Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikäsyrjintä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikäsyrjintä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. lokakuuta 2023

Miksi vanhuksia kunnioitetaan tai ei kunnioiteta?



Minä kunnioitan vanhoja ihmisiä. Heidän elämänkokemusta, suhteellisuudentajua, viisautta ja usein tietynlaista rauhaa ja tyyneyttä. Näin on ollut lapsuudestani saakka, koska äidinpuoleinen ukki ja mummi olivat minulle hyvin tärkeitä ihmisiä. Tukipilareita ja turvan antajia.

Aikoinaan metsästäjä-keräily- ja maanviljelyskulttuurit olivat täysin riippuvaisia vanhusten tiedosta ja kokemuksista.


Myös nykyajan perheissä arvostetaan isovanhempia. He saattavat tukea ja auttaa lasten kasvatuksessa. Mutta pitää muistaa, että heillä on myös aivan oma elämänsä.

Yhteiskunnan suhtautuminen on aivan toista. Nykyisin arvostetaan nuoruutta, rahaa ja jopa tietynlaista röyhkeyttä. Vanhusten syrjintä ja laiminlyönti tunnutaan hyväksyvän. Esimerkiksi vaativa lääketieteellinen tutkimus jonkin vaivan takia saatetaan jättää tekemättä. Tämä raivostuttaa minua. Ajatellaanko niin, ettei vanhuksista ole enää hyötyä työelämässä ja he kuolevat joka tapauksessa?


Mielestäni kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Iästä, varakkuudesta, terveydestä, yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

On omituista, että kun kaikkein vanhempien ihmisten määrä kasvaa ennätysvauhtia, heidän palvelujaan ajetaan alas. Suomi käyttää jo nyt huomattavasti vähemmän voimavaroja kuin Ruotsi vanhusten hoitoon. Mutta yhä uusia leikkauksia rahavaroihin suunnitellaan.


Vanhusten jättäminen heitteille ei ole sattumaa vaan valitun politiikan tulos.

Jos nyt yhteiskunnallisella tasolla haluamme osoittaa kunnioitusta vanhuksia kohtaan, monista ikäsyrjinnän muodoista on päästävä eroon. 


Vanhuksille on taattava kunnon hoito ja turva.

Kaikilla vanhuksilla ei ole varaa asettua yksityiseen hoivakotiin. Eläke ei riitä tai eläke menee miltei kokonaan hoivakodin maksuihin.

Olen aikanaan lukenut, että isoissa vanhainkodeissa, joissa on yleensä liian vähän henkilökuntaa, vanhuksille saatetaan jo noin kello seitsemän illalla antaa unilääkkeet. Jotta heitä ei tarvitsisi hoitaa. Lisäksi vanhuksille - jopa heidän tietämättään - syötetään masennus- ja psykoosilääkkeitä, koska ne väsyttävät. Ja hoivaa ei tarvita niin paljon, kun vanhus makaa miltei zombiena sängyssään.


Henkilökunnalla ei ole edes aikaa valvoa, syökö vanhus riittävästi. Toivottavasti lukemani tiedot ovat jo vanhentuneet. Epäilen kyllä.

Surullista että jotkut perheet sysäävät isovanhempansa näihin laitoksiin. Ja sitten melkein unohtavat heidät. Tämäkin vihastuttaa minua niin hemmetisti.






Lähteet: Helsingin Sanomat 20.9.2018, kuvat Pixabay


lauantai 1. joulukuuta 2018

Ikärasismi työnhaussa




"Haemme vähän nuorempaa..." Työnantaja voi sanoa, vaikka hakija olisi vasta nelikymppinen. Viisikymppisestä puhumattakaan. Onneksi tavat ja ajat muuttuvat. Sitkeys työnhaussa voi palkita. Itsensä vähättely kannattaisi lopettaa.

Suomessa ikäsyrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Siitä kannattaa valittaa esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle (https://www.syrjinta.fi/). Vaikka ikäsyrjintä on kielletty. Kaikki tietää, että se on yleistä.


Ikäsyrjinnän juuret on muinaishistoriassa. Ajatellaan. Että vaihdevuosi-ikäinen nainen ei ole enää hedelmällinen ammatissakaan.

Mutta vanhemmilla naisilla on paljon erittäin hyviä ominaisuuksia työelämään. Kokemustieto ja viisaus. Laaja-alaisuus. Sosiaaliset kyvyt. Tunnetaidot. Joustavuus. Juuri näitä taitoja tarvitaan nykyisessä työelämässä.


Yli 50-vuotiaat naiset ovat sitoutuneempia työhön ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja kuin nuoremmilla. Lapsetkin ovat aikuisia.

Töissä tarvittaisiin kaikenikäisiä. Kun henkilökunta koostuu monenlaisista ihmisistä. Se tekee tulosta. Koska asioita voidaan tarkastella monelta kantilta.


Usein omat asenteet voivat vaikuttaa naisten työllistymiseen. Ei osata ehkä olla tarpeeksi rohkeita ja määrätietoisia. Naiset saattavat myös vähätellä osaamistaan.

Työnantajat eivät osaa arvostaa kokemusta vaan palkkaavat nuorempia. Joilla digi on ollut osa elämää jo melkein vauvaiästä asti.


Nuorten osaamista kehutaan liikaakin. Nykyisin on huomattu, että jopa kolmikymppiset ovat alkaneet kokea loppuun palamista. Digistressi rasittaa heitäkin.

Työhyvinvoinnin johtamisen dosentin Marja-Liisa Manilan vinkkejä työllistymiseen:



1) Usko itseesi. Odota parasta. Älä epäonnistumista.

2) Opi epäonnistumisista. Ne antavat tietoa, mitä seuraavalla kerralla pitäisi tehdä.

3) Asenne ratkaisee. Ole innostunut ja positiivinen.

4) Toimi. Kokeile jotakin uutta. Riskejäkin.

5)Huolehdi hyvinvoinnistasi. Nauti omasta ajasta. Harrasta. Kuntoile. Hurvittele.

6) Jos työnhaku ei omalta alalta onnistu. Kokeile, voisiko jostakin intohimoisesta harrastuksestasi tulla uusi työ? Millaista lisäkoulutusta se tarvitsisi?

7) Pohdi voisitko ryhtyä yrittäjäksi?

Etsitkö sinä töitä juuri nyt? Mitä mieltä olet noista vinkeistä?







Lähteet: Kauneus&terveys 12/2018, kuvat Pixabay