin voisin harjoitella pissaamista ja kun se onnistuisi, avanteen voisi ottaa pois.Kestokatetrilla pissan harjoittelu ei onnistu. Niin, niin toivon, että pissaaminen vielä onnistuisi. Onhan minulla jäljellä pissatarpeen tunne ja saan vähän virtsaa tulemaan. Tämä on kuulemma hyvä juttu. Urologi suostui ajatukseeni avanteesta, ja se asennetaan kuukauden päästä.


Sitten taas aulaan odottamaan noin puoleksi tunniksi, kunnes hoitaja kutsui minua kestokatetrin laittoon. Sain viimein kunnolla tietoa kestokatetrin kanssa elämisestä pienestä vihkosesta. Olin niin onnellinen, että saan saunoa. Aikaisemmin en uskaltanut. Olen saunaihminen ja tykkään tymäköistä löylyistä. Ihanaa! Kuntosalilla en saa käydä, mikä harmittaa, kun pitäisi tässä iässä pitää huoli lihaksista, etteivät ne vähitellen huononisi.


Se on jännä juttu, että ikääntyessäni kynteni kasvavat hyvin ja ovat vahvat. Ehkä se on tavallista.


Sain myös virtsapusseja ja yhden katetrihärvelin osan mukaan. Ei tarvitse niitä itse ostaa. Kaiken kaikkiaan hoitajat ja lääkärit ovat olleet loistavia ja empaattisia. Paitsi se Mäntyharjun terveyskeskussairaalan puhiseva ja pahoinpitelevä hoitaja. On tullut tunne, että minusta huolehditaan.


Oli ikävää, että pissanäytteestä löytyi taas bakteeri ja sain antibioottikuurin. Se on viides tämän sairastamisen aikana! En tuntenut mitään ärsytystä tai kipua alapäässä.Voi hemmetti. Vatsan mikrobisto on kärsinyt varmasti aika perusteellisesti. Juon piimää, aamulla jogurttia marjojen ja kauraleseen kanssa ja syön hapankaalia.


Siinäpä sairauskertomus. Olen oikeastaan tottunut tähän elämänvaiheeseen, ja olen myönteisin tuntein sitä mieltä, että opin taas pissaamaan.


Tänään minulla on karkkipäivä. Se on kerran kuussa. Saatan tosin syödä muulloinkin makeaa leivonnaista lounaan jälkiruuaksi. Päivällistä en syö, syön vain välipalan, usein hedelmiä. Iltapalaksi syön usein kaksi ruissleipäviipaletta juustolla ja kurkulla tai kaurapuuroa marjojen kanssa. Tänään illalla herkuttelen karpalo-kinuskijäätelöllä ja kahdella Daimilla.


En ole koskaan tykännyt huhtikuusta. Nyt tykkään. Täällä on aurinko paistanut joka päivä. Se hoitaa ja elvyttää talven pölyt mielestä. Ja krookukset kukkivat ja tulppaanit nousevat maasta. Lumi on osittain sulanut.


Siivosin lintujen ruokintapaikan harjalla. Ruokin niitä myös maahan, josta mustarastaat ja fasaanit tykkäävät erityisesti. Haravoin ja lakaisin  kivetyksen, jotta sisään ei kulkeutuisi niin paljon kuolleita kuusen neulasia ja lehtiä. Harkitsen, haravoisinko pihan. Kuolleet lehdethän ovat nurmikon ruokaa. Mutta esteettisesti ne häiritsee.


Tarkistin kärhöt. Kolmessa niistä ei näy ainakaan vielä mitään elämää. Yhdessä näkyy. Nuo kärhöt tilasin Lapissa kasvaviksikin. Ehkäpä ne vielä elpyvät. Köynnöskasvien taimet voivat hyvin. Tarkastan ne heti aamulla ensimmäiseksi. Olen vaihtanut osaan viherkasveista mullan ja suurikokoista päällysmullan.


