Huijarisyndrooma ei ole vain yksilön ongelma, vaan taustalla vaikuttavat yhteiskunnan rakenteet, joiden vuoksi osa ihmisistä kokee huijariajatuksia muita useammin.
Huijarisyndroomasta kärsivä ei ajattele, että omat saavutukset ovat hänen itsensä ansiota vaan hän uskoo, että on huijannut muut uskomaan itseensä ja osaamiseensa. Hän saattaa ajatella esimerkiksi saaneensa hyvän työpaikan sattumalta osaamatta mitään ja odottaa, milloin muut huomaavat sen.
Huijarisyndrooma on eräänlainen ajatusvinouma, jonka ytimessä on itsensä ja omien kykyjen epäily. Kyseessä on vääristyneeseen minäkuvaan perustuva kokemus, joka kumpuaa huonommuudesta ja riittämättömyydestä ja se voi pahimmillaan kestää läpi elämän.Voimakkaasen kokemukseen voi liittyä myös syvää ahdistusta, mutta huijarisyndrooma ei ole varsinaisesti mielenterveyden häiriö.
Huijarisyndroomasta puhutaan usein yksilön kokemuksena, mutta yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat asiaan luultua enemmän. Ihminen elää yhteiskunnan rakenteiden ympäröimänä ja suhteessa muihin, millä on myös vaikutuksia ajatusmalleihin.
Akateemisten vanhempien lapsella on esimerkiksi helpompi hakeutua ja päästä yliopistoon kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsella. Huijariajattelu voi liityä yhteiskuntaluokkaan.
On yhteiskunnan ja yksilön kannalta tragedia, jos ihmiset alkavat jättää käyttämättä osaamispotentiaaliaan ja mahdollisuuksiaan huijaritunteiden takia.
Sukupuolirooleihin liittyvät odotukset voivat ruokkia huijariajattelua.Eräässä tutkimuksessa haastateltu miespuolinen varhaiskasvatuksen opettaja kertoi, että saa usein kuulla ihmettelyä alavalinnastaan. Jatkuva ihmettely aiheutti sen, että hän tuli itsekin miettineeksi, miksi oikeastaan oli päätynyt sille alalle ja oliko hän oikeassa paikassa. Tieteyssä ammatissa tai asemassa olevan odotetaan sopivan tietynlaiseen muottiin, ja jos näin ei ole, huijariajatukset voivat aktivoitua.
Monet vähemmistöön kuuluvat ihmiset joutuvat jo lähtökohtaisesti osoittamaan osaamistaan muita kovemmin ja perustelemaan omaa olemassaoloaan.
Huijarisyndroomasta puhutaan usein työelämän yhteydessä. Se voi kuitenkin vaikuttaa myös henkilön ihmissuhteisiin ja muuhun sosiaaliseen elämään. Aivan tarkkaan ei tutkimuksienkaan valossa tiedetä, miksi osalla ihmisistä kehittyy huijariajattelun kaltaisia ajatusvinoumia ja toisilla ei.
Joskus huijarisyndrooma voi olla niin vahva, että se estää ihmistä toimimasta, hakemaan uusia työtehtäviä, kouluttautumaan ja saavat vetäytymään pois ihmissuhteista.
Kun huijariajatuksiin liittyy vahvaa ahdistuneisuutta, niiden käsittely esimerkiksi psykoterapiassa voi olla tarpeen.
Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 11.11.2021, kuvat omat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!