lauantai 24. helmikuuta 2024

Kosketuksen voima

 


Minä pidän koskettelusta. Kosketan ehkä liiankin paljon. Lukiossa opettajana taputin oppilaita olkapäälle, kun kiersin luokassa tehtävien teon aikana. Ehkä vaistomaisesti taputtelin eniten heikkoja oppilaita, sillä juuri he tarvitsivat rohkaisua.


Kehon tuntoaisti on sormenpäissä hyvin herkkä. Reilu kädenpuristus viestittää luottamuksesta, rehtiydestä. Lempeä ote hellyydestä. Koskettamalla voi viestiä toiselle arvostusta, välittämistä, hellyyttä, rohkaisua tai myötätuntoa.


Korona-aika  loitonsi  ihmisiä fyysisesti. Kyynärpäiden yhteen huitominen ei saattanut tuntua luontevalta, koska kyynärpäitä ei käytetä arjessa samaan tapaan kuin kämmeniä.


Yksi korona-ajan ongelma oli se, ettei omaiset päässeet sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Lääkärin, hoitajan tai hierojan kosketus, ammatillinen ote, on kokonaan eri asia kuin läheisen kosketus.


Miellyttävä kosketus aktivoi endorfiinia, oksitosiinia ja serotoniinia, jotka liittyvät mielihyvän kokemukseen. Lempeä kosketus voi myös lievittää stressiä ja kipua, koska koskettaessa vapautuu kehon omia opiaattipepetidimolekyylejä.



Kosketuksen puute ei ole kuitenkaan yksinäisen ihmisen akuutein ongelma. Ilman sitäkin voi elää, mutta yksinäisyys on suuri ongelma,   joka näkyy aivokuvantamisessakin.


Hyväntahtoiset kosketukset eivät sisällä seksuaalisia piiloviestejä. Eroottisesti latautuneesta kosketuksessa toimivat erilaiset fysiologiset mekanismit. Karvattomista ihoalueista, kuten peniksen päästä ja vaginasta, lähtee erilaisia aistiprojektioita kuin esimerkiksi käsivarresta.


Koskettaminen on tärkeä asia ihmissuhteiden säätelyssä läpi elämän. Vauvan ja vanhempien ensimmäinen viestikanava on kosketus. Samoin kuolevan vanhuksen ja omaisten viimeiset viestit ovat  usein kosketuksia.



Kosketus tuo turvallisuudentunnetta. Tutkimuksissa on havaittu jo neljäkuukautisten sikiöiden koskettavan itseään. Tupakoivien äitien vauvat koskettelivat enemmän itseään, ehkä rauhoittaakseen oloaan tupakan aiheuttamassa stressissä.


Samaa tekevät ahdistuneet aikuiset. Kädet menevät puuskaan ja keho puristuu kokoon. Itsensä kokoon rutistaminen rauhoittaa ja vie huomion hetkeksi muualle.


Miellyttäviä kosketuksia voitiin erityisesti  epävarmana korona-aikoina  viljellä avokätisesti lähipiirille. Kosketus on sosiaalisia suhteita vahvistavaa liimaa. Aivot rekisteröivät pienenkin hipaisun, ja muistamme, että tämän ihmisen kanssa on hyvä ja turvallista olla.








Lähteet: Hyvä terveys 13/2020, kuvat omat


  

2 kommenttia:

  1. Hanna Svenneving on tehnyt väitöskirjan kosketus hoidoista n.parikymmentä vuotta sitten. Kosketushan on tosi tärkeää vauvasta vaariin. Lapsena kärsin itse kosketuksen puutteesta, meillä ei turhaan kosketeltu, no tukkapöllyä silloin tällöin äidiltä, hän ei meitä imettänytkään vauvoina. Kosketuksen puutteesta varmaan johtunee aika etäinen suhde vanhempiini.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Tanttarelli. Täytyypä saada käsiin tuo Hanna Svennevingin väitöskirja kosketushoidoista. Surullista ettet ole saanut juuri kosketusta lapsena. En minäkään saanut kotoa, vaan naapurin tytöltä joka mielellään hoiti minua jo vauvana. En ihmettele, että sinulla on etäinen suhde vanhempiisi.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!