Nuorena pidin nelikymppisiäkin vanhoina, mutta niin kai kaikki nuoret ajattelee. Nyt viisikymppisenä en tunne itseäni vanhaksi. Enkä oikein osaa pitää seitsemänkymppistäkään vanhana. Nykyisin sanotaan, että kuusikymppinen on entinen nelikymppinen. Ja kuten sanonta kuuluu, ikähän on siellä korvien välissä.
En kaihda omaa vanhenemista, koska vanhuus on henkisesti rikasta ja erityisesti sisäisen eheytymisen aikaa. Rypyt, ruumiillisen suorituskyvyn lasku, muistin heikkeneminen, lisääntyvät sairaudet kuuluu yleensä vanhuuteen. Hyväksyn kaiken tämän - ainakin nyt vielä tässä iässäni - luonnollisena osana elämää. Näin se elämä vain menee. Ei kukaan voi olla ikuisesti nuori. Ei vaikka antaisi plastiikkakirurgin veitselle kyytiä. Olisi myös mielenkiintoista nähdä, minkälainen mummo minä olisin. Kirpsakka mummo, joka toivottaa kaikki häntä ylenkatsovat nuoret huitsin nevadaan, vai olisinko lempeä, tasapainoinen, yhä valoisa mummo? Se saa jäädä nähtäväksi, jos saan elää vanhaksi asti.
En hyväksy ageismia eli ikään liittyvää syrjintää. Esimerkiksi minun olisi vaikea saada uutta työpaikkaa ikäni takia. Ageismiin liittyvät ennakkoluulot, jäykät stereotypiat, ärsyttävät. Että kaikki vanhat ihmiset olisi jotenkin höperöitä.
En kaihda omaa vanhenemista, koska vanhuus on henkisesti rikasta ja erityisesti sisäisen eheytymisen aikaa. Rypyt, ruumiillisen suorituskyvyn lasku, muistin heikkeneminen, lisääntyvät sairaudet kuuluu yleensä vanhuuteen. Hyväksyn kaiken tämän - ainakin nyt vielä tässä iässäni - luonnollisena osana elämää. Näin se elämä vain menee. Ei kukaan voi olla ikuisesti nuori. Ei vaikka antaisi plastiikkakirurgin veitselle kyytiä. Olisi myös mielenkiintoista nähdä, minkälainen mummo minä olisin. Kirpsakka mummo, joka toivottaa kaikki häntä ylenkatsovat nuoret huitsin nevadaan, vai olisinko lempeä, tasapainoinen, yhä valoisa mummo? Se saa jäädä nähtäväksi, jos saan elää vanhaksi asti.
En hyväksy ageismia eli ikään liittyvää syrjintää. Esimerkiksi minun olisi vaikea saada uutta työpaikkaa ikäni takia. Ageismiin liittyvät ennakkoluulot, jäykät stereotypiat, ärsyttävät. Että kaikki vanhat ihmiset olisi jotenkin höperöitä.
Suomessa kansan- eli vanhuuseläkkeen rajaa 65 ikävuotta on monesti pidetty vanhuuden alkamisena. Nykyään vanhuuden rajana pidetään usein 75 ikävuotta. Vanhoja ihmisiä voi olla montaa sorttia: jotkut juoksee maratoneja, jotkut ovat jo toimintakyvyttömiä. Ei vanhukset ole mitään aivan samankaltaista porukkaa.
Kronologista ikää parempi vanhuuden mittari on biologinen ikä. Sitäkin voidaan kuitenkin määritellä monin tavoin. Yksi on verenkiertoelimistön kunto: ihminen on yhtä vanha kuin hänen valtimonsa.
Yhtenä vanhuuden määrittelynä pidetään kävelynopeutta. Vanhenemiseen on katsottu viittaavan hidastunut kävelynopeus, alle 0,8 metriä sekunnissa.
Vanhuus ei tule kaikille tasaisesti tietyllä vauhdilla. Ja jotkut saattavat vanheta nopeammin kuin toiset, jos kokevat elämässään suuria vaikeita asioita. Joillakin ihmisillä esimerkiksi läheisen kuolema, vakava sairaus, avioero voi kiihdyttää vanhenemista. Mutta ei kaikilla.
Kunnon (?) ryypiskely ja tupakointi yleensä vanhentaa. Ruokavaliollakin on merkityksensä. Ruumiillisesti aktiiviset ovat biologisesti nuorempia kuin liikkumattomat. Ihmisen kehon osat ei ikäänny samaan tahtiin, koska se vaihtelee, heikentyykö ensiksi muisti, aistit tai lihasvoima.
Minä olen ollut jostakin syystä kiinnostunut vanhoista ihmisistä lapsuudesta asti. Kunnioitan vanhuutta. Koska vain vanha ihminen on viisas. Elämänkokemus opettaa.
Minkä ikäistä ihmistä sinä pidät vanhana?
Lähteet: Tiede vastaa-lehti, Helsingin Sanomat 10.5.2018; kuvat Pexel, omat
