Ennen tyttäreni kuolemaa koin itseni nelikymppiseksi, vaikka kasvot kertovat muut. Minun ajatteluni, kognitioni, tunne-elämä, itsetunto, minäkäsitys ja identiteetti olivat mielestäni jääneet sille tasolle kuin ne olivat nelikymppisenä. Nyt koen itseni noin 70-vuotiaaksi. Suru on vanhentanut minua todella paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Fyysisesti on tullut ryppyjä ja juonteita, ylipainoa ja ryhtikin on jotenkin mennyt.
Ihmisellä on ainakin kolme ikää: toivottu, koettu ja fyysinen ikä. Nämä voivat paljastaa mielenkiintoisia asioita hyvinvoinnista ja ennustaa jopa jäljellä olevia elinvuosia.
Kun tietyt aikuisuuden ikärajat on saavutettu, moni saattaa oikein joutua muistelemaan, minkä ikäinen minä olenkaan. Fyysinen ikä voi välillä unohtua, eikä se haittaa ollenkaan. Enemmän ihmisestä kertoo tutkimusten mukaan se, minkä ikäiseksi hän kokee itsensä.
Koetun iän yhteys hyvinvointiin on huomattu monissa tutkimuksissa maailmalla ja Suomessa. Ilmiötä ei ole vielä onnistuttu täysin selittämään. Suurin osa ihmisistä länsimaissa kokee itsensä ikävuosiaan nuoremmaksi. Keskimäärin 44-vuotiaaksi.
Nuoremmissa ikäryhmissä koettu ikä on lähellä fyysystä ikää.
Ikäkokemuksia:
-31-39-vuotiaat kokevat olevansa keskimäärin 33-vuotiaita
-40-49-vuotiaat kokevat olevansa 40-vuotiaita
-50-59-vuotiaat kokevat olevansa 46-vuotiaita
-60-69-vuotiaat kokevat olevansa 56-vuotiaita
-70 vuotta täyttäneet kokevat olevansa 67-vuotiaita
Tutkimuksessa ei ikävä kyllä haastateltu yli 70-vuotiaita. Tämä on jonkinlaista ikärasismia.
Missä iässä ihminen alkaa kokea itsensä nuoremmaksi? Ratkaiseva käänne tapahtuu 25-vuotiaana. Siihen asti lapset ja nuoret kokevat itsensä yleensä ikäänsä vanhemmiksi.
Tutkimuksissa on selvitetty myös, minkä ikäisiä ihmiset toivovat olevansa. Käänne tapahtui 25-vuotiaana tässäkin. Kaksikymppisistä 60 prosenttia halusi olla ikäistään vanhempi, mutta 26-vuotiaana jo 70 prosenttia toivoi olevansa ikäistään nuorempi.
Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin koetun iän lisäksi toivotun iän yhteyttä hyvinvointiin elämän loppupuoliskolla. Havaittiin, että mitä lähempänä toivottu ikä on todellista ikää, sitä tyytyväisempiä ihmiset olivat elämäänsä ja sitä paremmin he voivat.
Pieni ero toivotun ja fyysisen iän välillä on hyvä asia, koska se kertoo, että ihminen suhtautuu omaan ikääntymiseensä myönteisesti.
