Kestävät aivot

 

Läheskään kaikki vanhukset eivät ole neuvottomia ja muistamattomia. On supervanhuksia, joilla muisti on sama kuin vuosikymmeniä nuoremmilla.

Tutkijat mainitsevat englanniksi superikääntyjistä "superagers". Superikääntyjillä on useilla aivoalueilla tiheämmin tai enemmän hermosoluja kuin keskimäärin saman ikäisillä.

"Etenkin mantelitumake ja hippokampus olivat täysin normaaleja, kuin nuorella" Tutkimusta johti professori ja neuropsykologi Sandra Weintbrau, joka on perehtynyt muistisairauksiin. "Järisyttävää on ollut se, mitä olemme löytäneet heidän aivoistaan."

Täysin samaa mieltä on Turun yliopiston neurotieteilijä, lääkäri Jetro Tuulari, jolle supervanhusten tutkimukset ovat tuttuja.

"Aivojen kuorikerros on suurimmillaan kuusivuotiaana, tumakkeet teini-iässä ja valkea aine kolmikymppisenä.  Huipun saavuttamisen jälkeen aivokudoksen tilavuus pienenee ikääntyessä ", Tuulari tiivistää.

Aivot rappeutuvat ajan myötä, koska ne ovat hyvin kovassa käytössä ja  ne käyttävät koko ajan viidenneksen ihmisen energiasta, sillä aineenvaidunta on kiihkeää.

Yksi superikääntyvien tärkeistä piirteistä on seurallisuus. Selitys tähän löytyy aivoista, ja supervanhuksilla on enemmän von Economo-hermosoluja, jotka liitetään muun muassa seurallisuuteen.

Superikääntyjillä saattaa olla näitä hermosoluja muita tiheämmin jo syntymässä. Myös viestejä vievät yhteydet hippokampukseen ovat supervanhuksilla terveempiä ja niiden tilavuus on suurempi.

"Hippokampus liittyy keskeisesti muistiin, tilan hahmotukseen ja tiedollisiin toimintoihin yleensä", Tuulari sanoo.

Alzeheimerissa hippokampus pienenee. Supervanhusten aivoissa ei ole haitallista beeta-amyloidiplakkia samaan tapaan kuin keskimäärin samanikäisillä. Alzheimerissa aivoihin kehittyy runsaasti beeta-amyloidiplakkia.

Tärkeä havainto on myös se, että supervanhusten uloin aivokuori ei näytä ohenevan merkittävästi, toisin kuin yleensä. Tämä aivoalue liittyy tietoisuuteen, muistiin ja kieleen.

Supervanhuksilla on vähemmän matala-asteista tulehdusta aivojen valkeassa aineessa, kun heitä vertaa muihin samanikäisiin ja jopa nuorempiin.

"Superikääntyvillä valkea aine on siis terveempää kuin enemmin ikääntyvillä."

Terveelliset elämäntavat eivät yksistään tee supervanhusta, vaikka heistä toki osa noudattaa terveellisiä elämäntapoja.

Mutta jotkut syö vähemmän terveellisesti, nauttivat alkoholia ja tupakoivat. Kaikki eivät liiku paljon eivätkä nuku hyvin.

Supervanhuksiin tarvitaan ilmeisesti myös perimän apua. Superikääntyvien omunaisuuksiin on liitetty 4-5 geeniä.

"Iso kynnys on se, löytyykö heidän aivoistaan ominaisuuksia,  joihin jotenkin voisi vaikuttaa. Se voi tuntua nyt kaukaiselta. Mutta emme tiedä, vosiko muutaman vuosikymmenen päästä olla käytössä jokin geeniterapia tai muita tapoja estää tai hidastaa aivojen ikääntymisen muutoksia."

Lähteet Helsingin Sanomat 25.11.2025, kuvat omat