Näin sanoo psykiatrian professori ja unitutkimusjohtaja Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.
Minä nukun yleensä erittäin hyvin. Vaivun nopeasti uneen. Viime kesänä oli yöllä kova ukkonen, mutta en herännyt siihenkään. En herää esimerkiksi pissalle. Aamulla on virkeä olo, jos olen nukkunut 8-9 untia. Hyvin harvoin minulla on unettomuutta jonkin sressaavan asian takia. Mutta koputan puuta.
Nukkumisesta, unettomuudesta ja stressistä puhutaan nyt paljon esimerkiksi somessa. Olen melkein väsynyt koko aiheisiin. Seuraavassa kuitenkin siitä:
Unettomuus kolminkertaistaa riskin sairastua masennukseen. Masennuksen puhkeaminen on kenties aina monen tekijän summa, mutta unettomuus heikentää kykyä käsitellä tunteita ja lisää katastrofiajatuksia.
Hyvin, hyvin pitkä unettomuus saattaa johtaa jopa psykoosiin.
Paunio sanoo: "Mielestäni olemme hukanneet unen merkityksen mielen hyvinvoinnissa, vaikka sen pitäisi olla tärkeysjärjestyksemme kärjessä."
Alkuyön non-REM-uni painottuu syvään eli elvyttävään uneen, joka on hermosolujen palautumisen kannalta tärkeintä. Se helpottaa elpymään kuormituksesta ja virkistää.
Tämän vuoksi illan rauhoittaminen ja tutut rutiinit hammaspesuineen ovat merkityksellisiä: ne antavat aivoille signaalin, että uniaika lähestyy, jolloin nukahtaminenkin usein helpottuu.
"Unettomuudesta kärsivä on usein huolestumisherkkä ja murehtija. Kun illalla pitäisi hiljentää aivot ja nukahtaa, se ei onnistukaan, koska huolet jäävät rullaamaan päähän. Asioita vatvoo ja vatvoo, mutta ratkaisuja ei vain synny."
On tavallista jumiutua yksin ahdistaviin ajatuksiin, kun paljon hedelmällisempää olisi hyvä käydä niitä läpi vaikka ystävän kanssa. Kun asioista ja tunteista puhuu ääneen, niiden on helpompi asettua uomiinsa.
Vaikka ei pitäisi esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjoista ja muista, toinen hyvä keino on kirjoittaa huolenaiheet konkreettisesti paperille ennen nukkumaanmenoa.
.jpg)


Minulla on teoria, että pitkään ja terveenä elävät ihmiset ovat heitä, jotka nukkuvat hyvin! Monen muun asian ja vaivan voi itse korjata (ruokavalio, liikunta jne.), mutta kun kaikki keinot on käyty läpi eikä unettomuus parane, on olo aika toivoton. Uskon helposti, että krooninen unettomuus voi johtaa jopa psykoosiin.
VastaaPoistaOlen ollut huono nukkuja koko aikuisikäni. Muistan sen alkaneen jo ennen opiskeluja, lukiossa. Se pahenee iän myötä ja kaikki, ihan kaikki on kokeiltu. Vain tietyt lääkkeet autavat (niitäkin on testattu lukemattomia) ja varsinaisia unilääkkeitä en enää saa julkiselta puolelta- kaipa minut on luokiteltu narkomaaniksi tai jotain! Valvon muutaman yön ja sitten suon itselleni lääkkeet. Ilman niitä nukkuisin vain satunnaisia tunteja jos niitäkään. Unettomuus on pahin terveysongelmani ja lyhentää elämääni varmasti. Myös elämänlaatua päivittäin.
Kiitos kommentistasi NK. Pahoittelen paljon, paljon unettomuuttasi. Voin vain kuvitella miltä se tuntuu. Minulla jo yksi huonosti nukuttu yö (noin seitsemän tuntia) aiheuttaa seuraavalle päivälle pöhnän, kireän mielialan ja väsymyksen.
VastaaPoistaMielenkiintoinen tuo sinun teoriasi. Onhan se uni palautumisen kannalta hyvin tärkeää. Unettomuus kohottaa kenties verenpainetta. En ole asiantuntija tässä. Onneksi sinulla on lääkettä, jotta voit nukkua kahden valvotun yön jälkeeen yhden yön. Julkisella puolella lääkitystä määrätään niin ja näin. Minä en esimerkiksi meinannut saada paniikkihäiriöön ja kovaan ahdistukseen rauhottavia.