17-vuotias Kille-kissi on keväästä iloissaan. Talvella hän käy vain  aamulla ja illalla ulkona. Nyt monta kertaa. Voin vain kuvitella, miten hän nauttii kevään tuoksuista ja auringosta. Monesti hän etsii oikein aurinkoisen paikan ja alkaa lepäillä ja torkkua siinä.


Hyvää viikonloppua kaikille!









keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Digipaasto parantaa muun muassa keskittymiskykyä



Nyt  se on sitten todistettu tutkimuksessa: digipaasto tekee aivoille hyvää. Tullaan tyytyväisemmiksi, mielenterveys kohenee ja keskittymiskyky paranee.


Näin kertoo uusi amerikkalais-kanadalainen tutkimus, jossa puolet osallistujista pantiin kahdeksi viikoksi digitaaliselle detox-kuurille.


Keskittymiskyky parani niin paljon, että osallistujat vaikuttivat digipaaston jälkeen tarkkaavuuden ylläpitämisessä tavallaan kymmenen vuotta nuoremmilta.


Amerikkalaiset viettävät erään kyselyn mukaan kännykällä päivittäin jopa 5 tuntia ja 16 minuuttia.


Moni on huolissaan siitä, mitä jatkuva ruudun tuijottelu tekee muun muassa keskittymiskyvylle ja yleisemmin hyvinvoinnille.


Vancouverilaisen Brittiläisen Columbian yliopiston psykiatrian  professori Peter B. Reiner ja hänen työkaverinsa värväsivät tuoreeseen tutkimukseensa 467 osallistujaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään.


Aluksi toinen ryhmä käytti kännyköitään tavalliseen tapaan kahden viikon ajan ja toinen ryhmä ei.


Kännykkää saattoi käyttää soittamiseen ja perinteisten tekstiviestien  lähettämiseen.


Tutkijat saivat sovelluksen avulla seurata, pitikö oasallistujien digipaasto. Kahden viikon  jälkeen koehenkilöt vaihtoivat osia: toisten digipaasto loppui, toisilla se vasta alkoi.


Tutkijat selvittivät digipaaston vaikutuksia kolmeen seikkaan. Ensimmäisenä oli osallistujien oma arvio hyvinvoinnista. Toiseksi selvitettiin osallistujien kaikkinaista mielenterveyttä, kuten masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Kolmanneksi tutkittiin tarkkaavuuden ylläpitämistä.


Kaikkia kolmea asiaa tutkittiin kokeen alussa, ensimmäisen kahden viikon jakson jälkeen ja vielä kaksi viikkoa myöhemmin.


Digipaaston tekeminen osittautui vaikeaksi. Vain 119 osallistujaa 467:sta pysyi erossa kännykästä vähintään kymmenen päivän ajan.


Seitsemällä kymmenestä kännykkäpaastoon osallistuneista näkyi parannusta mielenterveyden osalta. Digipaasto helpotti masennusoireita jopa enemmän kuin mitä masennuslääkkeet.





Lähteet: Helsingin Sanomat 26.2.2025, kuvat Pexels


sunnuntai 30. maaliskuuta 2025

Näillä viidellä vinkillä parisuhde paremmaksi

 



Läheisyys ja aito yhteys kumppaniin voi kadota arjen pyörityksessä. Yllättävän pienet sanat ja eleet auttavat palauttamaan sen. Psykologi ja  ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikola antaa viisi vinkkiä parisuhteen parantamiseksi.  


"1. Miten sinä sen koit?"

Jos vaikka juhlissa joku puhuu töykeästi, kysy kotona, miten kumppanisi sen koki. Millaista oli olla siinä tilanteessa? Voit saada yllättäviä vastauksia ja oppia uutta.


Miten sinä sen koit- kysymystä voikin soveltaa melkein mihin tahansa. Millainen teatteriesitys oli sinusta? Millaista oli olla viimeisimmässä riiidassamme?


