Nykykäsityksen mukaan alkoholismi on aivosairaus. Ei vain huono tapa. Minun äidinpuoleisesta suvusta melkein kaikki sisarukset olivat alkoholisteja. Myös äiti. Samoin ukki. Kun sitä ryyppäämistä katsoi läheltä, oli vaikea ajatella, että tuolla on nyt vaan aivosairaus, ei hän voi asialle mitään.
Läheisissä alkoholismi herättää monia tunteita, esimerkiksi hylkäämiskokemuksia, ristiriitoja, turvattomuutta. Silloin aikoinaan, kun piti katsella näiden alkoholistien toilailuja, minun mielestä he olivat vain ihmisiä, jotka halusivat, että aina on kivaa, mukava, pehmeä olo. Huolet ei paina. Vaikka huolet ja murheet kuuluvat elämään. Tätä nykyä pidän kuitenkin alkoholismia sairautena.
A-klinikka Oy:n johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan suomalaisen alkoholikulttuurin suuri ongelma on se, että alkoholinkäytöstä ei puhuta avoimesti. Ihmiset pitävät juomisensa piilossa leimautumisen pelossa.
Alkoholi ei ole täysin vaaraton aine. Juomisella on fyysisten haittojen lisäksi psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Se herättää monenlaisia tunteita läheisissä.
Alkoholin käyttöön liittyy aina riski. Jokainen voi tulla ajan kanssa riippuvaiseksi alkoholista, jos juo sitä säännöllisesti.
Ihmisten on kuitenkin vaikea hahmottaa muutosta omassa alkoholin käytössään. Ongelmat eivät tule ajoissa esiin. Suurin osa alkoholin haitoista syntyy tavallisen ihmisen säännöllisestä alkoholin käytöstä.
Alkoholilla on monia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Niin sanottu sivistynyt alkoholinkäyttö ja ylipaino ovat nykyisin yleisin maksakirroosin syy.
Naisilla kohtalainen riski syntyy seitsemällä alkoholiannoksella viikossa, tällä määrällä maksa-arvot jo nousevat. Tämä voi vaikuttaa hurjasti psyykeen, uneen ja työtehoon. Alkoholi myös lihottaa, ja huomattava osa suomalaisten miesten keskivartalolihavuudesta johtuu alkoholista.
Suomessa 77 prosenttia alkoholista juodaan kotona ja noin 11 prosenttia ravintoloissa. Kotona juovilta puuttuu sosiaalinen kontrolli. Kauheinta on, jos tulee leimatuksi alkoholistiksi, ja siksi oma käyttö pidetään piilossa. Juominen ei ole kuitenkaan yksilöllinen asia, koska se vaikuttaa aina myös läheisiin.
Lähteet: Yhteishyvä 5/20, kuvat Pixabay
Oot kyllä niin asian ytimessä. Aihe on todellakin vielä niin tabu, josta ei uskalleta puhua avoimesti leimautumisen pelossa. Ja vielä enemmän, jos on alaikäisiä lapsia, ettei lastensuojelu tulisi mukaan ym.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Nicola. Vanhempien alkoholin käyttö on tosiaan vielä tabu. Se on surullista. Etenkin läheiset kärsii, mutta alkoholisti ei ymmärrä tätä, jos vielä käy töissä säännöllisesti ja pystyy olemaan päivällä juomatta.
PoistaIsäni joi liikaa ja oli humalassa tosi ilkeä (juominen ei koskaan "karannut" niin, että olisi haitannut esim. töitä). Ajattelin, etten koskaan maistakaan alkoholia, etten olisi häijy humalainen. Olin kai 22v, kun maistoin olutta ja juovuin vähän. Huomasin olevani iloinen humalainen. En ole koskaan ollut ilkeä tai ankea humalassa, olen sosiaalinen ja mukava. Silti alkoholi jotenkin vain jäi nuoruuden opiskeluaikojen jälkeen. Nyt olen ollut viisi vuotta täysin raitis. Muistan näin tarkkaan, koska olin silloin viimeksi matkoilla ja otin pari lasia viiniä. Elämä on ok absolutistinakin, mutten ole vannonut mitään valoja. Jos joskus haluan alkoholia, "saan" sitä ottaa. Enää en pelkää alkoholisoituvani tai olevani ilkeä kuten isäni.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi NK. Sehän siinä juomisessa on ilkeää, kun pelkää tulevansa samanlaiseksi kuin juova isä tai äiti. Minun äitini oli humalassa mukava, mutta krapulassa kaamea. Olisi pitänyt heti saada jostakin krapularyyppy. Niin hän usein saikin. Hänen alkoholismi johti jopa kaksi kertaa deliriumiin eli juoppohulluuskohtaukseen. Maksa-arvot olivat huikeat. Hän ei voinut enää tehdä töitä.
VastaaPoistaOnneksi isäsi pysyi työelämässä, mutta oli varmasti raskasta olla humalassa olevan ilkeän isän kanssa. Onneksi sinusta tuli erilainen humalainen, hauska ja sosiaalinen.
Minusta on hienoa, että olet ollut juomatta viisi vuotta. Minä olin kerran kaksi vuotta. Ja sinulta löytyy joustoa absolutistinakin.