Minä rakastan kahvia. Olen oikea kahvikatti. Juon sitä liikaakin, jopa noin kuusi mukia päivässä. Jos en jostakin syystä saa illalla kahvia, pääni tulee kipeäksi seuraavana aamuna. Juon iltakahvin noin kello 20 aikoihin, eikä kahvi häiritse yöunta. Yhdellä viidesosalla ihmisistä on näin.
Somessa näkyy nyt uusi hyvinvointi-ilmiö: yhä useamman kupissa ei ole kahvia vaan sen sijasta matchalattea tai vihreästä teestä tehtyjä sekoituksia. Moni somevaikuttaja pohtii kahvin lopettamista tai vähentämistä, ellei jo ole sitä tehnyt. Onko kahvittomuudella terveydellisiä perusteita vai onko kyseessä hetken muotihumputus?
Emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto vastaa kysymykseen kannattaako kahvista luopua? Hänellä on selkeä vastaus: ei kannata.
"Kahvipapu sisältää reilusti yli tuhat ainesosaa, mukaan lukien monia terveydelle tärkeitä mineraaleja ja vitamiineja. Suomalaiset saavat yli puolet antioksidanteista kahvista."
Teenlehdistä taasen saadaan uutettua vain muutamia kymmeniä terveellisiä aineksia.
"Kahvissa on esimerkiksi voimakasta antioksidanttia nimeltä klorokiinihappo, jota ei saa juuri mistään muualta. Sen on todettu suojaavan sydäntauti- ja syöpäriskiltä, Alzheimerin taudilta sekä tyypin 2 diabetekselta. Kahvin on todettu myös ehkäisevän Parkinsonin tautia."
Kahvin terveyshyödyt saa, kun juo vähintään kaksi kuppia, mieluiten 3-5 kuppia päivässä.
Kofeiiniherkkyys on kuitenkin yksilöllistä, ja selittyy osin perintötekijöillä. Ruumiinpaino vaikuttaa kofeiinipitoisuuksiin elimistössä: mitä painavampi on, sitä parempi kofeiininsietokyky.
Joillekin kahvinjuonnin vähentämisestä olisi hyötyä. Koska kofeiini lisää kortisolin tuotantoa, kahvi ei ole paras juoma stressaantuneelle. Moni voi tietämättään ylläpitää stressaantunutta olotilaa.
"Stressistä kärsivien kannattaa ehdottomasti vähentää kahvin juontia ja vaihtaa kofeiinittomaan kahviin", Tuomilehto sanoo.
Samaa kannattaisi kokeilla myös silloin, kun saa kahvista haitallisia tuntemuksia, kuten käsien vapinaa, sydämen tykytystä, vatsaongelmia tai univaikeuksia.
Joskus kahvin himo voi talttua itsestään esimerkiksi flunssassa. Jukka Tuomilehto arvelee sen johtuvan: ensinnäkin hapokkaan kahvin maku ei houkuttele kipeänä. Toiseksi kofeiini nostaa lisäksi stressivälittäjäaine kortisolin tuotantoa ja hidastaa sen poistumista elimistöstä. Kipeänä ei kaipaa kortisolin piristävää vaikutusta, vaan lepoa.
Kortisolin lisäksi kofeiini lisää aivoissa mielihyvä välittäjäaineen dopamiinin tuotantoa. Kahvin piristävä vaikutus siis johtuu tästä välittäjäaine kaksikosta.
Luonnollista vireystilaa voi ylläpitää myös niin, että juo kahvin 1-2 tunnin kuluttua heräämisestä. Tällä tavalla aamuyöstä nousseet kortisolitasot ehtivät tasapainottua, eikä kofeiini horjuta luonnollista vireystilaa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Lähteet: Helsingin Sanomat 16.11.2024, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!