"Yksi perustarpeistamme on tulla ymmärretyksi: kokea, että joku näkee minut ja kiinnostuu siitä, miltä minusta tuntuu. Kysymällä kumppanin kokemuksista, kerrot, että hän on merkitysellinen ja tärkeä",  Eklund-Mikola sanoo.


"2. Mitä kaipaat eniten, kun kaipaat seksiä?"

Vuorovaikutuksen solmut heijastuvat herkästi juuri seksiin, koska se on intiimiä ja haavoittuvaista maaperää. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, se kannattaa sanoa ääneen: haluaisin puuhua seksistä, mutta se tuntuu vaikealta.


"Samalla on hyvä ilmaista, että tämä ei ole moitekeskustelu. Voi vaikka sanoa, että meidän välisemme läheisyys ja yhteys on minulle tärkeää, ja sen takia haluaisin puhua seksistä." Neutraali alkukysymys on: mitä kaipaat eniten, kun kaipaat seksiä?


Vastaus voi olla yllättävä, koska seksuaalisuuden kautta tyydyttyy monenlaisia tarpeita. Yksi haluaisi tuottaa toiselle nautintoa. Toinen taas kaipaa arjen kiireitä nautinnon kuplaan.


Sellainen ihminen, jolle puhuminen ja tunteiden jakaminen on vaikeaa, rakentaa tunneyhteyttä usein seksin, fyysisen kosketuksen ja hellyyden kautta.


Jos taas kumppani hakee tunneyhteyttä helpommin sanallisesti, voi tulla yhteentörmäyksiä. Keskustelija voi kokea lähestymiset pelkkänä seksin vonkaamisena, ilman tunnetason kiintymistä.


"Kun pariterapiassa puretaan tällaista solmua, lähes aina "seksin hinkujaksi" määritelty osapuoli kuvaa yksinäisyyttä ja kaipausta kumppaniin. Loppujen lopuksi on vain kyse siitä, että meillä on erilaisia tapoja hakea yhteyttä rakkaaseen.", Eklund-Mikola sanoo.


Eklund-Mikola rohkaisee juttelemaan myös halusta: oletko spontaani tai vaatiiko syttyminen virikkeitä ja lämmittelyä? Tällainen keskustelu voi olla monelle heureka.


"Toiset virittyvät pelkästä ajatuksesta, kun taas toisille eroottisen ilmapiirin ruokkiminen vaatii esimerkiksi kynttilänvaloa tai sen, että näkee toisen alasti."


"3.Mikä painaa mieltäsi?"
Kun kumppani tulee kotiin alakuloisena tai hyvin väsyneenä, kysy millainen hänen päivänsä on ollut. Näin viestität, että hänen kokemuksensa ovat myös sinulle tärkeitä ja osoitat, että olet siinä häntä varten. Jos kumppani sanoo, että päivä oli ihan tavallinen, yleensä luovutamme. Yhteyttä ei muodostunut.

"Ole mielummin sinnikäs. Sano empaattisesti: näytät surulliselta, kaikki ei taida olla ok. Tai hyödynnä jotakin kehollista viestiä: huomaan, että käännät katseesi pois, kun yritän jutella. Onko kaikki kunnossa?"

Väsyneinä ja kuormittuneina vetäydytään usein omiin oloihin. Tavallisimmin syynä on torjutuksi tulemisen pelko. Kun toisen lähelle meneminen tuntuu vaikealta silloin, kun ei ole parhaimmillaan, siitäkin kannattaa puhua.

"4. Minkä tunteen riita toi pintaan?"
Kun seuraavan kerran riitelette, mieti jälkeenpäin, selvisikö sinulle riidan todellinen syy ja se, mikä siinä oli toiselle tärkeää. Jos tämä ei selvinnyt, kysy. Ei voida oppia ymmärtämään toisen kipupisteitä, jos puhutaan riidoissa vain asioista, eikä niiden herättämistä tunteista.

