Sinä halaat rutistaen koiraa, mutta tästä ei koira välttämättä pidä. Rutistus ei ole koiran luontaista käytöstä. Koira kääntää katseensa muualle ja se saattaa myös läähättä tai lipaista kuonoaan. Tämä postaus perustuu tutkija Sonja Kosken ja eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänrannan ajatuksiin.
Ihmisellä on voimakas tarve koskettaa. Joten me ajattelemme, että se on muillekin eläimille yhtä palkitsevaa. Esimerkiksi hevosta taputetaan kaulalle, kun se on tehnyt jotakin hyvin. Tämä voi olla hevoselle epämiellyttävä ja hämmentävä teko.
Hevoset ei tao toisiaan eturaajoilla. Sen sijaan ne nykivät hampaillaan hellästi toisen hevosen harjan tyvestä. Se on pieni ja kevyt kosketus.
Eläinten ymmärtämisellä on paljon merkitystä. Mitä paremmin ymmärtää eläinten tunteita, sitä paremmin eläintä kohdellaan hyvin.
Koirilla ja kissoilla on esimerkiksi paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Elänten kipu voi jäädä ihmiseltä kuitenkin herkästi huomaamatta.
Esimerkisi kroonisesta kivusta kärsivän koiran liikkeet muuttuvat jäykemmiksi tai askel lyhyemmäksi. Koira saattaa olla myös ärtyisämpi kuin ennen. Se saattaa tuijottaa tyhjyyteen ja sen silmien väliin tulee pystysuunnassa ryppy.
Koirien kivun tunnistaminen on tärkeää, sillä kipu on yleensä hoidettavissa lääkkeillä ja fysioterapialla.
Toinen tuntemus, joka jää ihmisiltä helposti huomaamatta, on lemmikin pelko. Pelkäävän kissan silmät avautuvat pyöreiksi ja korvat kääntyvät sivulle. Pelkäävän linnun höyhenet painautuvat lähemmäs ihoa ja kaula ojentuu niin, että lintu näyttää hieman hoikistuvan.
Useimmat eläimet voivat kokea perustunteet, kuten pelon, ilon, surun, kiintymyksen, vähintään yhtä vahvasti kuin ihmiset. Ihminen kuitenkin pystyy eläintä monimutkaisempaan älylliseen ajatteluun.
Eläimet elävät enemmän tässä ja nyt. Ihmisen ajattelu on usein menneessä ja tulevassa.
Monet eläimet tuntevat myös, kumppanin menetyksen aiheuttavaa surua; leikkisyyttä, ystävyyttä. Ystävyydellä on väliä kaikille laumaeläimille.
Etenkin kissoja ja hevosia voidaan pitää toisinaan kostonhimoisina, älykkäinä otuksina, jotka punovat ilkeyksiä. Mielikuva ei pidä paikkaansa. Jos kissa pudottaa vaikkapa kristallivaasin hyllyltä, se ei tee sitä ilkeyttään vaan siksi, että sillä on tylsää ja se haluaa leikkiä.
Kun koira puree omistajansa postin riekaleiksi, se saattaa näyttää siltä, että se häpeää silmät päästään. Kyse on kuitenkin muusta. Eläimet osaavat tulkita ihmisten tunteita tarkasti. Koirat, kissat ja hevoset havaitsevatkin jo pienet lihasten jännittymiset ja kireän äänensävyn.
Kun esimerkiksi koira näkee, että omistaja on vihainen, se huolestuu. Tällöin koira saattaa painua matalaksi, heiluttaa häntäänsä ja kääntää korvansa taaksepäin. Tällä tavalla se yrittää rauhoitella ihmistä.
Koiralle yhdessäolo on tärkeää, joten yksinoloa pitäisi harjoitella jo pennusta lähtien aluksi vähän kerrallaan, jotta koira oppii tuntemaan olonsa rauhalliseksi. Ahdistunut koira rauhoittaa ja lohduttaa itseään pureskelemalla. Koira voi esimerkiksi järsiä kenkiä, koska niissä on rakkaan omistajan tuoksu. Koira ei protestoi vaan se yrittää keksiä keinoja, joilla paha olo helpottuu.
Stressi lisää nisäkkäillä virtsan eritystä ja nopeuttaa ruoansulatusjärjestelmää, jolloin ne saattavat pissiä tai kakata sisälle.
Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 20.10.2022, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!