Unettomuus saattaa sairastuttaa mielen

 

Näin sanoo psykiatrian professori ja unitutkimusjohtaja Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Minä nukun yleensä erittäin hyvin. Vaivun nopeasti uneen. Viime kesänä oli yöllä kova ukkonen, mutta en herännyt siihenkään. En herää esimerkiksi pissalle. Aamulla on virkeä olo, jos olen nukkunut 8-9 untia. Hyvin harvoin  minulla on unettomuutta jonkin sressaavan asian takia. Mutta koputan puuta.

Nukkumisesta, unettomuudesta ja stressistä puhutaan nyt paljon esimerkiksi somessa. Olen melkein väsynyt koko aiheisiin. Seuraavassa kuitenkin siitä:

Unettomuus kolminkertaistaa riskin sairastua masennukseen. Masennuksen puhkeaminen on kenties aina monen tekijän summa, mutta unettomuus heikentää kykyä käsitellä tunteita ja lisää katastrofiajatuksia.

Hyvin, hyvin pitkä unettomuus saattaa johtaa jopa psykoosiin.

Paunio sanoo: "Mielestäni olemme hukanneet unen merkityksen  mielen hyvinvoinnissa, vaikka sen pitäisi olla tärkeysjärjestyksemme kärjessä."

Alkuyön non-REM-uni painottuu syvään eli elvyttävään uneen, joka on hermosolujen palautumisen kannalta tärkeintä. Se helpottaa elpymään kuormituksesta ja virkistää.

Tämän vuoksi illan rauhoittaminen ja tutut rutiinit hammaspesuineen ovat merkityksellisiä: ne antavat aivoille signaalin, että uniaika lähestyy, jolloin nukahtaminenkin usein helpottuu.

"Unettomuudesta kärsivä on usein huolestumisherkkä ja murehtija. Kun illalla pitäisi hiljentää aivot ja nukahtaa, se ei onnistukaan, koska huolet jäävät rullaamaan päähän. Asioita vatvoo ja vatvoo, mutta ratkaisuja ei vain synny."

On tavallista jumiutua yksin ahdistaviin ajatuksiin, kun paljon hedelmällisempää olisi hyvä käydä niitä läpi vaikka ystävän kanssa. Kun asioista ja tunteista puhuu ääneen, niiden on helpompi asettua uomiinsa.

Vaikka ei pitäisi esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjoista ja muista, toinen hyvä keino on kirjoittaa huolenaiheet konkreettisesti paperille ennen nukkumaanmenoa.

Ihmeen moni kokee tämän toimivaksi keinoksi:asiat on ikään kuin siirretty pois mielestä, mutta ne ovat muistissa jossain.

Paunion mukaan uni on mielen kompassi. "Voi uteliaasti tarkastella, onko elämässä kenties jotain meneillään, mikä valvottaa. Voisiko asialle tehdä jotain?"

Pitäisikö päivään lisätä vaikka liikuntaa, joka kasvattaisi unipainetta? Liian myöhään ei kannata liikkua hiessä päin, koska se voi haitata nukahtamista, mutta useimmille sopii vielä alkuillan liikunta."

On hyvä hyväksyä se, että uni välillä häiriintyy. Se on normaalia reaktiota stressiin, jota jokainen tuntee joskus elämässään - mutta sitäkin ei kannattaisi stressata.

Satunnaiset unettomuusoireet ovat vähän samanlaisia, kuin että välillä on huonompia päiviä ja olo on takkuinen ilman erityistä syytä. Uni ei ole erillinen elementti elämässä, jota pitäisi jotenkin pyrkiä kontrolloimaan.

Terveen ihmisen aivot vaipuvat välillä unen kaltaiseen tilaan jossain vaiheessa yötä, jos olosuhteet ovat otolliset. Se on hyvä ajatus silloin, kun tuntuu, ettei ole nukkunut sekuntiakaan.

Lähteet: Helsingin Sanomat 26.7.2025, kuvat Pexels