Ruoka on nykyisin liian steriiliä. Näin väittää johtaja Seppo Salminen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Tosin ruoan hyvä hygienia on aikoinaan pelastanut meidät monelta tarttuvalta taudilta. Tuberkuloosi hävisi pastöroinnin ansiosta.
Ruoan puhtaudessa on menty nyt toiseen äärilaitaan. Nykyisin melkein kaikki steriloidaan tai kuumennuskäsitellään pitkän säilyvyyden varmistamiseksi. Siinä voi tuhoutua myös hyvät, vastustuskykyä ylläpitävät bakteerit.
Liian puhdas suolisto voi taudinaiheuttajien lailla heikentää vastustuskykyä, koska mikrobisto on osa puolustusjärjestelmäämme.
Terveydelle olisi hyödyllisempää, että mikrobisto on mahdollisemman monimuotoinen.
Maitohappobakteerit auttavat useiden ravintoaineiden hyväksikäyttöä, tekevät tuotteesta pidempään säilyvän ja toisaalta estävät haitallisten bakteerien kasvua.
Ihmiskunnan historiassa ruoan säilyttäminen on vuosisatoja perustunut käymiseen eli hapattamiseen. Maitohappokäymisen avulla ruoasta on saatu säilyviä, hyvänmakuisia ja helpommin sulavia.
Euroopan Unionissa maitohappobakteereille ei ole kuitenkaan hyväksyttyjä terveysväittämiä, eikä muun muassa virallisia ravintosuosituksia.
Ihmiselle on helpoin tapa saada maitohappobakteerit ruoasta on käymisteitse valmistetut tuotteet. Esimerkiksi piimä, viili, jugurtti ja kaura- ja soijajugurtti, smoothiet.
Lähteet: Helsingin Sanomat 22.11.2018, kuvat Pixabay