"Kaikissa "sukkamyttyriidoissa" on aina syvällisempi taso, joka kolahtaa kiintymissuhteen ydinkipuihin. Sen takia pinnalliseltakin tuntuvat riidat kannattaa viedä syvään päätyyn."

"Kun riidan syvempiä tasoja avataan, toisen on huomattavasti helpompi ymmärtää, miten isosta asiasta on oikeasti kyse. Tämä havainto johtaa todennäköisesti myös muutoksiin."

Ne parit, jotka pystyvät ilmaisemaan tarpeitaan ja avaamaan kipukohtiaan, selviytyvät yleensä kriiseistä helpommin.

Riidassa voi käyttää "minusta tuntuu"-keinoa. Ei esimerkiksi sano tai huuda  "sinä et koskaan halaa minua" vaan "minusta tuntuu, että et koskaan halaa minua".

"5.Mistä olet viime aikoina innostunut tai ilahtunut?"
Päivittäisistä ilonaiheista kysyminen on helppo tapa opetella läsnäoloa puolin ja toisin. Tämän voi tehdä vaikka päivällisellä tai illalla sängyssä.

Laita kännykkä pois ja keskity kumppaniisi. Liity hänenkin iloonsa. "Vau, miten hienoa!" Kohota kumppaniasi ja hänen positiivista kokemustaan.

"Kun tuemme onnistumisia, vahvistamme kumppanin rohkeutta ja itsetuntoa."





Lähteet: Hyvä Terveys 3/2025, kuvat omat, toinen kuva Salmelan taidenäyttelystä

perjantai 28. maaliskuuta 2025

Elämää maalla 59.





Viime tiistaina oli helkutinmoinen ilta ja yö. Olin todella vihainen. Katetri vuosi härvelin yhdestä letkusta. Kuudelta illalla sain sen "korjatuksi". Vaihdoin collegehousut neljään kertaan kunnes päätin, että olen ilman housuja ja pikkareita. Virtsa valuisi säärilleni ja lattialle. Istuin tuolilla ja yritin pitää käsin putken tiivisteestä. Lattia oli täynnä virtsaa. Pikkupyyhkeet loppuivat. Isoja pyyhkeitä piti vaihtaa monta kertaa, koska en halunnut virtsaa lattialle. Suoraan sanoen vitutti. Se, miksi virtsaa oli niin paljon, johtui siitä, että juon paljon vettä ja pissaan usein. 


Menimme sitten nukkumaan. Heräsin siihen, että tunsin virtsan lorottavan. Sama taas kuin kuudelta. Laitoin pyyhkeitä lattialle. Olin ilman housuja ja pikkareita, kun istuin tuolilla ja pidin tiivisteestä kiinni.


Sain tarpeekseni. Herätin miehen ja sanoin, että nyt pitää lähteä päivystykseen. Kello oli puoli kolme. Lähdimme sitten ajamaan 80 kilometriä päivystykseen. Minulla oli sylissä pyyhkeitä, ettei virtsa kastelisi housujani. Pidin koko matkan tiivisteestä kiinni, mutta se ei aina auttanut. Virtsaa tuli välillä suurella paineella.


Päivystyksessä ilmottauduimme. Sen jälkeen päivystäjä sanoi, että hän voi heti tarkastaa tilanteeni. Hän oli varmasti sairaanhoitaja. Hän ymmärsi, miten se yksi putki vuotaa. Hän onneksi halusi laittaa koko katetrihomman uusiksi.


Hän vaihtoi virtsarakossa olevan varsinaisen katetrin ja ulkona olevan häkkyrän. Samoin letkun ja virtsapussin. Se kävi hetkessä. Hän ihmetteli, ettei sitä ole jo aiemmin vaihdettu, koska pikkuputket olivat jo haurastuneet. Kukaan ei ollut kertonut minulle, että katetria  on uusittava tietyin välein.


