Minä olen onnistunut oppimaan kokkaamaan, leipomaan ja kasvattamaan lapsia. Eiväthän nämä suuren suuria taitoja ole. Karttuvat kokemusten myötä. Mutta elämässä hyvin tärkeitä ja olennaisia taitoja. Niin sanotulla kovalla työllä, sinnikkyydellä, tavoitteellisuudella olen onnistunut selviytymään aikoinaan ylioppilaskirjoituksissa ja yliopistossa huonoista lähtökohdistani huolimatta. Ne vaativat tietoista punnerrusta ja huhkimista.
Nyt tähän väliin vähän asian vierestä. Kun olen niin malttamaton luonne. Pitää kertoa heti ja paikalla. Eilisessä postauksessa "Yritän sisustaa ja mies kauhistelee" minulla oli kalaverkko sisustuselementtinä, josta mies järkyttyi. Kun hän oli siinä mielentilassa sain puhuttua hänet tekemään hyllyn kalaverkon päälle, johon vastapainoksi laittaisin värikkäitä retroastioita.
Vähän piti naputtaa ja luonteelleni ominaisesti kiirehtiä. Mutta hän teki kuin tekikin sen hyllyn raakalaudasta. Ei sekään mikään suuren suuri esteettinen elämys ole. Mutta kyllä kelpaa minulle. En ole turhan tarkka asioissa, joita en edes itse osaa tehdä. Olihan tämäkin episodi onnistumista, josta tämä kirjoitus kokonaisuudessaan kertoo. Onnistuin puhumaan miehen ympäri. Olen onnistunut ostamaan - mielestäni ihanan - kalaverkon halvalla. Olen myös vähitellen onnistunut ostamaan edullisesti vanhoja retroastioita ja muutakin vanhaa. Ja astiat on ihan nättejä ja pääsivät pois kaapin pimeydestä.
Päätin eilen myös nostella vanhoja Arabian lautasia esille. Löysin Tokmannilta sellaisia jänniä napsukoita, joilla niitä saa seinälle. Mutta olen niin epäkäytännöllinen luonne, että mies varmaankin joutuu auttamaan minua.
Onnistuminen on taito, jota jokainen ihminen voi harjoitella. Mutta se onnistuu vain. Jos itse haluaa muutosta ja uskoo vankasti asiaansa. Ikävä kyllä jatkuvan epäonnistumisenkin voi oppia. Kannattaisi luottaa "itseään toteuttavaan ennusteeseen". Kun uskoo onnistuvansa. Onnistuu. Kun uskoo epäonnistuvansa. Epäonnistuu.
Kaikilla on epäonnistumisen kokemuksia. Ne kuuluvat elämään. Hyvin harva ihminen on niin onnekas, että pääsee tavoitteeseensa ensimmäisellä kerralla. Usein se, mikä näyttää ulkopuolisen silmin onnistumiselta, on seurausta harjoittelusta ja sitkeästä yrittämisestä.
Onnistumista yrittävän kannattaisi myös katsoa ympärilleen. Minkälaisten ihmisten seurassa on? Jos tunnelma on latistava ja väheksyvä, voi miettiä seuransa valitsemista uudelleen. Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee laumansa kannustusta. Luovuus ei puhkea kukoistukseensa. Jos sanotaan, ettei sinusta tule mitään.
Sitkeän yrittämisen ja kannustavan ympäristön lisäksi tutkijat ovat havainneet, että onnistujissa on tietynlaista kepeyttä. He osaavat nauraa itselleen. Tämä rentouttaa ja auttaa onnistumaan.
Itselleen ei kannata asettaa kuitenkaan ylimitoitettuja vaatimuksia. Perfektionistille voi käydä niin, ettei hän ehdi levätä kunnolla. Vaan yrittää ja yrittää yli voimiensa olla aina vaan parempi. Siksi hän lopulta uupuu ja epäonnistuu.
Onnistujat ei paahda eteenpäin koko ajan täysin kierroksin. Onnistumisen este voi olla liika yrittäminen. Välillä voi relata. Ja vain olla. Tämä on luovuuden edellytys. Vapaa-aika. Jouten olo.
Missä asioissa sinä katsot onnistuneesi?
Lähteet: Helsingin Sanomat 19.4.2018, kuvat omat.
