Meillä riidellään harvoin, mutta sitäkin tulisemmin. Minä huudan. Mies huutaa. Minä alan paiskoa astioita seinään. Mies luippii karkuun. Pian hän tulee takaisin, ja sovimme riidan. Monien mielestä tämä on kehittymätöntä riitelyä. Niin on. Ei olla täydellisiä riitelynkään jalossa taidossa. Mutta minun mielestä on hyvä purkaa tunteensa. Vihastua. Ettei kielteiset tunteet varastoidu kehoon ja mieleen. Ja pahimmassa tapauksessa viha kääntyykin itseä vastaan. Masennuksen yksi syy on tämä vihan nieleskely ja lopulta sen kohdistuminen itseen.
Psykoterapeutti Anna Salmi antaa minulle ja miehelle sopivia vinkkejä. Jospa riitamme muuttuisivat aikuismaisemmiksi. Mutta toisaalta en pidä hymistelystä ja okeaoppisesta riitelystä. Tylsää. Kokeilen kuitenkin kiinnostuksen vuoksi näitä ohjeita. Jospa niistä olisi apua lukijoillekin.
1)Kuinka kumppanin saisi ymmärtämään tai edes kuuntelemaan, mitä yritän sanoa? Olisi tärkeää kuvata puolisolle oloaan ja kokemustaan niin, että hän ymmärtää sinun lähestyvän häntä rakentavasti. Ihmisen ei kuitenkaan kannata ohittaa pettymystään tai vihastumistaan. Peittää sitä vaikka tarpeettomaan, hermostuneeseen puuhasteluun. Esimerkiksi extempore-siivoamiseen. Koska näin välttelee kohtaamasta epämiellyttäviä tunteita. Ja itse asiassa etääntyy puolisostaan.
2)Miten onnistun puhumaan rakentavaan sävyyn, vaikka olen todella vihainen? Vaikka arvostaisit rehellisyyttä ja suoruutta, voit silti puhua asiallisesti. Jos kunnioitat reilua peliä. Ole itsekin valmis kuuntelemaan toista. Helposti vetäytyvän ihmisen kannattaisi opetella lähestymistä pakenemisen sijaa.
3)Millaisilla sanoilla kannattaisi aloittaa, ettei kuulostaisi hyökkäävältä? Kerro omista tunteistasi, toiveistasi, peloistakin. Lauseensa voi aloittaa vaikka näin: Olen surullinen, koska sinä olet niin paljon poissa kotoa. Ei kannata vain huutaa: Sinä olet liikaa poissa kotoa!
4)Entä jos ei päästä kopromissiin yrityksestä huolimatta? Hyväksy se, että puoliso kokee asioita eri tavalla kuin sinä. Jopa 70 prosenttia parisuhteen erimielisyyksistä on sellaisia, joita ei koskaan pystytä ratkaisemaan molempia miellyttävällä tavalla. Ihmisillä on erilaiset kokemusmaailmat ja tavoitteet.
5)Miksi kumppanin erilaisuutta on vaikea hyväksyä? Erilaisuus voi tuoda pintaan pettymystä. Ja jopa pelkoa hylkäämisestä. Helpotusta erillisyyteen tuo se. Että kokee olevansa kaikesta huolimatta rakastettu ja tärkeä. Keskusteluista voi tulla hedelmällisiä, vaikka oltaisiin eri mieltä.
Ouh ja ai! Melkein unohtui sanoa, että ensi viikolla lomailemme. Postaukset tulevat silti normaalisti. Olen ajastanut postaukset kullekin päivälle. Jos jotakin huvittaa niitä lukea heinäkuisen kauneuden ja helteiden ohella. Nautitaan kesästä!
Lähteet: HyväTerveys 8/2017, kuvat omat