Olin niin onnellinen ja kiitollinen. Kiitollinen, kiitollinen, kiitollinen hänelle. Että heti pääsin hoitoon. Että koko katetrihomma uusittiin. Lähdettiin sitten miehen kanssa ajamaan kotiin. Kotona oltiin viiden maissa. En heti saanut unta. Kävin edelleen kierroksilla. Aamulla heräsin kuitenkin normaaliin aikaani kahdeksan ja yhdeksän välillä. Olin todella väsynyt, mutta en saanut enää unta.


Päivällä sain vihdoin siivottua. Olin suunnitellut sitä monta päivää. Siivosin joten kuten. Väsyneenä. Miehen piti lähteä töihin yhdeksäksi.


Tänä torstain vastaisena yönä nukuin 11 tuntia. Otin kai takaisin keskiviikon vastaisen lyhyen unen. Pää on nyt kipeä ja olo hahtuvainen. Kyllä se tästä tokenee, kun käyn kävelylenkillä.


Köynnöskukkataimeni voivat hyvin. Ne ovat vähän venyneet, koska minulla ei ole kasvivaloa. Mutta ne ovat ikkunan edessä. On kiva katsella niitä päivittäin.


Täällä on vielä paljon lunta. Kestää varmasti aika pitkään, että pääsen ihailemaan rakastamiani krookuksia, joiden sipuleita istutin  tosi paljon syksyllä entisten lisäksi.


Tiistaina on onneksi urologi. Vihdoinkin erikoislääkäri. Toivon paljon käynniltäni. Saas nähdä miten käy.


Hyvää viikonloppua kaikille!






Kuvat oma ja Pexels

keskiviikko 26. maaliskuuta 2025

Stressi on yleinen vatsavaivojen syy



Toiminnallisten eli psykosomaattisten vatsavaivojen syy on usein stressi ja elämäntavat. Puhutaankin stressivatsasta. Sen takana on yleensä ärtyvän suolen oireyhtymä tai toiminnallinen ylävatsavaiva. Stressivatsan oireina voi olla kipua, turvotusta, ripulia tai ummetusta.

Joskus voi mennä niin päin, että vatsavaivat tulevat ensin, ja siitä syntyy stressi. On yksilöllistä, mistä stressi syntyy. Työ- ja perhemurheet, vaikea elämäntilanne tai vaikkapa läheisen menetys.


Stressi vaikuttaa usein kipuaistimusten muutoksiin ja alentaa kipukynnystä.

Maailmanlaajuisesti katsottuna stressivatsa on yhteydessä menestykseen ja korkeaan asemaan töissä.

Pieni osa ihmisistä voi saada vatsavaivoja myös esimerkiksi ksylitolista, keinomakeutetuista virvoitus- ja energiajuomista, kevytjogurteista.



Toiminnallinen vatsavaiva ei ole vaarallinen. Mutta elämänlaatu voi kärsiä kovastikin. Lääkäriin on hyvä mennä, jos vaiva on paha. Osalla tutkituista voi löytyä keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus.

Kannattaisi tarkkailla, onko oire lyhyt- vai pitkäkestoinen? Laskeeko yleiskunto? Oksettaako? Herättääkö oire yöllä? Onko ulosteessa verta? Jos näitä oireita on, niin heti lääkäriin.


Toiminnallisten vatsavaivojen hoitona on yleensä ruokavalion monipuolistaminen ja elämäntapamuutos. Lääkitys voi olla tukena. Jos ahdistus tai masennus on syynä toiminnallisiin vatsavaivoihin, lyhytterapia ja käyttäytymisterapia voisi olla tarpeen. Erittän harvoin, kun mikään ei tunnu auttavan, voidaan kokeilla hypnoterapiaa.





