Masennus on kokovartalotila

Masennus ei tarkoita pelkästään alakuloista oloa. Kyseessä on kokovartalotila, luonnehtii psykiatrian professori Jyrki Korkeila. "Masennus ja muut psyykkiset sairaudet eivät tapahdu pelkästään ihmisen mielessä", hän sanoo.

Tiedetään, että masennus vaikuttaaa esimerkiksi unettomuuteen. Tämän sijaan yhteys ärtyneen suolen oireyhtymään voi tuntua yllättävältä.

Miten sitten masennus ja ärtyneen suolen oireyhtymä liittyvät yhteen? Ärtynyt paksusuoli aiheuttaa ahdistusta, mikä laskee mielialaa. Tämä taas pahentaa suoliston oireita.

Masennus voi lisätä eniten refluksitaudin, Crohnin taudin ja ärtyneen suolen todennäköisyyttä.Syy-seuraussuhde on välillä toisinkin päin, eli jokin tila lisää masennuksen todennäköisyyttä.

Muun muassa krooniset kivut lisäävät masennuksen riskiä selvästi.

Ensimmäinen ja tärkein syy masennukselle ovat geenit. "Mitä vaikeahoitoisemmasta masennuksesta on kyse, sitä suurempi on geenien vaikutus", Korkeila sanoo. Masennukselle altistavat geenit ovat myös muiden tilojen ja sairauksien taustalla.

Ihmiset eivät ole kuitenkaan kokonaan geenien armoilla. Vaikka perimässä on alttius, tämä ei tarkoita, että ihmisille vääjäämättä kehittyisi masennus. "Masennuksen puhkeaminen riippuu myös muiden elämän riskitekijöiden määrästä."

Riskitekijöitä saattavat olla traumaattiset kokemukset. Erityisen vaarallista on lapsuudessa koettu pitkäaikainen ja voimakas stressi, mutta myös aikuisiässä koettu liiallinen stressi altistaa vakaville sairaanhoitoa vaativalle masennukselle.

"Joku selviää  kolhuista ilman häiriöitä, kun samat vastoinkäymiset aiheuttavat toisilla masennuksen."

Elintavat vaikuttavat masennukseen, mutta ongelmana on, että masennus ja huonot elintavat ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi tupakointi näytti lisäävän masennuksen riskiä ja toisinpäin.

Terveelliset elintavat voivat suojella ihmistä masennukselta, vaikka geneettinen vaikutus olisikin olemassa.

"Masennusriski on esimerkiksi pienempi niillä, jotka syövät paljon kalaa ja noudattavat  välimerellistä ruokavaliota."

"Jos masennus on toistuva ja vaikeahoitoinen, se vaatisi ihan koko elämän muuttamista", Korkeila sanoo.

Kokonaisvaltainen elämänmuutos on epärealistinen vaatimus ihmiselle, joka hädin tuskin jaksaa nousta sängystä ylös.

Tämän vuoksi hoito olisi aloitettava pienin askelin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kävelylenkkiä parin kymmenen minuutin ajan ulkona joka toinen päivä.

Elintapamuutoksen lisäksi moni saa hyötyä psykoterapiasta ja lääkityksestä. Ne toimivat paremmin yhdessä.

Parasta hoitoa on siis käydä ilmiön kippuun useista eri suunnista. Tutkimuksissa on muun muassa esimerkiksi huomattu, että osa selvästi hyötyy masennuslääkkeistä, mutta toisille ne aiheuttavat vain haittoja.

"Toistaiksi emme tarkasti tiedä, mikä millekin potilaalle olisi parasta hoitoa. Lisää tietoa tarvitaan."

Lähteet: Helsingin Sanomat 2.9.2025, kuvat omat ja Pixabay