Tietotyö saattaa vanhentaa aivoja

 

Aivojen hyvinvoinnista on tullut yleinen terveyshuolen aihe, kertoo professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

"Vielä muutama kymmenen vuotta sitten ihmiset pelkäsivät sydänkohtausta. Nykyisin he tarkkailevat huolestuneina muistisairauden, kuten Alzheimerin taudin mahdollisia merkkejä", hän toteaa.

Aivojen hyvinvointiin ei kuitenkaan kiinnitetä työpaikoilla ja kouluissa samanlaista huomiota kuin muihin terveysriskeihin. 

Ruumiillista työturvallisuutta ja ammattitautien ehkäisyä varten on olemassa tarkat säännöt ja toimintamallit.

"Samaan aikaan työelämä ajaa ihmisiä siihen suuntaan, että viisikymppisillä voi pian olla 70-vuotiaan aivot. Sitä ei kai kukaan halua", Huotilainen sanoo.

Sydän-  ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti Suomessa 1970-luvulta lähtien. Fyysisen työn turvallisuudessa on tapahtunut valtavaa edistystä.

Suurin aivoja kuormittava tekijä on stressi, joka voi ajaa aivot äärirajoille. Huotilainen tähdentää, että venyminen ja tsemppaaminen on tietty joissakin tilanteissa tarkoituksenmukaista, ja ihmisellä on sellaiseenkin kapasitettia.

"Ongelma on se, että nykyisessä kiireenkulttuurissa stressi ei ole poikkeus, vaan normaali tilanne." Stressiä aiheuttaa myös ärsykkeiden tulva, ja monesti työpäivän aikana viestejä tulee yhtä aikaa viestisovelluksista, puhelimesta ja sähköpostista. "Tieto on silppumaista, huonosti jäsenneltyä ja sitä tulee valtavasti", Huotilainen toteaa.

Tutkimustulokset suuren stressin vaikutuksista terveyteen ovat Huotilaisen mielestä karmaisevia. Stressin vaikutukset näkyvät muun muassa nopeutuneena ikääntymisenä ja muistin haasteina. Pitkittyneessä stressissä on myös enemmän muutoksia aivojen rakenteessa, esimerkiksi otsalohkon aivokuori voi olla ohentunut.

Mistä sitten voi tietää, että aivot voivat huonosti? "Kun aivot käyvät ylikierroksilla, ihminen unohtelee, hän on hajamielinen eikä tarkkaavaisuus toimi", Huotilainen kertoo.

Usein oireisiin kuuluu ahdistusta ja itsesyytöksiä: ihminen ahdistuu, koska koko ajan on kiire ja asioita jää tekemättä. Hän syyttää itseään laiminlyönneistä ja siitä, ettei pysty keskittymään eikä olemaan läsnä.

"Jos ihminen on vuosikausia stresaavassa työssä, pitää uskaltaa kysyä pelottavia kysymyksiä: nopeuttaako työ aivojen ikääntymistä? Entä jos Alzheimer diagnosoidaan samana päivänä, kun ihminen jää eläkkeelle?", Huotilainen sanoo.

Työpaikoilla tulisikin hänen mukaansa kiinnittää huomiota siihen, että ihmisellä on mahdollisuus keskittyä silloin, kun työ sitä edellyttää.

Kaikilla työpaikoilla tämä ei ole mahdollista.  Avokonttorissa saattaa joutua häirityksi tai keskeytetyksi milloin tahansa.

Työt tulisi järjestellä niin, että ihminen ei esimerkiksi joutuisi vastaamaan puhelimeen niinä hetkinä kun työ vaatii keskittymistä.

Turhan tiedon tulvaa voisi rajoittaa niin, että kukaan ei joudu osallistumaan sellaisiin kokouksiin, jotka eivät suoranaisesti liity hänen työhönsä. Työssä voisi olla riittävästi "huokoisia hetkiä".

Useilla työpaikoilla pyritään tehokkuuteen niin, että työn alla on jatkuvasti uusia työtehtäviä. Tämän ajatuksena on, että jos yksi homma ei etene, voi välittömästi hypätä toiseen. Tällöin voi käydä niin, että taukoja ei jää.

"Työnantaja voisi tarjota vaikka kahvit, joita juodessa voitaisiin jutella niitä näitä. Samalla paranee työyhteisön yhteishenki".Etätöissä tauottaminen jää työntekijän omalle vastuulle."Suosittelen kävelylenkkiä tai vaikkapa pieniä päiväunia kesken työpäivän."

Aivojen hyvinvointia edistävät samat perusasiat kuin muutakin terveyttä: riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruoka. "sosiaalisuus ja yhdessäolo on hyvän aivoterveyden A ja O." Tämän  tiedetään olevan hyvin tärkeä vaikutus aivojen toiminnalle.

Puuhastelu ystävän, perheenjäsenen tai työkaverin kesken tekee hyvää aivoille monella tasolla. Myös kosketuksella on Minna Huotilaisen mukaan merkistystä  aivojen toiminnalle. "Se rentouttaa, lisää onnentunteita ja tuo tähän hetkeen ihanalla tavalla."

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.2.2024, kuvat Pixabay