Miksi aurinko piristää?

 

Onneksi talvi on ohi, ja aurinko näyttäytyy useammin. Kirkas auringon valo! Kasvukausi, ja luonto ikään kuin kiimassa.

Monissa tutkimuksissa on todettu, että aurinkoisuus ja valon määrä suoraviivaisesti kohentavat mielialaa.

Miten auringon valo tekee aivoille? Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan valo virkistää ja tekee mielen iloiseksi.

"Valoisuuden lisääntyminen nostaa vireystilaamme välittömästi. Itse asiassa piristyminen alkaa jo hieman ennen kuin tietoisesti tajuamme, että nytpä taivas kirkastui", Partonen sanoo.

Sitten seuraavaksi aivojen välittäjäaineet ryöpsähtävät liikkeelle. Kirkkaus saa aivot vapauttamaan enemmän serotoniinia jo muutamassa minuutissa.

"Lisääntynyt serotoniini kohottaa mielialaa, vireyttä ja valppautta. Se myös hillitsee ruokahalua ja yhtenäistä unta."

Jo nopeasti valo lisää myös noradrenaliinin vapautumista aivoissa.Reaktiokyky ja tarkkaavaisuus paranevat. Myös dopamiinin tasot nousevat. Sen lisääntyminen osin selittää sitä, että kauniina päivänä tekee mieli mennä ulos ja liikkua.

Fysiologisten reaktioiden lisäksi valolla on myös tietenkin psykologisia vaikutuksia. "Useimmilla on mukavampia muistoja lapsuuden kesistä kuin marraskuun räntäsateesta. Valo ja lämpö keräävät miellyttämiskokemuksia. Monet iloiset juhlat ja puuhakkaat talkoot tapahtuvat valoisaan ja lämpimään vuodenaikaan."

"Harmaina päivinä hermoston aktiivisuus vakiintuu tietylle, varsin alhaiselle perusuralle ja aivot sopeutuvat valon puutteeseen. Tällöin lyhytkin valojakso tuottaa voimakkaan piristysruiskeen. Mitä pidenpään on ollut pilvistä, sitä mukavammalta aurinko tuntuu"

Lähteet: Hyvä Terveys 4/2026, kuvat Pexels

Trauma voi kipuilla kehossa

Psyykkinen trauma syntyy tilanteessa, joka on poikkeuksellisen järkyttävä ja elintärkeitä asioita uhkaava.

Vera-tyttären kuolema aiheutti minulle postraumaattisen stressireaktion. Aluksi näin vain kuvia kahdesta poliisista ja siitä tilanteesta, jossa he kertoivat Veran kuolemasta. En muista Veran kuoleman jälkeisestä viikosta mitään.

Vähitellen tuo kuva haihtui, ja tuli kuvia Verasta. Surutyö alkoi. Sain myös - ja edelleen saan - ruumiillisia oireita. Pahimmillaan sain aivoverenkiertohäiriön, pienen infarktin, ja olin sairaalassa viisi päivää. Suru on tuntunut myös kipuna rinnassa, jomottavana päänsärkynä ja selkäkipuina.

Sain aluksi kriisiterapiaa suruuni. Edelleen käyn hoitajan luona puhumassa. Tiedostan traumani, mutta silti saan fyysisiä oireita.

Kenenkään elämä ei mene niin, etteikö kohtaisi hyvin vaikeita asioita elämässään. Jokaisella on katkeamispisteensä, ja riittävän voimakas tapahtuma traumatisoi kenet tahansa.

Tyypillisiä taraumakokemuksen aiheuttajia ovat muun muassa  väkivalta ihmissuhteessa ja läheisen kuolema. Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä traumasta seuraa.

Traumaperäisiä oireita saattaa olla vaikea tunnistaa, koska ne ilmenevät usein fyysisesti. Oireina voi olla esimerkiksi aistimuutokset, halvaukset ja voimakkaat kiputilat.

Trauma on voinut aiheuttaa selittämättömiä oireita jopa vuosikausien ajan. Sen tunnistaminen voi olla monille potilaille helpotus - mutta osalle järkytys.

Traumatisoitumisen aiheuttamiin kehon kiputiloihin lääkitys ei useinkaan auta. Hoidon ensimmäisiä tavoitteita on tunteiden tunnistaminen ja yhteyden löytäminen omaan kehoon.

Monet lapsuuden vaikeat erokokemukset voivat palata mieleen vasta aikuisena. Ennen oli tavallista, että lapset jäivät esimerkiksi yksin sairaalaan, eivätkä vanhemmat joissakin tapauksissa päässeet edes katsomaan heitä. Minulla oli näin pienenä kitarisaleikkauksessa. Vanhemmat olisivat päässeet katsomaan minua, mutta eivät ehtineet/halunneet.

Vanheneminen saattaa palauttaa mieleen traumakokemuksia, koska mieli ei jaksa enää puolustautua muistoja vastaan. Käsittelemättömät tarumakokemukset tulevat mieleen tavalla tai toisella. Oireet ei välttämättä pysy koko ajan samoina vaan ne voivat muuttaa muotoaan ja siirtyä eri puolille kehoa.

Tutkimusten perusteella on selvää, että äärimmäinen stressi aiheuttaa ruumiillisia vaivoja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Mutta kun käsittelee traumaa vaikkapa psykoterapiassa sekä psyykkiset että ruumiilliset oireet voivat helpottua. 

Lähteet: Apu Terveys 7/2021, kuvat omat