perjantai 20. helmikuuta 2026

Elämää maalla 101.





Hei, te kaikki, jotka ette halua lukea sairauskertomuksia, lopettakaa tähän.


Sain ensimmäisen antibioottikuurin puhumalla hoitajan kanssa. Hän luetteli joitakin piirteitä, jotka kuuluvat virtarakontulehdukseen. Joo, kyllä minua kirveli ja en ollut saada virtsattua. Antibioottikuuri tuli hänen konsultoituaan  lääkäriä etänä.


Toisen antibioottikuurin sain, kun olimme päivystyksessä, koska virtsaa tuli vain vähän. Maanataina terveyskeskuksen hoitaja soitti ja sanoi, että minulle oltiin määrätty vääränlainen antibiootti. Uusi antibioottikuuri olisi erityisen vahva ja tappaisi virtsarakossa lymyilevän sitkeän bakteerin. Nyt syön niitä, vaikka virtsatessa tulee verta. Minulla on ollut kuumetta 7,5 -8,7 astetta.


Viime perjantaiyönä jouduimme lähtemään päivystykseen, koska minulla ei ollut tullut kunnolla virtsaa koko päivänä, ja oli kova  pissahätä.  Asumme noin 80 kilometrin päässä sairaalasta. Lähdimme kahdelta ja pääsimme hoitajan ja lääkärin luokse noin neljältä, vaikka ei ollut ketään muita potilaita. Nukuin tuolissa odotusaulassa. Hyvät unenlahjat. Kotona olimme puoli seitsemältä aamulla.


Minut katetroitiin neljän maissa. Ja kysyttiin taas kaikenlaisia vaivoja, mitä minulle kuului virtatasrakon tulehduksessani. Tapasin ensiksi hoitajan ja sitten lääkärin. Onneksi lääkäri sanoi, ettei vielä ole tarvetta kestokatetriin. Ehkä siksi, että sadattelin asiasta niin paljon. 


Minä en helvetissä tahdo kestokatetrointia viime vuoden kokemuksien myötä. Sen kanssa on oltava koko ajan varovainen.Sen osatkin saattavat ruveta fuskaamaan. Kuten minulla neljä kertaa. Virtsaa tuntui olevan kaikkialla. En voinut nukkua aivan kunnolla katetrin kanssa - ja sitä kesti viisi kuukautta. En saanut mennä kuntosalille tai kyykkiä, ja rasittaa itseäni. Kasvimaan laittokaan ei onnistunut. Köynnöskukkia sain onneksi laittaa suorin jaloin.


Nyt tulee siis verta, kun käyn  vessassa - mutta myös enemmän virtsaa. Toivon, toivon niin kovasti, ettei minua väkisin katetroitaisi. Eikä se kyllä onnistu, koska olen niin kovasti sitä vastaan.Hankala potilas. Nyt ei enää kirvele virtsatessa. Tehokas antibiootti rupeaa vaikuttamaan. Jipii, siitä!


Vatsan mikrobisto on varmasti huonossa jamassa noiden antibioottikuurien takia. Olen syönyt jugurttia, piimää, karpalomehua, hapankaalia ja hapanjuurileipää, vaikka ei ole ruokahalua. Olen myös miettinyt, ostaisiko maitohappobakteeri ravintolisää.


Olen hyvin väsynyt. Viime yönä nukuin 11 tuntia. Ja vielä väsyttää. Mies on kieltänyt minulta kaikki rasittavat jutut. Eilen hän toi kotiin 500 kiloa pellettiä, jota käytetään pellettitakkaan keittiössä ja yläkerrassa. Yleensä autan häntä pellettien kannossa sisään. Nyt en saanut. Säälin miestäni, kun hän joutui itse kantamaan kaikki pelletit.


Olen saanut tehtyä mieheltäni "salaa"  lumitöitä, kun hän on ollut töissä.  Saan kyllä sitten kuulla siitä.Toissa päivänä tein kreikkalaista hapanjuuri maalaisleipää. Olin kyllä sen jälkeen väsynyt. Ruoka ei maistu ja voin olla miltei koko päivän syömättä.


Hyvää viikonloppua kaikille!




2 kommenttia:

  1. Lueskelen silloin tällöin blogiasi, kovaa koulua käyt terveyshuolinesi ja menetyksinesi. Avoimesti kerrot elämästäsi. Toivon että tuo virtsa juttusi paranee, osaan kyllä kuvitella miten se hankaloittaa elämääsi, täälläkin sairastettu sitä sun tätä. Kivaa päivää ja paranemista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Anonyymi. On joo näitä terveyshuolia, mutta ne ei oikeastaan ole yhtään mitään tyttären kuoleman rinnalla. Välillä tuntuu, että haluaisin mennä tyttäreni luokse. Kiitos paranemisen toivotuksista. Mukavaa kevään odotusta sinulle!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!