Lähteet: Helsingin Sanomat 8.11.2018, kuvat omat


maanantai 24. maaliskuuta 2025

Hillitse kiukku ja säästät sydäntä

 


Toistuvat kiukkukohtaukset saattavat lisätä sydäntautien riskiä, kertoo tuore tutkimus, jota johti professori Daichi Shimbo Yhdysvalloissa.


Kiukunpuuskat voivat haitata hetkellisesti verisuonten toimintaa, eivätkä suonet pääse kunnolla laajenemaan. Verisuonten toimintahäiriöt voivat aiheuttaa valtimotaudin kehittymistä, ja tämä puolestaan voi johtaa sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.


"Jos olet jatkuvasti suuttuva ihminen, saat kroonisia vaurioita verisuoniisi", Shimbo sanoo.


"Nämä jatkuvat vauriot voivat ajan kuluessa aiheuttaa peruuttomia vaikutuksia verisuoniterveydelle ja lopulta lisätä sydäntaudin riskiä."


Aiemmissa tutkimuksissa  on huomattu, että raivo, ahdistuneisuus ja surullisuus ovat selvästi yhteydessä sydänkohtausten riskiin.



Tuoreeseen tutkimukseen osallistujilla ei ollut oman ilmoituksensa mukaan sydän- ja verisuonitauteja tai korkean verenpaineen, diabeteksen ja kohonneiden veren rasva-arvojen kaltaisia riskitekijöitä. Osallistujat eivät tupakoineet, käyttäneet säännöllistä lääkitystä eikä heillä ollut diagnosoituja mielenterveyden häiriöitä.

Heille tehtiin myös endoteelimittauksia. Endoteeli on verisuonten sisäpintojen ohutta solukerrosta. Jos se vaurioituu, ihmiselle voi vähitellen kehittyä valtimonkovettumatauti, joka puolestaan voi johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että henkinen kuormitus voi vaurioittaa endoteelin toimintaa.

Tutkijat tutkivat, kuinka hyvin osallistujien verisuonet laajenivat, olivatko endoteelisolut vaurioituneet ja pystivätkö ne korjaamaan itseään negatiivisten tunteiden jälkeen, jonka jälkeen se hiipui.

Kokeeseen osallistujien verenpaine ja endoteelimittaukset toistettiin 3, 40, 70 ja 100 minuuttia tehtävän suorituksen jälkeen.

Suuttumisryhmäläisillä verisuonten laajeneminen häiriintyi selkeästi verrattuna kontrolliryhmään. Vaikutus kesti 40 minuutia, jonka jälkeen se hiipui.

Tutkijat yllättyivät paljon siitä, että ahdistus- ja surutilanteita muistelleissa ryhmissä verisuonten toiminta ei heikentynyt merkitsevästi.


Lähteet: Helsingin Sanomat 16.5.2024, kuvat Pexels

perjantai 21. maaliskuuta 2025

Elämää maalla 58.


 

 


Hei, rakkaat lukijat että lähinnä sairauskertomus taas jatkuu.Valitettavasti. Mutta nämä asiat pyörii mielessä päällimmäisinä. Mutta myös muut asiat.


Jippii, sain urologille ajan 1.4. Tutkimukset ovat kattavat:

1.4 klo 12 Virtsaelinten ultraääni ja virtsasuihkun mittaus.

15.4 klo 10.20 Veri- ja virtsakokeet.

29.4 klo11.00 Virtsarakon tähystys.


Mikään muu ei kauhistuta noista kuin virtsarakon tähystys. Jos putki on vielä suurempi kuin katertiputki, vaikka minulla on korkea kipukynnys. Kaipa siihen saa puudutuksen.


