Jos haluaa pitää huolta muistista, tarkkaavuudesta ja oppimiskyvystä, pelkkä aivopähkinöiden ratkominen ei riitä.
Ratkotko ristikkoja ja sudokuja ja ajattelet, että ne ovat hyvää aivojumppaa? Kyllä ne sitä ovatkin, mutta ei yksin.
"Sudokuilla ja muilla älyharjoitteilla hyödynnetään erityisesti aivojen hermoverkkoja, mutta aivoterveyden ylläpitoon tarvitaan muutakin", sanoo neurotieteen apulaisprofessori Tiina Parviainen Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksesta.
Aivot ovat yksi sisäelin muiden joukossa, jota voi huoltaa samalla tavalla kuin muutakin kehoa eli liikkumalla ja pitämällä huolta elintavoista.
"Liikunta pitää elimistön, aivot mukaan lukien, kunnossa, mikä mahdollistaa sen, että älyharjoitteet ja muut kognitiiviset treenit vaikuttavat aivoihin." Älytreeni ei korvaa liikuntaa tai toisinpäin, vaan molempia tarvitaan.
"Liikunta ikään kuin pitää yllä aivojen vetreyttä, mutta kaikenlainen päättely, ongelmanratkaisu ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat aivojen peruskauraa, jota tarvitaan myös."
"Kävelyyn on helppo lisätä aivojen aktivointia, koska se on ihmiselle automaattinen toiminto eikä liikeratoihin tarvitse keskittyä. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu paljon, pitäisikö liikuntaan suoraan yhdistää muuta tekemistä. Liikunnan positiiviset vaikutukset oppimiseen syntyvät luultavasti pidemmällä aikavälillä."
Liikunnan aikana muun muassa verenkierto tehostuu, hapen ja ravinnon kulku elimistössä paranevat ja aineenvaihdunta ja hormonituotanto muuttuvat.
Eläinkokeilla on osoitettu, että liikunta edistää uusien hermosolujen syntyä aivoissa, mutta ihmisillä asiaa on vaikea tutkia.
Erityisesti säännöllisellä kestävyysliikunnalla näyttää olevan isoja aivohyötyjä. Treenin ei tarvitse olla välttämättä kovaa, vaan pelkkä kävelykin riittää.
Vanhenevilla ihmisillä aerobisen liikunnan lisääminen on pitkällä aikavälillä hidastanut ikääntymiseen liittyviä vaikutuksia aivojen eri osissa mutta varsinkin hippokampuksessa, joka huolehtii muistitoimintojen säilymisestä. Liikunta voi ylläpitää muistin toimintaa ja kasvattaa vastustuskykyä muistin heikkenemiselle.
"Ihmisen synnynnäiset ominaisuudet kuitenkin vaikuttavat siihen, miten keho reagoi liikuntaan, joten myös aivovaikutukset voivat vaihdella", Parviainen muistuttaa.
Elintavoilla on suuri osa aivosairauksien ehkäisemisessä. Joka kolmas aivosairaus olisi estettävissä muuttamalla elintapoja terveellisemmiksi.
On arvioitu, että noin joka viides nainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä aivo-mielenterveyden ongelmasta, esimerkiksi masennuksesta, mutta liikunnan avulla riskiä voi huomattavasti pienentää.
Lähteet: Kauneus&Terveys 11-2023, kuvat Pexels
