Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatimukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatimukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. kesäkuuta 2020

Onko ihminen joskus riittävän kypsä?



Kehityspsykologisten teorioiden mukaan aikuisella on useita kehitysvaiheita. Harvardin yliopiston professori Robert Keganin mukaan iso osa aikuisista elää maailmassa, joka on heidän kehitystasolleen liian vaativa.

Keganin teoriassa ihmisellä on kehityksessään viisi vaihetta. Ensimäisellä tasolla ihminen käy läpi kaikki lapsuuden normaalit kehitysvaiheet uhmaiästä murrosikään.


Toisella tasolla ovat pääasiassa murrosikäiset eli 13-19-vuotiaat. Noin kuusi prosenttia aikuisista ei kehity tätä pidemmälle. Tätä tasoa määrittävät erityisesti ihmisen tarpeet. Ihminen muodostaa minäkuvansa, erityisesti käsityksen siitä, mitä haluaa. Toisten tunteita ja tarpeita on tuolloin usein hankala ajatella.

Kakkostasolla olevat ihmiset suhtautuvat usein muihin keinoina saavuttaa omat halunsa ja päämääränsä, mikä hankaloittaa yhteistyötä muiden kanssa.

Kolmannella tasolla ihminen on muodostanut niin sanotun yhteisöllisen tajunnan. Suurin osa aikuisista, yli 60 prosenttia, on kolmannella tasolla.


Ihminen on kiinnostunut ja tarkka omasta roolistaan yhteiskunnassa, ideoista, ja erityisesti muiden suhtautumisesta niihin ja ihmiseen itseensä. Tässä vaihesessa tapahtuu siirtymä yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen.

Kolmannen tason yleiseksi ongelmaksi Kegan nostaa kyvyttömyyden muodostaa rajoja omiin velvoitteisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Ongelma on myös se, että ihminen ottaa hoidettavakseen ja vastuulleen asioita, jotka eivät hänelle varsinaisesti kuulu.


Keganin neljännen tason ero kolmanteen on se, että neljännen tason ihminen ei koostu uskomuksista, arvoista ja tunteista, vaan hänellä on niitä. Läheisyyteen liittyy se, että toinen nähdään itsenäisenä ihmisenä, joka voi muodostaa itse erilaisia ajatuksia ja arvoja, ja toinen hyväksyy hänet.

Vain noin prosentti ihmisistä kehittyy viidennelle tasolle, eikä juuri kukaan ennen keski-ikää. Nämä harvat ihmiset eivät ole enää identiteetin vankeja. Sen sijaan, että sitouduttaisiin yhteen näkökulmaan, ideologiaan, rooliin, liikutaan sujuvasti erilaisten mallien välillä ja luodaan oma käsitys itsestä yhä uudelleen tilanteesta riippuen.


Keganin mukaan suurin osa  aikuisista jää alemmalle kehitystasolle kuin vaivatta yhteiskunnassa pärjääminen vaatisi. Tämä on yhteinen piirre monen muun kehityspsykologian teorian kanssa, että suurin osa ihmisistä ei kehity ajattelussa, ja vain harva voi esimerkiksi sisäistää yhtä aikaa useita erilaisia ajatusmalleja.

Iso osa aikuisista elää hyvin stressaavassa maailmassa. He eivät ole tarpeeksi kypsiä kohtaamaan työn ja perhe-elämän vaatimuksia.



Lähteet: helsingin Sanomat 1.6.2020, kuvat omat


lauantai 21. huhtikuuta 2018

Yritän olla nyt asiallisempi riitelijä mieheni kanssa


Olen epäasiallinen riitelijä mieheni kanssa. Kun tietty kynnys - matala sellainen - on ylitetty, hermostun. Alan paiskoa astioita seinään. Mies luikkii pois. Kun hän palaa, teemme yleensä sovinnon.







Usein kytevässä riidan poikasessa toisella osapuolella on vain vaatimuksia. Ja perusteluja, miksi toisen pitäisi suostua vaatimuksiin. Tästä voi syntyä ilmiriita.


 
Ohjeet riitatilanteessa on ytimekkäät: Kuuntele. Kysy. Älä oleta mitään.

Riitakumppanin näkökulmasta pitäisi jaksaa olla kiinnostunut. Eikä vain toitottaa omia vaatimuksiaan. Vastapuolen ajatuksia ei kannata arvuutella omassa mielessä. Eikä suhtautua häneen ennakkoluuloisesti. Riita pitäisi nähdä tilanteena, jossa on yhteinen ongelma ratkaistavaksi.



Toisen kuuntelu voi tuntua itsestään selvältä ohjeelta. Mutta se on oikeasti yllättävän vaikeaa. Moni miettii toisen puhuessa vain omia perusteluja ja väitteitä.



Ei kannattaisi riidellä niin. Että suostuttelee riitakumppania vain järkiperusteluilla. Sen sijaan kannattaisi kertoa, mitä huolia on omien vaatimusten taustalla. Voisi myös kertoa, miksi tämä asia on minulle tärkeä ja miltä minusta tuntuu. Ja käyttää sanoja "minusta tuntuu". Eikä mätkäistä päin naamaa esimerkiksi: Olet liian paljon pois kotoa! Olisi parempi käyttää muotoa: Minusta tuntuu ja surettaa, että olet niin paljon pois kotoa.



Uhkailu ja riidan liukuminen huippukohtaansa pitäisi jotenkin estää. Vaikka lähtemällä pois tilanteesta. Jotta ei ala tulla sammakoita suusta. Mieheni osaa tämän hyvin tai sitten pelkää, että astiat osuu häneen. En minä häneen tähtää. Vain seinään.

Miten sinä riitelet? Vai riiteletkö ollenkaan?





Lähteet: Helsingin Sanomat 12.4.2018, kuvat omat