Olin neurologilla omasta mielestäni kävelylenkillä ojaan ja tielle kaatumisten ja huimauksen takia. Siihen myöhemmin tilasin ambulanssin, kun en pysynyt kunnolla pystyssä ja näkö hämärtyi. Lähetteeseen oli kirjoitettu syyksi päänsärky. Olihan minulla tosin sairaalassa silloin tällöin pää kipeä, mutta en ymmärrä lähetteen syytä. Sairastin keuhkokuumeen ja pitkittyneen virtsarakon tulehduksen, minkä jälkeen virtsaa ei tullut omatoimisesti, vaan piti katertoida neljän tunnin välein. Lopuksi asennettiin kestokaterti.


Neurologi oli melkein vihainen, että miksi niin mitättömästä syystä kun pääkivusta kirjoitetaan lähete, vaikka aivokuvassa ei näy mitään. Kerroin hänelle oman näkökantani.  Noh, hän tutki minut. Ainoa epänormaali löydös oli, että kävelyni puoltaa vasemmalle, mikä ei ole harvinaista. Neurologin aikaa odottelin myös kärsimättömästi. Hän paineli niskaa ja hartioita ja määräsi hierojalle. Se onneksi siitä sitten.


Minun luulotautisessa mielessä on nyt ajatus, että jos minulla onkin virtsarakon syöpä. Paremmassa tapauksessa virtsarakon kivet. Hemmetti tätä mieltäni!


Olen syönyt edelleen hapankaalia ja happamia maitotaloustuotteita, jotta vatsan mikrobisto palaisi parempaan kuntoon.


Olin tällä viikolla kampaajalla. Uutta oli se, että etuhiuksiin laitettiin omasta pyynnöstäni kullan vaalea palkki. Siis paksumpi kuin muut raidat. Olen siihen hiton tyytyväinen. Minulla oli taas pitkästä aikaa "koko hoito": värjäys vaaleanruskeaksi, raidat, leikkaus ja kulmakarvojen siistiminen ja värjäys. Nukahdin, kun kampaaja hieroi päänahkaa ja laitteli kulmakarvat kuntoon. Olin siis äärimmäisen rentoutunut, mikä on harvinaista, koska en tykkää käydä kampaajalla. Minulla on ollut jo reilut vuoden päivät sama ihana kampaaja Heidi Poppysta.


Olin tällä viikolla myös hammaslääkärissä, kun takahammas lohkesi pari viikkoa sitten melko pahasti. Se terävänä hankasi kieltäni. Hammaslääkäri ihmetteli, miksi en ole tullut aikaisemmin. Reikä paikattiin ilman puudutusta mieleni mukaan.


Köynnöskukkien taimet ovat melko venyneet, vaikka ohjeiden mukaan idätin ne lämpimässä ja siirsin sitten valoisaan ja viileämpään. Miten ihanaa katsella pikkuriikkisiä vaaleanvihreitä taimia! Kelloköynnöskin iti hyvin. Lisäksi minulla on mustasilmäsusannaa, kahta eri väristä aitoelämänlankaa ja unikkoa. Krassit kylvän toukokuussa. Ruusupavun kylvän suoraan maahan, koska se on niin nopeakasvuinen. Toivon, että kärhöt olisivat pysyneet hengissä talven yli.


Koulin taimet eli siirsin kylvölaatikosta rukkuun. Ne kestivät toimenpiteen melko hyvin. Muutama aitoelämänlanka kuoli. Koulin noin neljä taimea ruukkuunsa.


Olen alkanut taas tehdä kotitöitä yhdellä kädellä tai virtsarakon putken niskaan laittamisella, vaikka se ei saisi olla niskassa vaan polvien alapuolella. Olen tehnyt ruokaa, lämmittänyt uuneja, pessyt pyykkejä ja siivoillut sun muuta.


Ilmat ovat olleet mahtavat! Täällä Etelä-Savossa on paistanut aurinko miltei joka päivä. Lunta on vielä paljon, joten en ole nähnyt vielä suloisia krookuksen kukkia. Mutta se on edessä päin. On jotakin kaunista, mitä odottaa.