Minulla ei ole stressiä. Aikaisemmin työelämässä koin sitä joskus. Vatsa oli sekaisin, ja oli pääkipua. Unet eivät onneksi menneet. Muutenkin yleensä nukun hyvin kaikesta huolimatta. Surussa liikaakin. Lapsen kuolema on äärimmäinen tarumaperäinen stressihäiriö. Se ettei minulla ollut työelämässä yleensä pahaa stressiä, perustui siihen, että suunnittelin päivän työt hyvin.
Stressistä puhutaan hyvin yleisluontoisesti arkielämän puhekielessä. Mitä tahansa ahdistusta ja elämäntuskaa saatetaan nimittää stressiksi. Stressin käsite voidaan myös määritellä lääketieteellisin perustein: stressi on sympaattisen hermojärjestelmän aktivaatiotila, joka valmistaa kehoa ja mieltä suoriutumaan vaativassa tilanteessa.
Seuraavaksi miten stressi oireilee kehossa.
1) Unettomuus ja heittelehtivät tunteet
Usein stressaantunut tulee lääkärin vastaanotolle väsymyksen ja unihäiriöiden takia. Unettomuudesta voi seurata kasautuvia ongelmia, kuten ärtyneisyyttä ja masennusta.
Jos tunteiden ailahtelu ja unettomuus jatkuu viikkoja, se kannattaa ottaa vakavasti.
2) Päänsärky
Monilla tulee stressissä päänsärkyä. Monesti taustalla on hartia- ja niskalihasten kireys. Stressissä lihasjänteys lisääntyy vaistomaisesti. Jos ihminen ei rentouta jännitystilaa tietoisesti, seuraa lihasjumeja.
3) Hengitysvaikeudet
Sympaattisen hermoston aktivaatio kiihdyttää hengitystä. Vartalon lihasjännitys voi altistaa hengenahdistukselle, samoin kuin paniikkikohtaukset, joita uupumus toisinaan aiheuttaa. Etenkin astmaatikon oireita stressi pahentaa.
4) Sydäoireet
Stressissä helposti voi kohota verenpaine. Pitkään jatkuessaan kova stressi saattaa vahingoittaa verisuonia ja altistaa näin muun muassa aivohalvaukselle.
Korkea syke on yksi stressireaktion välittömistä vaikutuksista. Kun illalla ja yöllä sydän tykyttää levossakin nopeasti, on hyvin mahdollista, että kyse on pitkittyneestä stressistä.
5) Mahahaava, ruokahaluttomuus tai sokeristen ja rasvaisten ruokien himo.
Useiden ihmisten tärkein stressi-indikaattori on ärtyvä mahahaava. Stressaantunutta voi vaivata ruokahaluttomuus. Taistele tai pakene -tilassa elimistö pyrkii torjumaan uhkan ja pitää syömistä toissijaisena asiana. Usein myös hyvin väsyneenä ei jaksa kiinnittää huomiota ruokavalioon vaan syö nopeasti energiaa antavia sokereita ja rasvoja.
6) Suolistomikrobiston häiriintyminen
Stressillä on todennäköisesti jonkinlainen vaikutus suolistomikrobeihin. Tämä ei ole yllättävää, koska autonominen hermosto ja hormonit säätelevät ruoansulatuskanavan olosuhteita.
Tutkimukset stressin ja mikrobien vaikutuksesta toisiinsa ovat vielä puutteellisia. Kuitenkin näyttää siltä, että pitkittyneessä stressissä ruoansulatus voi häiriintyä mitä moninaisimmilla tavoilla.
7) Seksuaalinen haluttomuus
Kun keho on hälytystilassa, lisääntymisvietti sysätään syrjään. Halukkuuden kannalta tärkeitä hormoneja ovat testosteroni ja muut androgeeniset hormonit. Stressi vähentää niiden määrää.
Lähteet: Helsingin Sanomat 13.5.2021, kuvat omat
Lähes mikä vaan siis voi olla stressin oire. Kuulostaa uskottavalta. Molemmilla kerroilla, kun minulla todettiin syöpä, kehittelin mahahaavan tiedon saamisen ja leikkaukseen pääsemisen välillä, vaikka siihen meni vain pari viikkoa.
VastaaPoistaKaunista iltaa Marja!
Kiitos Kirsti kommentistasi. Sinä olet kokenut paljon raskasta, koska olet saanut syövän kaksi kertaa. Ei mikään ihme, että siinä paineessa kehittelit mahahaavan. Onneksi paranit! Nyt olette miehenne kanssa ympäri maailmaa reissaavia, uskomattomia puutarhureita ja sinä varmasti hyvä äiti, mummi - ja olitko jo - isomummi.
VastaaPoista