Millainen on hyvä mielenterveys?

 

Yleensä puhe mielenterveydestä keskittyy mielen sairauksiin, esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen. Maaret Kallion mukaan nykyisin moni diagnosoi itsellään jonkin sairauden, vaikka kyse olisi elämään kuuluvista vastoinkäymisistä, kuten menetyksestä tai epäonnistumisesta, ja niihin liittyvistä normaaleista tunteista.

Surun ja raskaiden tunteiden ei ajatella kuuluvan normaaliin mielenterveyteen. Tämä ei ole totta. Hyvä mielenterveys ymmärretään väärin.

"Se ei tarkoita, että elämän pitäisi olla täydellistä ja jatkuvasti onnellista, pikemminkin päinvastoin", Kallio sanoo.

Hesari kysyi mielenterveydestä kolmelta asiantuntijalta. Niitä ovat nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola, psykiatri Kristian Wahlbec ja kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio.

1)Joustava mieli

Hyvä mielenterveys voi tarkoittaa, että mieli joustaa ja toipuu, kun elämässä tulee vastaan hankalia hetkiä.

"Mielenterveyteen liitetään käsittämättömiä täydellisyyden ja kireän onnellisuuden odotuksia", Kallio sanoo.

Mielenterveyteen kuuluu kyky sietää vaikeitakin tunteita ja vaillinaisuutta.

Kallion vastaanotolle on tullut ihmisiä, jotka ajattelevat tarvitsevansa hoitoa,  vaikka kyse on elämään tai elämäntilanteeseen kuuluvasta ahdistuksesta.

 "Jos tulee iso menetys, kuuluukin olla surullinen. Ei siinä ole mitään epänormaalia", Kallio sanoo.

2)Kyky tukeutua toisiin

Hyvän mielenterveyden kannalta on tärkeä taito myös se, että osaa pyytää apua ja ottaa sitä vastaan. Esimerkiksi läheisillä ihmisillä on tutkitusti suuri merkitys mielenterveydelle. Vuorovaikutus toisten kanssa ja sosiaaliset turvaverkot lisäävät mielenterveyttä.

Silja Kosola painottaa, että ihmiset ovat erilaisia. Osalle riittää yksi tai muutama läheinen  ihminen, ja toiset tarvitsevat laajemman tuttavapiirin.

3) Kyky tuntea tyytyväisyyttä

Tutkimusten mukaan tärkeä osa mielenterveyttä on kyky tuntea tyytyväisyyttä, Wahlbeck  sanoo.

Mutta tämä ei tarkoita jatkuvaa hyvää mieltä, tunteet vaihtelevat hetkestä toiseen, ja välillä on normaalia kokea kielteisiä tunteita.

"Mielen hyvinvonti yleensä kasvaa iän myötä ja nousee keskimäärin huippuunsa 65-78 vuoden iässä."  Mutta miksi juuri silloin? Nuoren elämään liittyy epävarmuutta. Kun identiteetti vahvistuu iän myötä, tyytyväisyys elämään kasvaa. Monella yli 75-vuotiaalla  alkavat vaikuttaa erilaiset rajoitukset ja fyysiset vaivat                                                                                  , ja tyytyväisyys kääntyy laskuun.     

4) Kyky tunnistaa tunteet

Mielenterveyttä voi edistää harjoittelemalla omien tunteiden tunnistamista. Hyvien tai  kurjien  tunteiden kohdalla voi miettiä, mikä tunteen herätti.

Mielenterveyteen kuuluu kyky toimia itse ja vastata omasta toiminnastaan.

"Mielenterveys on nippu taitoja ja taidot ovat opittavissa", Kosola sanoo.

5)Kyky tunnistaa omat arvot

Elämän merkityksellisyys kuuluu hyvään mielenterveyteen. Merkityksellisyys liittyy omien elämän arvojen tunnistamiseen ja siihen, pystyykö elämään omien arvojen mukaisesti. Arvot tarkoittavat asioita, joita pidetään tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina. "Jos ei pysty, syntyy sisäinen konflikti, Wahlbec sanoo. "Ihminen kyynistyy tai kokee tyytymättömyyttä, ja mielen hyvinvointi heikkenee."

6)Halu oppia uutta

Hyvää mielenterveyttä voi edistää myös opettelemalla uusia asioita. Tämä tarkoittaa, että uskaltaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Uuden oppiminen on mitä tahansa. Esimerkiksi ihminen voi opiskella uutta kieltä tai käsityötaitoja kansalaisopistossa, ryhtyä vapaaehtoistyöhön.

7) Läsnäolon taito

Hyvän mielenterveyden merkki on myös taito pysähtyä tähän hetkeen.

"Menneille epäonnistumisille ei voi mitään On tärkeää osata olla tässä ja nyt ja nauttia esimerkiksi kauniista lumisateesta."

Silja Kosola sanoo, että vaikka ympärillä tuntuu olevan yhä enemmän kiirettä, joka hetken ei tarvitse olla täyteen ahdettu.

"Nykyäänkin saa tehdä vain yhden asian kerrallaan, ja se on aivoterveyden kannalta valtavan tärkeää."

"Olen itse saanut joskus hyvän vinkin, että silloin kun tuntuu,     että on aivan tolkuton kiire, pitää ottaa vartin tauko ja miettiä, minne minulla oikein on kiire", Kosola sanoo.

8) Hyvä uni

Kaikki kolme asiantuntijaa nostavat unen mielenterveyteen vaikuttavaksi perustarpeeksi.

Kuitenkin kyselyjen pohjalta tiedetään, että koululaisista yli puolet nukkuvat alle kahdeksan tuntia. Kosolan mukaan unenpuute on yksi syy siihen, miksi nuorten keskuudessa on niin paljon pahaa oloa.

Kotona pitäisi löytää rajat ja rutiinit, joita noudatetaan. Puhelimet ja muut laitteet pitäisi sulkea yhdeksän maissa. Viimeisen hereilläolotunnin voisi tehdä jotain rauhallista, kuten lukea. Näitä samoja keinoja myös aikuisten kannattaisi noudattaa.

Kosola sanoo, että unta tarvitaan mielenterveyden lisäksi muun muassa keskittymiseen, oppimiseen ja hyvään fyysisen suorituskykyyn. Moni kuitenkin varastaa aikaa juuri unesta, vaikka sen pitäisi mennä kaikkien kiireiden edelle.

Referaatti Helsingin Sanomat 16.12.2023, kuvat omat