Toksinen positiivisuus: liika myönteisyys ei ole aina hyväksi

 

Tämä voi kuulostaa kielteisen ihmisen väitteeltä. Mutta on olemassa toksista positiivisuutta, mikä tarkoittaa ajattelutapaa, jossa ainoastaan positiivisuus nähdään oikeana tapana elää.

Positiivisuusboomi  on jyllännyt jo pidempään etenkin somessa. Myönteisyys on suosittu menestyksen mittari. Self-Help-oppaat jopa neuvovat miten saada haluamansa - muun muassa rikkaus - vain sitä positiivisesti ajattelemalla.

Turun Mielenterveysyhdistyksen ITU ry:n toiminnanjohtaja Eeva Siivosen mukaan  käytännössä tämä tarkoittaa pelkästään hyviin asioihin keskittymistä ja kaiken ikävän työntämistä pois.

Kaikilla ihmisillä on myös hankaluuksia elämässä, eikä pettymyksen ja surun piilottelu hymy huulilla niitä muuksi muuta. "Kaiken positiiviseksi vääntäminen ja ongelmien sivuuttaminen ei varmasti johda hyvään lopputulokseen eikä sellainen taida edes kunnolla onnistua.", Siivonen sanoo.

Onnellisuuden kartuttaminen  on kuitenkin mahdollista vain tiettyyn rajaan saakka. Pahia vastoinkäymisiä ei voi messinkihymyillä taklata. Laittamalla niin sanottu onnellisuusnaamari kasvoille onneton olo peitetään ulkoisesti. Mutta maski on teeskentelyä, hetken helpotus, jos kaveri sanoo ikävästi tai työpaikka lähtee alta.

Feikkaus on riski hyvinvoinnille. Se vie hyvin paljon energiaa  ja kuormittaa. Tämän sijaan aito onnellisuus - pienistä asioista iloitseminen - tukee terveyttä.

Toksisen positiivisuuden pahin kuoppa on kurjien tunteiden kieltämisen myötä tapahtuva ongelmien ohittaminen. Haasteen kohdatessa, vaikkapa rahahuolet, positiivari pyrkii pakenemaan tilanteesta.

Pahimmat puolensa toksinen positiivisuus näyttää, kun ajatellaan kriisien, kuten työuupumuksen tai jopa syöpätaistelun olevan asenteesta kiinni.

Tunteiden peittely uuvuttaa

Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja tavallaan suojelevat ihmistä. Esimerkiksi viha kertoo, että jotakin on pielessä ja tarvitaan toimintaa tai suojaa. Jos voimakas viha sivuutetaan, se patoutuu. Energiaa kuluu sen varmistamiseksi, ettei kielteinen tunne näy ulospäin, vaan positiivisuus säilyy.

Jos kieltää tunteiden kirjosta jonkun osan, kieltää todellisuuden. "Tunteiden peittely voi lisätä kuormitusta tai stressituntemuksia", Siivonen sanoo.

"Jos joku väittää olevansa aina hyvällä tuulella ja näkevänsä kaikessa vain hyvää, hän luultavasti valehtelee -  enimmäkseen itselleen."

Jos huonoa oloa ei pysty näyttämään tai sanoa suoraan, uupuu. Omana itsenään olemisen ja aitouden puutos saattavat johtaa sisäisiin ristiriitoihin.

"Vaikeatkin tunteet vaativat huomiota ja työstämistä". Vaikka hankalia tuntemuksia on vaikeampi kohdata kuin positiivisia, voi niiden torjuminen olla haitallista. Mitä rajummin hankalia tunteita piilottaa, sen enemmän ne pyrkivät pintaan. Myös negatiivisuuskin pitäisi elää läpi ja työstää, mistä ajatukset viestivät. Kaiken harmin pitäisi tulla ulos, se puhdistaa, eikä mieli takkuunnu.

.

Joskus synkän tunnepadon avaamiseksi tarvitaan hetkellistä märehtimistä. Siivonen itse turvautuu huonon päivän jälkeen sohvalla röhnäämiseen. Tosi-teevee ja toimintaelokuvat auttavat palautumaan.

Positiivinen realismi on sitä, että tietää ikävien tunteiden hälvenevän ja pystyy käsittelemään niitä järkevällä tavalla.

Jatkuva realismin puute ja tsemppaaminen on kohtalokas yhdistelmä. Jos ei osaa arvioida omia kykyjä, tekee yltiöpäisiä suunnitelmia. Se voi johtaa suuriin pettymyksiin.

Vilpitön hyväntuulisuus on kivaa. Toksisesti positiivinen vähättelee paitsi omia myös muiden tuntemuksia.

"Vasta kun on valmis hyväksymään, ettei kaikki ole aina ruusuilla tanssimista, pystyy aidosti kuuntelemaan ja olemaan empaattinen. Kun toisesta tuntuu, ettei hänen murheitaan oteta vakavasti, se etäännyttää."

Yltiöpositiivinen luulee pitävänsä mukavaa tunnelmaa yllä, mutta voi helposti saada ärsyttävän leiman: kaikki negatiivisuus vaikuttaa hänestä yksilöiden virheiltä.

"Herkästi ajatellaan, että on omalla vastuulla tehdä itsestään onnellinen, ja jos siihen ei pysty, valittajalla on asenneongelma tai masentunut ei vain tsemppaa itseään riittävästi."

Lähteet: Hyvä Terveys 14-2023,  kuvat Pixabay